Miekkaliljat eli gladiolukset hurmaavat väreillään ja komeudellaan
Miekkaliljat tuovat puutarhaan juhlavuutta ja väriä loppukesästä. (Kuva: Adobe Stock)
Mukulakasveihin kuuluvat miekkaliljat ovat näyttäviä perennoita ja kestäviä myös leikkokukkina. Värejä ja kokoja on runsaasti. Suuret, alhaalta ylöspäin aukeavat kukat ovat suppilon malliset ja kapeat lehdet miekkamaiset. Varsi on pitkä ja vahva.
Erilaisia gladioluksia
Tavallisimmin myynnissä olevat Tarhamiekkaliljat (Gladiolus-risteymät) voidaan jakaa kolmeen lajikeryhmään. Suurikukkaisten muotojen kukinto on tiivis ja teriö 10–20 cm leveä. Butterfly-ryhmässä reunoilta aaltoileva teriö on 5–10 cm kokoinen ja alemmissa terälehdissä on usein laikut. Primulinus-ryhmän lajikkeilla on muita harvemmat kukinnot ja pienemmät kukat. Risteymien koko vaihtelee 50–140 cm välillä. Tarhamiekkaliljat kukkivat keski- ja loppukesällä. Yksi- tai kaksiväristen kukkien sävy vaihtelee valkoisesta ja keltaisesta punaiseen ja violettiin.
Kääpiömiekkalilja (Gladiolus Nanus-ryhmä) on tarhamiekkaliljaan nähden yhtä monivärinen, mutta pienikukkaisempi, kapealehtinen ja vain 40–60 cm korkea. Terälehtien kapeus on kukille tyypillistä ja usein niissä on eri värinen kuviointi.
Idänmiekkalilja (Gladiolus imbricatus) ja purppuramiekkalilja (G. communis subsp. byzantinus) ovat kapealehtisiä ja puolisen metriä korkeita. Pienehköt lilanpunaiset kukat avautuvat keskikesällä.
Tarhamiekkaliljan (Gladiolus callianthus) valkoisissa kukissa on tumma purppuranpunainen keskusta. Kukat tuoksuvat erittäin hyvälle.
Miekkaliljan kasvatus
Miekkalilja istutetaan ulos toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Mukulat istutetaan 10–15 cm välein, 7–10 cm syvyyteen. Kasvupaikan pitää olla aurinkoinen, tuulensuojainen ja lämmin. Kasvualustaksi sopii läpäisevä, kalkittu ja runsasravinteinen, vähintään 30 cm syvä multamaa. Kasvu ja kukinta on huonoa kuivassa maassa.
Sisätiloissa tehty 3–6 viikon esikasvatus aikaistaa kukintaa. Kannattaa käyttää isoa ruukkua, sillä juuret vaurioituvat helposti siirrettäessä.Kukinta alkaa heinäkuun loppupuolella ja voi jatkua syksyyn saakka. Lisälannoitusta kannattaa antaa, jotta mukula voimistuu seuraavaa kesää varten. Osa korkeista lajikkeista vaatii tuen, koska kukkavarret ovat painavat. Korkeat lajikkeet sopivat kukkaryhmien taustakasveiksi.
Vinkki: Pensaiden keskelle istutettuna korkeat miekkaliljat saavat niistä tukea.
Kastele miekkaliljaa usein ja huolehdi, ettei se pääse kuivumaan kesän kuumuudessa.
Mukulat kaivetaan ylös kukinnan ja lehtien lakastumisen jälkeen, puhdistetaan mullasta, kuivataan ja viedään ilmavaan paikkaan talven ajaksi. Idänmiekkalilja sekä purppuramiekkalilja saattavat selvitä leudosta talvesta myös ulkona, jos peität ne paksulla kerroksella olkia tai lehtiä ja kuusenoksia. Usein vanhan mukulan ympärille on muodostunut uusia pikkumukuloita. Istuta pikkumukulat keväällä ja hoida lannoitteella sekä runsaalla vedellä. Parin vuoden kuluessa näillä voi korvata vanhat mukulat.
Miekkalilja leikkokukkana
Leikkokukat kerätään, kun kukkavarren pari alinta kukkaa on auennut. Tämä varmistaa, että kukka ehtii vielä jatkaa avautumistaan maljakossa ja pysyy kauniina mahdollisimman pitkään. Aamupäivä on paras aika leikkaamiseen, sillä yön aikana kasvi on ehtinyt varastoida vettä ja ravinteita. Valitse terveitä, virkeitä kukkavarsia, joissa ei ole merkkejä taudeista tai kuihtumisesta.
Loput kukat aukeavat nopeasti maljakossa, kunhan kukille tarjotaan oikeat olosuhteet. Varsi leikataan terävällä veitsellä tai saksilla viistosti – tämä suurentaa imupintaa ja helpottaa veden imeytymistä. Älä käytä tylsää välinettä, sillä se voi litistää varren solukkoa ja estää vedenkulun.
Poista ylimääräiset lehdet kukkavarren alaosasta, jotta ne eivät joudu veden alle. Lehdet veden pinnan alla alkavat helposti mädäntyä, mikä edistää bakteerikasvua ja lyhentää kukkien säilyvyyttä.
Huoneenlämpöinen vesi saa ulottua varsien puoleenväliin. Liian vähän vettä aiheuttaa nuupahtamista, mutta liian korkea vesitaso voi nopeuttaa varren hajoamista. Vältä myös liian kylmää vettä, sillä se voi aiheuttaa shokin ja hidastaa veden imeytymistä.
Vaihda maljakon vesi päivittäin tai vähintään parin päivän välein, sillä puhdas vesi estää bakteerien kasvua. Jokaisen vedenvaihdon yhteydessä on hyvä leikata uusi imupinta. Näin varmistetaan, että vedenkulku pysyy esteettömänä eikä kuivunut varren pää estä veden pääsyä kukkaan.
Näin hoidettuna miekkaliljat voivat säilyä kauniina jopa 7–10 päivän ajan, ja tarjota iloa ja väriä sisustukseen pitkään.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Trimmeri käyttövalmiiksi – helpot ohjeet ja huoltovinkit puutarhaharrastajalle
Marketanpuistossa on piha- ja puistorakentamisen ideoita
Luetuimmat
Uusimmat