• Etusivu
  • Kasvillisuus

Monikäyttöiset köynnöskasvit

Rakentajan toimitus
Päivitetty 02.07.2021
20206_5458.jpg

Humala

Monivuotiset köynnökset sopivat vehreyttämään ja pehmentämään rakennuksia tai aitoja ja puutarhan vähemmän kauniita kolkkia. Ne voivat peittää ja kiipeillä suuren kiven tai kallion päällä, puun rungolla, rinteessä, säleiköissä, pergolassa ja rustiikeissa porttikaarissa.

Osa köynnöskasveista tarvitsee tuen, osa kiipeää omin voimin. Lajeja löytyy niin varjoon kuin aurinkoonkin. Köynnökset ovat pääosin helppohoitoisia; vain kärhöt ja ruusut vaativat hieman suurempaa huolenpitoa.

Katso kaikki monivuotiset köynnöskasvit Kasvikortistossa

Useimpien monivuotisten köynnösten kukinta on vaatimatonta, mutta lehtimassa runsasta ja -muodot sekä värit kauniit. Seinän peitoksi mainioita köynnöksiä ovat itse kiipeäväimukärhivilliviini(Parthenocissus quinquefolia 'Engelmannii') ja tuen tarvitseva säleikkövilliviini(Parthenocissus inserta) ja ruohovartinen humala(Humulus lupulus). Kärhöistä kestävimpiä ovat pienikukkaiset alppikärhöt (Clematis alpina), kiinankelta- (Clematis tangutica) ja siperiankärhöt(Clematis alpina subsp. sibirica).

Puun juurelle istuttaminen voi olla työlästä, etenkin jos kyseessä on vanha puu. Puun juuristo ei kuitenkaan varovasta kaivelusta suutu, jos puu on muuten terve. Puiden rungoille sekä kivien ja kallioiden päälle sopivat mm. köynnöshortensia (Hydrangea anomala subps. petiolaris), kiinanlaikkuköynnös (Actinicia kolomikta), imukärhivilliviini (Parthenocissus quinquefolia 'Engelmannii'), lännenpiippuköynnös(Aristolochia macrophylla) ja kärhöt(Clematis). Kelasköynnökset (Celastrus) ovat luontaisilla kasvupaikoillaan "kuristaneet" pieniä puita hengiltä, joten niitä varoitellaan istuttamasta puiden rungoille.

Tuoksuvat tuoksuköynnöskuusamat(Lonicera caprifolium) ja ruotsinköynnöskuusamat(Lonicera periclymenum) kannattaa sijoittaa oleskelualueen tai kulkuväylän lähettyville, jolloin niiden tuoksusta pääsee nauttimaan vaivattomasti.

Upeat, mutta vaativat köynnösruusut

Köynnösruusut ovat talvenarkoja, poikkeuksena valkokukkainen 'Pohjantähti', joka menestyy V-vyöhykkeellä asti. Myös tummanpunainen 'Flammentanz' talvehtii etelässä ilman suojaa, mutta arat lajikkeet on hyvä suojata talveksi. Ruukkukasvatustakin voi harkita, jos haluaa kokeilla arempia köynnösruusuja pohjoisessa. Ruukun täytyy olla suuri, sekä leveä että syvä, jotta ruusu viihtyy. Se on vietävä talveksi kellariin tai autotalliin.

Köynnösruusun istutus ja hoito
Köynnösruusut Kasvikortistossa

Köynnösten istuttaminen

Istutuskuopan tulee olla vähintään 50 cm, mielellään jopa 80 cm syvä, ja vähintään 50 cm leveä. Köynnökset istutetaan taimen koosta ja lajin kasvuvoimakkuudesta riippuen 1 - 2 metrin välein.

Taimi istutetaan vinoon. Rakennuksen ja köynnöksen väliin jätetään 60 cm väli. Köynnösritiläkin jätetään noin 10 cm irti seinästä. Paakut kastellaan hyvin sekä ennen istutusta että sen jälkeen. Kasvit istutetaan entiseen kasvusyvyyteen; poikkeuksena ovat jalokärhöt ja köynnösruusut, jotka istutetaan 15-20 cm entistä syvempään.

Lisää istuttamisesta ja ruukkukasvatuksesta

20076_5471.jpg

Köynnösruusut ja jalo- sekä loistokärhöt pitävät multavasta ja ravinteikkaasta maasta. Seinusta saattaa olla niille liian kuiva paikka. Istutuskuopan on oltava 50 cm syvä, koska taimi on saatava istutettua vähintään sen 15 cm syvyyteen maan pinnan alle. Versot leikataan keväällä noin 20 cm korkeudelta maan pinnasta, jotta ne haaroittuvat.

Kärhöille kuopan pohjalle ja paakun päälle laitetaan hiekkaa ja tyvi suojataan auringon paahteelta esimerkiksi maanpeitekasveilla tai koristeellisilla kivillä.

Eriväriset kärhöt
Eriväriset kärhöt
Valinnanvaraa riittää!
Valinnanvaraa riittää!
Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20238_60540.jpg
Monipuolinen valkosipuli
Valkosipuli (Allium sativum) on eräs maailman vanhimmista viljelykasveista. Sen esi-isä on ilmeisesti joku aasialainen luonnonlaji. Valkosipulia on siis käytetty jo vuosituhansien ajan sekä ruoan mausteena että lääkkeenä. Eurooppaan se on tullut ensimmäisten viljelykasvien mukana. Pohjoismaiden luostareissa sitä viljeltiin lääkkeeksi jo keskiajalla. Viljely oli välillä Suomessa unohduksissa muutamia vuosisatoja. Nykyään sen käyttö ja viljely on jälleen yleistynyt, etenkin lääkinnällisten vaikutusten ansioista. Tieteellinen lajinimi "sativum" tarkoittaa viljeltyä.
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
202111_73609.jpg
Mihin vuodenaikaan nokkosperhoset tarvitsevat nokkosia?
Lukija kysyy: "Mihin vuodenaikaan nokkosperhoset ja ehkä muutkin perhoset tarvitsevat nokkosia? Eli toisin päin: mihin vuodenaikaan ei ainakaan saisi repiä tai katkoa nokkosia, jos ajattelen nokkosistani olevan hyötyä perhosille?"
202211_80183.jpg
Viikon kysymys: Mistä kyse, kun pikkuluumu­tomaatti kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja?
Idätin kaupan pikkuluumutomaattien siemeniä ja yksi niistä on erikoinen. Se kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja, joissa on satoja tomaatinalkuja kussakin. Koko kasvi on silkkaa kukkaa. Mistä on kyse?
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
20214_70196.jpg
Pienikin parvekeistutus auttaa pölyttäjähyönteisiä
Kukasta toiseen lentävät pörriäiset kaipaavat tukeasi. Auttaminen onnistuu myös parvekkeella.Pölyttäjähyönteisten määrä on pitkään laskenut. Suomen tilanne ei ole aivan yhtä paha kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta myös täällä erilaisten hyönteisten määrä on laskenut niiden elinolojen kaventuessa. Kasvien pölyttämisen lisäksi hyönteiset kierrättävät ravinteita ja pitävät kurissa tuhoeläinkantoja. Pienikin teko auttaa pölyttäjien hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton