• Etusivu
  • Kasvillisuus

Näin onnistut vaativan mutta maukkaan mukulasellerin kasvatuksessa

Tiina Painokallio
Päivitetty 17.06.2025
juuriselleri AdobeStock_48655043

Mukulaselleri kerää ravintovarastonsa pyöreään mukulaansa. Se muodostuu juuresta, alkeisvarresta ja varresta. Mitä suurempi alkeisvarsi on, sitä sileäpintaisempi mukula on. (Kuva: Adobe Stock)

Mukulaselleri (Apium graveolens Rapaceum-ryhmä) sopii keittoihin ja liemiin, mutta siitä voi valmistaa myös pihvejä, vuokaruokia ja haudutettuja kasvisruokia. Juurisellerin kuivattuja varsia käytetään myös ruuanvalmistuksessa.

Mukulaselleri on vaativa kasvatettava

Muista juurikasveista poiketen mukulaselleri vaatii esikasvatuksen. Kylvä sisälle hajakylvönä maaliskuun puolivälissä. Esikasvatusaika on 60–80 päivää, sopiva taimikasvatuslämpötila 18 astetta, viileämmässä kasvattaa kukkavarsia. Taimet koulitaan isompaan kasvutilaan. Istuta ulos maan lämmettyä toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa.

Maan tulisi olla multavaa ja kuohkeaa, pH 6,5–7. Kasvupisteen on istutettaessa jäätävä näkyviin. Riviväli 50 cm, taimivälit 20–40 cm.

Kasvuaika avomaalla on 120 päivää. Kastelu on tärkeää varsinkin loppukesästä. Selleri antaa hyvän sadon vain voimakkaasti lannoitetussa maassa; peruslannoituksen lisäksi pitkin kasvukautta annetaan lisälannoitusta. Kalkin ja boorin puute tuhoaa kasvupistettä ja pehmentää mukulan sisusta.

Sato korjataan yleensä vasta syys-lokakuussa ennen syyspakkasia. Mukulat irrotetaan talikolla, naatit listitään ja sivujuuret poistetaan harjaamalla.

Lehdet voi kuivattaa talvella käytettäväksi. Varastointi 0 asteessa, kosteassa hiekassa. Varastointiaika 8 kk.

Hyödynnä koko kasvi

Vaikka mukula on pääasiallinen syötävä osa, myös lehdet voi kuivata ja käyttää mausteena talvikeittoihin ja patoihin. Myös varsia voi hyödyntää kuivattuina, esimerkiksi keittojen ja liemien maustamiseen. Sellerin voimakas aromi säilyy hyvin kuivattuna.

Puutarha.netin Keskustelupalstalla on myös mukulasellerille oma viestiketjunsa.

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20226_46018.jpg
Tuija-aidan kasvatus – vinkit leikattuun ja vapaasti kasvavaan aitaan
Haluaisimme havuaidan, mutta perinteisen kuusiaidan sijasta olemme mieltyneet tuijiin. Mitä meidän tulisi tietää tuijista?
Eurojen säästäminen
Ruokahävikki verottaa kukkaroasi!
Ruokahävikki verottaa jokaisen ihmisen kukkaroa noin 125 euroa vuodessa Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan. Koko Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaa 120–160 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa, joka on vuositasolla 23–26 kiloa henkeä kohti jaettuna. Kotitalouksien hävikki on vieläpä kaikkein suurin 30 % osuudella kaikesta ruokahävikistä. Tasaisena kakkosparina tulevat teollisuus 20 % ja ravitsemuspalvelut 20 %. Perää pitävät kauppa 18 % ja alkutuotanto 12 %. Jos siis pystyisimme nipistämään jokainen edes kilon hävikistä vuodessa, olisivat hyödyt jo ilmastollisestikin merkittäviä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton