Näin kompostoit puutarhajätteet oikein
Puutarhakompostori odottaa kitkettyjä rikkaruohoja. (Kuva: Biolan)
Suurin osa syksyllä kertyvästä piha- ja puutarhajätteestä kelpaa kompostoitavaksi. Pihan ruohonleikkuujätteet ja kasvimaalta sadonkorjuun yhteydessä tulevat vihannesnaatit soveltuvat hyvin tavalliseen puutarhakompostiin. Rikkaruohojen kitkentäjätteet tuhoutuvat varmimmin lämpökompostorissa talousjätteen seassa.
Monivuotisten rikkakasvien, kuten juolavehnän, juuria tai siemeniä ei kompostiin kannata laittaa lainkaan, jotta ne eivät jatka leviämistään puutarhassa kompostimullan mukana. Oksat ja risut hajoavat erittäin hitaasti eikä niitä voi sellaisenaan kompostiin laittaa. Oksasilppurilla haketettuna ne voidaan käyttää kompostin seosaineena puutarhajätekerrosten välissä lisäämään kompostin ilmavuutta.
Puutarhajäte hajoaa kompostissa talousjätettä hitaammin. Vähitellen puutarhajätteestä kuitenkin muodostuu hyvää maanparannusainetta puutarhaan.
Puutarhakompostin voi perustaa joko kasakompostina tai erilliseen puutarhakompostoriin. Kompostori vähentää kompostin kastelun ja sekoittamisen tarvetta ja vähentää näin sen hoidon tarvetta. Lisäksi kompostori nopeuttaa jätteen kompostoitumista ja kompostorissa puutarhajätteet ovat siististi suojassa.
Puutarhakompostin perustaminen
Periaate puutarhakompostin kasaamisella on sama riippumatta siitä, kompostoidaanko jäte kasakompostina vai puutarhakompostorissa. Huolella kasatun kompostin hoidoksi riittää kastelu tarvittaessa ja kompostikasan kääntäminen kerran kesässä.
Kompostin ilmansaannin turvaamiseksi sen pohjalle laitetaan noin 10 sentin kerros karkeampaa ainesta, kuten pienempiä risuja tai oksahaketta. Tämän jälkeen kompostiin kasataan kerroksittain kompostoitavaa puutarhajätettä sekä karkeampaa oksahaketta tai kuiviketta noin 5 –10 sentin kerroksissa. Karkeampien välikerrosten tehtävänä on pitää komposti ilmavana, jotta kompostin happea tarvitsevat pieneliöt pystyvät toimimaan.
Hoidetussa kompostissa puutarhajätteen kompostoituminen kestää yleensä noin 2 vuotta. Kompostin toiminnan tehostamiseksi voi kompostin kerrosten väliin lisätä kasausvaiheessa muutamia lapiollisia multaa tai vanhaa kompostia tuomaan kompostiin tarpeellista jätettä hajottavaa pieneliökantaa. Lisäksi kompostin toimintaa voi tehostaa ripottelemalla kuivaan puutarhakompostiin typpeä sisältävää luonnonlannoiteraetta. Kalkki ja tuhka eivät sovi kompostiin, sillä ne tekevät kompostin liian emäksiseksi lahottajabakteereille ja lisäävät typpikaasujen karkaamista. Kompostia kannattaa kastella kasausvaiheessa tarpeen mukaan, sillä liian kuiva puutarhajäte ei kompostoidu.