• Etusivu
  • Hoitotyöt

Nokkonen on aliarvostettu hyötykasvi

Tiina Painokallio
Päivitetty 19.05.2025
20237_82474.jpg

Nokkonen – aliarvostettu voimakasvi, joka kannattaa hyödyntää keittiössä eikä kompostissa. (Kuva: Adobe Stock)

Nokkonen on yrteistä parhaimpia, mutta melko aliarvostettu hyötykasvi. Monille se on maanvaiva ja kiusallinen rikkakasvi, jonka polttavat maanpäälliset osat joutavat kompostiin. Kompostin sijasta ravinteikas nokkonen kannattaa kuitenkin hyödyntää keittiössä.

Ravinteikas nokkonen

Nokkonen (Urtica dioica) on poltinkarvallinen, 30–100 cm korkea monivuotinen ruohokasvi, joka leviää juurakolla. Tummanvihreät, puikeat ja sahalaitaiset lehdet kasvavat nelisärmäisellä varrella vastakkakkain. Vihertävät kukat ovat norkkomaisissa kukinnoissa, kukkii kesä-syyskuu.

Nokkonen sisältää erittäin runsaasti kivennäisaineita, vitamiineja ja polyfenoleja. Esimerkiksi pinaattiin verrattuna nokkosessa on kivennäisaineista enemmän muun muassa kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja fosforia. Vitamiineista nokkonen sisältää runsaasti A-, C-, E-, K-vitamiineja sekä folaattia.

Nokkosen kerääminen

Nokkosen lehtiä voi kerätä huhtikuusta syyskuuhun, siemeniä elo-syyskuussa ja juuria huhti-toukokuussa sekä lokakuussa. Parhaimmillaan nokkonen on keväällä ja ennen kukintaa sekä syksyllä. Aurinkoisena aikana sen ravintoaineet ovat enimmillään ja nitraatit vähimmillään. Kerää nokkoset mieluummin tuoreina ja pieninä varhain keväällä. Jos keräät satoa myöhemmin, käytä varren ylimpiä lehtiä.

Älä kerää kompostissa, karjasuojan lähistöllä tai muuten runsasravinteisessa maassa kasvanutta nokkosta, koska se kerää itseensä runsaasti nitraatteja. Pitkä poutajakso vähentää nitraatteja.

<p data-block-key="u9aui">Nokkonen sisältää jopa 5 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini ja 7 kertaa enemmän rautaa kuin pinaatti. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Nokkonen sisältää jopa 5 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini ja 7 kertaa enemmän rautaa kuin pinaatti. (Kuva: Adobe Stock)

Nokkosen monipuolinen käyttö

Nokkosten käyttökohteita ovat erilaiset vihannespaistokset, kasvislisukkeet, kastikkeet, muhennokset, keitot, piiraat, ohukaiset, pannukakut, leivät ja sämpylät. Se sopii käytettäväksi pinaatin tavoin myös yrttijuomissa ja smoothieissa. Oletko kokeillut nokkosta siirapissa tai hunajauutteessa? Kuivattuna nokkonen on hyvä perusaines viherjauheeksi ja yrttijuoma-ainekseksi. Myös nokkosen siemenet sopivat lisukkeeksi lähes minkä ruuan kanssa vain.

Nokkonen on hyvä lisä myös kasvisruokavalioon, sillä se sisältää runsaasti kalsiumia; myös urheilijoille kalsiumlisästä on apua. Nokkosta käytetään nesteenpoistajana ja ruuansulatuksen edistäjänä. Nokkosen matala natriumpitoisuus on lisäksi eduksi.

Rohtokäytössä nokkonen sopii ensisijassa yleiskunnon ylläpitoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Sen käyttö lisää vastustuskykyä ja talvella otettu nokkoskuuri voi auttaa heinänuhaan ja allergioihin. Nokkonen voi lievittää myös muun muassa anemiaa, kihtiä, maksa- ja sappivaivoja, peräpukamia, päänsärkyä, tulehduksia ja jopa stressiä. Lisäksi se on diureetti eli lisää virtsan eritystä. Vahva nokkostee sopii hiusten sekä kasvojen ja ihon hoitoon.

Nokkonen suositellaan ryöpättävän ennen käyttöä, jotta mahdolliset nitraatit tuhoutuvat. Ryöppääminen kuitenkin tuhoaa osan ravintoaineista, joten kuivattaminen tai pakastaminen on parempi vaihtoehto jatkokäyttöä ajatellen.

<p data-block-key="mkwmd">Nokkoskeitto (Kuva: Adobe Stock)</p>
Nokkoskeitto (Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="hepvh">Nokkoslevite (Kuva: Adobe Stock)</p>
Nokkoslevite (Kuva: Adobe Stock)

Nokkonen kuuluu kauppayrtteihin ja eri puolilla Suomea monet yritykset valmistavatkin monenlaisia nokkostuotteita.

Ohje

Ohje

Tiesitkö, että nokkosta voi käyttää myös ulkoisesti? Kansanperinne on tuntenut parantavan nokkossaunan, jossa iho voideltiin ja vihdottiin kuivalla nokkoskimpulla. Kasvia voi sekoittaa shampooseen tai valmistaa kääreeksi. Sillä voi suorittaa nokkospiiskauksen reumaattisille jäsenille (urtikaatio). Nokkonen on myös suomalaisten vanhin tekstiilikasvi, joka tunnetaan jo myöhäisemmältä rauta-ajalta.

Nokkonen hyödyksi myös puutarhanhoidossa

Puutarhaihmiset tietävät myös, että nokkosvettä ja -käytettä voi käyttää myös puutarhassa niin lisäravinteena kuin tuholaistorjuntaankin (tehoaa kirvoihin ja muihin ohutihoisiin tuholaisiin).

  • Nokkosvettä varten nokkosia liotetaan kylmässä vedessä (kilo nokkosia ja 10 l vettä). 12–24 tunnin jälkeen nokkosvesi on valmista käytettäväksi torjunta-aineena.
  • Nokkoskäytettä saadaan aikaan, kun veden annetaan seisoa aurinkoisessa paikassa 1–3 viikkoa. Käyte on valmista, kun kuohuminen on loppunut. Käyte siivilöidään ja laimennetaan 1:10 lannoitustarkoituksiin ja ainakin 1:50 tuholaisten torjuntaan.

Muista, että käyneen nokkosveden haju on hyvin epämiellyttävä.

<p data-block-key="mel35">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
Hoitotyöt
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
Kaiverretut kurpitsat
Pienten lasten halloween: nappaa vinkit lasten juhlaan
Halloween on Amerikasta Suomeen rantautunut uudenlainen perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämyisiin ja vähän viileneviinkin iltoihin. Isommat lapset perinteisesti saattoivat lähteä pienelle karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta mitäpä nyt, kun sosiaalista kanssakäymistä tulisi tai halutaan välttää?
202312_62210.jpg
Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
20226_78893.jpg
Hyötykasvit – kauneutta ja hyötyä puutarhaasi helposti yhdistettävillä lajeilla
Hyötykasveista, esimerkiksi vihanneksista, juureksista, yrteistä, marjoista ja syötävistä kukista saat itsellesi hyödyllisen ja kauniin puutarhan. Tässä muutama esimerkki lajeista, joita yhdistelemällä saat itsellesi mieluisan puutarhan:
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20218_71998.jpg
Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan
Pensasmarjojen satokausi on alkanut. Käsin poimittuja herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita on jo heinäkuun lopulta alkaen saanut toripöydiltä. Herukoiden konepoiminnat ovat alkaneet ja koko sato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikat kerätään pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä.
20237_4260.jpg
Pensasaidan istuttaminen
Pensasaidan perustamiseen käytetään yleensä paljasjuurisia piiskataimia, jotka istutetaan lehdettöminä keväällä tai syksyllä. Astiassa tai paakussa kasvaneita, haaroittuneita aitataimia voi istuttaa vaikka keskellä kesää. Leikattavaan pensasaitaan taimia istutetaan 3–4 kappaletta metrille, lajista riippuen. Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1–2 kpl/m.
20232_69345.jpg
Kasvata varhaisperunat ämpärissä – satoa vaikka parvekkeelta
Perunan kasvatukseen ei tarvita suurta pihaa, kasvimaata tai palstaa, vaan voit kasvattaa niin sanottua "ruukkuperunaa" myös parvekkeella tai terassilla. Kasvatusastian olisi hyvä olla noin 10 litraa – tarkoitukseen sopii vaikka pohjasta rei’itetty ämpäri.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton