Onko lämpimästä syksystä haittaa kasveille tai eläimille?

Pitkään jatkunut lämmin sää on loppujen lopuksi poikkeuksellisen suotuisa ilmiö puutarhojen kasveille, pensaille ja puille; kasvit ovat päässeet tuuleentumaan, eli valmistumaan talveen hyvin. Isoista silmuistakaan ei kannata huolestua, sillä ne vain kertovat siitä, että kukka-aiheet ovat muodostuneet hyvin. Vain runsaista sademääristä voi paikoin olla haittaa.

Talven äkilliset lämpötilanvaihtelut ja lumettomuus voivat aiheuttaa suurimman haasteen. Kasvit, jotka ovat jääneet liian aktiivisiksi pitkälle syksyyn, saattavat joutua kärsimään lepotilan keskeytymisestä, jolloin niiden herkät kasvupisteet altistuvat pakkasen aiheuttamille vaurioille. Näin ollen lämmin syksy on monille kasveille pääosin hyödyllinen, mutta talven ankarat olosuhteet määrittävät lopulta, miten hyvin kasvit selviytyvät kevääseen.

Lämmin syksy mahdollistaa tavallista voimakkaamman jälkikukinnan. Se on aivan normaali ilmiö monella kasvilla. Siemeniä syyskukinnasta ei yleensä synny. Moni pihan kasveista, esimerkiksi piharuusut, saattavat myös jatkaa kukintaansa pitkälle talveen.

Myös ulkosalla olevat hyötypuutarhat antavat lämpimän sään jatkuessa yllättävän pitkään satoa; esimerkiksi kaaleja voi kerätä myöhäänkin syksyllä ja moni yrttikin jaksaa sinnitellä pitkään (muun muassa lipstikka, minttu, meirami ja persilja). Hyönteisetkin ovat hyvin sopeutuneita lauhoihin syksyihin; vasta useampi peräkkäinen pakkasyö saa ne asettumaan aloilleen.

Toisaalta lämmön jatkuessa hyönteisiä saattaa esiintyä pidempään kuin tavallisesti, mikä puolestaan tarjoaa vesilinnuille ja muille hyönteissyöjille runsaasti ravintoa. Hyönteisille pitkä lämmin kausi antaa enemmän aikaa levitä ja munia, mikä vaikuttaa seuraavan kevään ja kesän hyönteiskantoihin – sekä hyvässä että pahassa, riippuen lajista.

Kasveilla pitkään jatkuva lämpö saattaa joissakin tapauksissa häiritä niiden valmistautumista lepoon. Jos lämpö ja vesiolosuhteet pysyvät suotuisina, jotkut kasvit saattavat jatkaa kasvuaan pidempään kuin niiden olisi kannattavaa. Tämä voi heikentää kasvien kykyä kestää talven kylmyyttä, erityisesti jos talvi tulee äkisti ilman suojaavaa lumikerrosta.

Talven olosuhteet ovatkin kasvien kohdalla syksyä kriittisemmät. Lumeton talvi ja voimakkaat lämpötilavaihtelut ovat niiden selviämisen kannalta haastavimpia. Kovatkaan pakkaset eivät haittaa talvehtimista, mikäli suojana on lumipeite. Jos lämpötila taas pysyy plussalla ja lumettomuus jatkuu vielä joulun tienoille saakka, niin silloin kasvien lepotila voi alkaa jo purkautumaan. Sen päälle tulevat pakkaset voivat vaurioittaa heräileviä kasveja.

Lämmin syksy tuo monia positiivisia vaikutuksia luonnolle ja puutarhoille, mutta samalla se voi myös aiheuttaa tiettyjä poikkeuksia luonnon normaaleihin sykleihin. Esimerkiksi lintujen syysmuutto saattaa joidenkin lajien osalta viivästyä, erityisesti vesilintujen kohdalla.

Vesilinnut, kuten joutsenet ja hanhet, pysyttelevät Suomen sisävesissä pitkään, jos vedet pysyvät sulana. Myöhäinen lähtö ei sinällään ole lintujen kannalta haitallista, mutta pakkasten alkaessa äkillisesti niiden ruokailualueet voivat jäätyä, mikä aiheuttaa haasteita energiavarastojen täyttämisessä ennen pitkää muuttoa etelään.

Osa vesilinnuista viihtyy pitkälle syksyyn Suomen sisävesissä, mutta viimeistään vesien jäätyminen pakottaa nekin lähtemään. Useimpien lintulajien syysmuutto kulkee aikataulussaan, sillä niilläkin valon määrän väheneminen on suurin muuton käynnistäjä. Yksittäisiä viivyttelijöitä kuitenkin havaitaan joka syksy.