Paprika kuuluu jokaisen ruokapöytään
Puutarhaliitto valitsi paprikan vuoden vihannekseksi vuonna 2020. (Kuva: Envato)
Värikkäät kasvikset tukevat terveyttämme, sillä ne sisältävät hyvinvoinnille tärkeitä ravintoaineita. Paprikat, rikastuttavat ruokavaliota ympäri vuoden mauillaan, väreillään ja raikkaudellaan – ja innokkaimmat viljelevät niitä itse. Esimerkiksi chilipaprikoiden kasvatus alkaa jo varhain kevättalvella.
Suomalaiset ovat ihastuneet paprikoiden rapsakkaan suutuntumaan ja monikäyttöisyyteen. 1970-luvulla ruokakulttuuriimme vakiintunut paprika on nykyään suosittu osa aterioita, ja tuoretta paprikaa syödään henkeä kohden yli kolme kiloa vuodessa – mutta kasvunvaraa on yhä.
Miedot ja makeat paprikat ovat erityinen suosikki osana erilaisia salaatteja, mutta ne rikastuttavat myös keittoja, patoja ja paistoksia. Paprikoiden maku nousee uudelle tasolle yrttien ja juustojen kanssa, kun taas tuliset chilit tuovat ruokiin unohtumattomia vivahteita. Talven kylmyyteen chilillä höystetty vihanneskeitto tuo paitsi makua myös lämpöä syöjälleen.
Paprikat pöytään liikennevalojen väreissä
Paprika (Capsicum annuum) on lähtöisin Väli-Amerikasta, missä villit lajikkeet yhä kasvavat. Suosituin on mieto, makea vihannespaprika, joka loistaa liikennevalojen väreissä: punaisena, keltaisena ja vihreänä. Myös oranssit paprikat ja pikkupaprikat ovat kasvattaneet suosiotaan – erityisesti nuorten keskuudessa.
Vihreä paprika, joka on vielä kypsymätön, toimii parhaiten kypsennetyissä ruoissa. Mehukkaat suippopaprikat taas ovat kotimaisten viljelijöiden ylpeydenaihe ja sopivat erinomaisesti esimerkiksi uuniruokiin. Täytettyinä ne hurmaavat ohralla, riisillä, tuorejuustolla tai muilla vihanneksilla. Kotimaisen paprikan voi usein tunnistaa sen raikkaasta ja tuoreesta mausta.
Terveyttä ja tulisia makuja
Chilit ovat osa paprikaperhettä, ja niitä on tuhansia erilaisia lajeja aina miedon makeista tulisen polttaviin. Näiden erilaisten paprikoiden muodot vaihtelevat pienistä pyöreistä nupeista suuriin kellomaisiin tai pitkulaisiin muotoihin. Kotimaiset chilit olivat aiemmin harvinaisuus, mutta nykyään niitä löytyy lähes aina kauppojen valikoimista, usein myös lajitelmina.
Paprikat ovat C-vitamiinin ja muiden hyödyllisten ravintoaineiden lähde. Tulisuudesta vastaa kapsaisiini, joka tunnetaan myös aineenvaihduntaa kiihdyttävänä ja painonhallintaa tukevana yhdisteenä. Tulisen maun sietokyky paranee harjoittelemalla, ja voimakkaita makuja voi pehmentää esimerkiksi yhdistämällä chilit maitotuotteisiin tai viljapohjaisiin ruokiin.
Viljely lisääntyy Suomessa
Suomessa paprikoita viljellään noin 70 tilalla, ja kotimaisen sadon määrä on noin miljoona kiloa vuodessa. Viljely painottuu erityisesti Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueille, missä tuotantomäärät ovat viime aikoina kasvaneet. Suomalainen tuotanto kattaa kuitenkin vain pienen osan paprikoiden kokonaiskulutuksesta.
Kotimaisia paprikoita on parhaiten saatavilla toukokuusta lokakuuhun, mutta energiatehokkaiden LED-valojen käyttö on mahdollistanut ympärivuotisen ja torjunta-aineettoman viljelyn yleistymisen.
Chilipaprikoiden viljely on kasvattanut suosiotaan erityisesti harrastajien keskuudessa, ja monet nuoret miehet ovat innostuneet kokeilemaan niiden kasvattamista. Paprikat tarvitsevat vähintään neljän kuukauden kasvukauden siemenestä satoon, joten kylvöt aloitetaan usein jo tammikuussa. Lämpöä rakastavat paprikat menestyvät Suomen ilmastossa ulkona vain kesän lämpiminä kuukausina.
Lue lisää Puutarha.net-sivustolta:
Rakastatko lempeää vai tulista poltetta? ‒ Chili hurmaa useimmat
Lisätietoja: www.kasvikset.fi