Pelargonit pistokkaista?

Nyt loihditaan monenlaista hyvää punajuuresta, porkkanasta ja lantusta sekä palsternakasta, selleristä ja maa-artisokasta. Kannattaa kokeilla myös naurista, mustajuurta ja mausteeksi piparjuurta. Ikihyvä peruna kuuluu itseoikeutetusti koko talvikauteen ja joulun juhlapöytiin.Juurekset voi paahtaa kevyesti uunissa, höyrykypsentää tai hauduttaa pannulla mausteiden kanssa. Juuresten mausteiksi sopivat jouluiset neilikka, inkivääri, muskotti ja kardemumma, yrteistä varsinkin timjami ja rosmariini sekä kaikki sipulit. Juureksia voi kypsentää myös mikrossa, jolloin maustaminen tapahtuu kypsentämisen loppuvaiheessa.

Vaasan asuntomessualue Suvilahti sijaitsee merellisissä maisemissa lahden poukamassa, noin 3 kilometriä Vaasan keskustasta. Suvilahden merellisyys ja luonnon vehreys ovat alueen rakastetuimpia piirteitä. Asuntomessualue liittyy luontevasti koko kaupungin kattavaan viheralueverkostoon.

Myräkkä kaatoi taas puita pihoissa ja teiden reunoilla. Mitkä syyt voivat altistaa puun kaatumiselle? Entä miten sitä voisi ehkäistä?VASTAUS: Mitä kookkaampi ja peittävämpi latvus on, niin sitä voimakkaampi on tuulen puuta kampeava vaikutus. Kesällä kaatumiselle ovat luonnollisesti alttiimpia lehtipuut, ja talvella taas havupuut ovat lehtensä tiputtaneita lehtipuita herkempiä koville tuulille. Puut kestävät myös paremmin jatkuvaa kovaa tuulta kuin puuskaista, vähän välillä repivää ja puuta eestaas taivuttelevaa kovaa tuulta. Ellei puun juuristo ole kyllin laaja ja ote maaperästä tiukka, niin riittävän kovissa puuskissa puhkuva tuuli saa kyllä kumoon komeammankin puun.Kovat tuulenpuuskat saattavat siis aiheuttaa sen, että puiden juuret irtoavat kasvualustastaan - ja puu alkaa kaatumaan. Usein syy puun kaatumiseen on juuri puun juuristossa ja kasvualustan laadussa. Juuriston kasvua ovat voineet haitata tiivis, kova maanlaatu tai ehkä liian lähellä olevat maanalaiset rakenteet. Juuriston pitokykyä ovat puolestaan voineet heikentää juurialueella tehdyt kaivaustyöt sekä syksyn sateissa pehmentynyt, märkä maa-aines. Maan routaantuminen auttaa puolestaan pitämään juuret tukevasti jäätyneessä maassa.Myös lajikohtaisia eroja on. Esimerkiksi kuusi on hyvin pintajuurinen; sen takia koko juurakko irtoaa helposti ja ottaa maan mukanaan. Mänty taas tekee pinnallisten juurien lisäksi myös syviä juuria, joten se harvoin kaatuu juurineen. Kalliolla tai kovin kivisessä maassa kasvaessaan tekee kyllä syväjuurisemmatkin puut kovin pinnanmyötäistä juuristoa - ja altistuvat muiden tavoin repivälle tuulelle.Myös puiden heikot kohdat saattavat kovissa tuulissa antaa periksi. Ontto kolopuu saattaa kolon kohdalta katketa tai käävän aiheuttama laho (esim. talousmetsissä ilmenevän "maannousemasienen" tai juurikäävän aiheuttama) saattaa heikentää puuta niin paljon että se katkeaa lahon kohdalla.Puut saavat myös tukea ja suojaa toisistaan. Tuuliolosuhteet muuttuvat merkittävästi harvennuksen tai avohakkuun seurauksena. Seuraavien myrskyjen aikana tulee mitä todennäköisemmin kaatumaan joku alueelle jätetyistä tai sen reunamilla kasvavista puista. Esimerkiksi tien reunaan näkösuojaksi jätettyjä tai sähkölinjojen reunoilla kasvavia puuyksilöitä kaatuu muita helpommin - ja usein sähkölinjojen päälle aiheuttaen katkoksia. Jos puuryhmästä tai metsiköstä on kaatunut puu tai puita, niin kannattaa varautua puiden kaatumiseen myös tulevissa myrskyissä.

Tummansinisiä ja viininpunaista, vanhaa metallia, ruostetta, skandinaavista minimalismia, neutraaleja hempeitä sävyjä ja puisia elementtejä. Ehkä jopa kirkkaiden värien niin kutsuttua ilotulitusta. Kestävä kehitys, kierrätys ja ekologisuus on päivän sana ja nyt myös tämänkin joulun olennainen sisustustrendi. Mitä värejä joulu voisi sisältää ja miltä se näyttää?

Talvella jänis söi päärynäpuun rungon. Vaikka laitoin haavanhoitoaineen yms syötyyn kohtaan, ei yläpuoli selvinnyt. Nyt syödyn kohdan alapuolella on uusia vihreitä oksia. Saako tästä vielä päärynäpuun, vaikka päärunko on yläpuolelta kuollut?

Suomalaisiksi maatiaisperennoiksi kutsutaan sellaisten monivuotisten, ruohovartisten kasvien vanhoja kantoja, joita on kasvatettu meillä kymmenien, jopa satojen vuosien ajan. Osa on aivan puhtaita luonnonkasveja, jotka ovat peräisin mm. Siperiasta ja Pohjois-Amerikasta, ja osa jo varhain jalostettuja lajikkeita. Kukkien koko tai värit eivät ehkä ole niin upeita kuin jalostetuilla lajikkeilla, mutta muut avut, esimerkiksi kukan herkkyys, kukinnan runsaus ja hoidon vaivattomuus ovat sitäkin paremmat.Ensimmäisenä ne ovat löytäneet tiensä pappiloihin, sotilaiden virka-asuntojen ja kartanoiden maille 1800-luvulla. Muun muassa kuolanpioni, päivänlilja, ukonhattu, ruskolilja ja idänunikko ovat kaunistaneet pihoja jo satoja vuosia.