• Etusivu
  • Hoitotyöt

Pensaiden syyshoito on tärkeää – muista myös lannoitus

Tiina Painokallio
Päivitetty 11.09.2024
Pensaiden syyshoito on tärkeää.jpg

Pensaiden syyshoito on tärkeää

Kasvukauden pituus meillä Suomessa on 100‒180 vuorokautta. Syksy alkaa ja kasvien kasvukausi päättyy, kun ilman lämpötila laskee pysyvästi alle + 5ºC:en. Kasvit alkavat valmistautua tulevaan talveen jo ilmojen viiletessä ja päivän pituuden lyhentyessä. Tuleentuessaan kasvi ottaa ravinteet talteen tulevaa kasvukautta varten.

Koristepensaat

Pensaiden kannattaa rauhassa antaa kerätä talvehtimiseensa tarvittavat ravinteet ja tuleentua talveen ennen leikkaamiseen ryhtymistä. Ylipitkiksi kasvaneet versot saattavat syksyn tullessa jopa kuivettua päästään, koska eivät ole enää ehtineet valmistautua talven tuloon. Leikkaamiseen on ryhdyttävä ajoissa, jotta kasvi ehtii korjaamaan leikkauspinnan ennen talven tuloa tai voi leikata vasta kasvin siirryttyä lepotilaan (lehdet pääosin pudonneet). Leikkaamisen voi myös huoletta jättää alkukevääseen.

Lannoituksen tarve arvioidaan uusien versojen pituuskasvusta. Jos keväällä on lannoitettu kunnolla, niin lannoitustarvetta ei syksyllä ole. Lisälannoitteeksi käy syksyllä PK-lannoitteet tai lannoitteet, joissa ei ole typpeä. Lannoitusohje selviää säkin kyljestä.

Syksyllä on hyvä aika istuttaa uusia pensaita. Ilmankosteus on korkea ja kuivumisvaara pieni ja aurinkoa sekä lämpöä riittää vielä pitkään. Hyvää kasvua edistää tarpeeksi iso istutuskuoppa ja oikea istutussyvyys. Parhaiten kasvuun lähtevät astiataimet. Niillä on yleensä hyvä juuristo.

Taimet istutetaan joko samaan syvyyteen kuin ne ovat kasvaneet tai pari senttiä syvempään. Syksyllä voi kastelun jättää vähempään, sillä yöllinen kosteus kastelee lehdet ja päivisin haihdunta on vähentynyt. Tarpeen vaatiessa tietenkin kastellaan.

Syystalvella pensaista voidaan ottaa pistokkaita. Se onnistuu edelliskesän vuosikasvaimista, jotka ovat puutuneet. Leikkaa 15-20 cm:n mittaiset pistokkaat, laita nippuun ja vie viileään paikkaan talveksi. Pistokkaat kannattaa kääräistä muoviin tai peittää hiekalla niin, että latvat ovat näkyvissä. Keväällä pistokkaat istutetaan ulos 10‒15 cm:n syvyyteen ja syksyllä juurtuneet pistokkaat harvennetaan.

<p data-block-key="gda4a">Syksyn ja talven taitteessa pensaita voi lisätä ottamalla pistokkaita.</p>
Syksyn ja talven taitteessa pensaita voi lisätä ottamalla pistokkaita.

Pensaita on mahdollista lisätä myös siemenistä tai marjoista, jotka kerätään vähän ennen kuin ne ovat täysin kypsiä. Osa siemenistä tarvitsee kylmäkäsittelyn; se voidaan suorittaa hiekassa kellarissa tai ulkona penkissä.

Pensaiden lisäys siemenistä tai marjoista

Kellarissa kylmäkäsitellyt siemenet istutetaan ruukkuun ikkunalaudalle ja keväällä ulos. Niiden annetaan olla vuoden omassa penkissään ja vasta sitten ne siirretään paikalleen.

Lepotilassa olevia pensaita voi jakaa, siirtää ja istuttaa joko väliaikaiseen penkkiin tai suoraan lopulliselle istutuspaikalleen. Pensaat leviävät myös juurivesoista, joista saa uusia taimia. Syreeni, tyrni ja osa ruusuista ovat tällaisia. Juurivesat katkaistaan parinkymmenen sentin mittaiseksi, jotta niistä tulee tuuheita.

Ryhmäruusut leikataan syksyllä 25 cm:n korkeudelta. Talvisuojaus onnistuu näin paremmin. Talvisuojaus tehdään vähän ennen pakkasia. Ruusun juurille laitetaan 10 cm:n kuiva turve- tai multakerros ja peitetään se muovilla kuitenkin niin, että suojakate on ilmastoitu kosteuden syntymisen estämiseksi. Juuren suojakerros voi olla myös kuivaa öljyntorjuntaturvetta tai hiekkamultaseosta. Versot voi peittää havuilla tai pakkaspeitteellä.

Köynnösruusut suojataan maan pinnalta kuten ryhmäruusut. Versot peitetään havuilla joko seinää vasten tai ne lasketaan maahan ja suojataan.

Myös paksu lumipeite auttaa suojaamaan arkoja kasveja. Kaikista arimmat kasvit kannattaa kaivaa ylös ja talvettaa kellarissa tai muussa viileässä paikassa.

<p data-block-key="pjgbd">Muista hyvä suojaus talven tullen.</p>
Muista hyvä suojaus talven tullen.

Marjapensaat

Marjapensaat leikataan syksyllä heti sadonkorjuun jälkeen tai keväällä ennen silmujen puhkeamista. Syysleikkausta ei siis saa jättää liian pitkälle syksyyn, jotta leikkuuhaavat ehtivät parantua ennen talvea. Leikkaaminen kannattaa aloittaa poistamalla kuivuneet, repeilleet, maahan painuneet sekä liian kauas nousseet versot. Seuraavaksi poistetaan vanhimpia versoja. Ne tunnistaa tummemmasta väristä ja mahdollisesta kuoren hilseilystä ja lohkeilusta.

Lue lisää:

Marjapensaiden leikkaaminen

Karhunvatukka, mesivadelma ja vadelma leikataan siten, että satoa tuottaneet versot leikataan maan rajasta poikki. Uudelle kasvustolle (vadelma ja mesivadelma) raivataan tilaa niin, että 12‒15 voimakkainta versoa jätetään rivimetrille. Talven jäljiltä vauriot korjataan keväällä. Pensaat lannoitetaan PK-lannoksella 1‒4 kg/a tai jos lannoitus on liuoksena 1 l /pensas. Maanparannus tehdään ennen istutusta. Leikkaamaan herukoita tai karviaista ei kannata syksyllä alkaa, vaan se kannattaa tehdä vasta keväällä.

<p data-block-key="wcnkf">Myös marjapensaita voi istuttaa syksyllä.</p>
Myös marjapensaita voi istuttaa syksyllä.
Ohje

Ohje

Tarvitsetko tietoa eri kasveista ja kasvilajeista?

Puutarha.netin Kasvikortistossa on tietoa ja kuvia jo yli 1400 Suomessa menestyvästä kasvista!

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20239_60083.jpg
Maukas marja-aronia <i>(Aronia Prunifolia-ryhmä)</i>
Aroniat ovat erinomaisia monikäyttökasveja. Ne sopivat parhaiten vapaasti kasvaviin aidanteisiin ja pensasryhmiin. Pienellä tontilla jo yksi pensas saattaa riittää. Alkukesää ne koristavat valkoisella, miedosti tuoksuvalla huiskilokukinnallaan ja kiiltävällä, tummanvihreällä lehdistöllään. Aroniat ovat kuitenkin komeimmillaan syksyllä, kun lehdet saavat hehkuvan punaisen tai oranssinkeltaisen ruska-asunsa.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20239_83147.jpg
Puiden valmistautuminen talveen
Syksyllä puutarha saatetaan mahdollisimman hyvään talvikuntoon, jotta se jaksaa jälleen kukoistaa seuraavana vuonna. Muiden kasvien ohella myös puut tarvitsevat huomiota talven kynnyksellä.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
20229_79609.jpg
Kohdistetut kasvilamput vai kauttaaltaan hyvä led-valaistus?
Led-lamppujen käyttöä kasvivaloina esim. taimien kasvattamisessa on muutamien viime vuosien aikana alettu suosia muun muassa siksi, että led-lamput kasvivaloina eivät kuumene niin paljoa kuin energiansäästölamput, hehkulampuista puhumattakaan. Hyvät led-lamput ovat lisäksi energiatehokkaampia kuin energiansäästölamput. Myös kotoisat huonekasvimme tarvitsevat hyvälaatuista valoa. Valaisimissa kannattaa panostaa korkean CRI:n eli värintoistoindeksin led-yleisvalaisimiin, joiden valossa viihtyvät sekä ihmiset että kasvit.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton