• Etusivu
  • Piha

Syksyn sesonkiherkku: Kotimaiset pensaspavut hurmaavat maullaan

Tiina Painokallio
Päivitetty 18.09.2024
kotimaiset-pavut-1920x1080

Ravintoarvoltaan pavut ovat todellista voimaruokaa ja erinomainen lisä loppukesän aterioihin. (Kuva Adobe Stock)

Suomessa kotimaisia pensaspapuja on saatavilla vain lyhyen aikaa elokuun lopusta syyskuun alkuun, jolloin ne ovat parhaimmillaan. Vaikka pensaspavun viljelyala on melko pieni, niiden maku ja laatu erottuvat edukseen. Nämä lähes käsityönä tuotetut pavut kerätään huolellisesti käsin oikean kokoisina ja tasalaatuisina.

Koska pensaspavut eivät säily pitkään, täytyy ne nauttia tuoreina. Niitä on tarjolla useita lajikkeita, kuten taitepapuja, leikkopapuja ja vahapapuja, jotka tuovat ruokapöytään väriä ja makua.

<p data-block-key="jainl">Vaikka pensaspavut muistuttavat herneitä, ne ovat täysin eri kasviksia. (Kuva Adobe Stock)</p>
Vaikka pensaspavut muistuttavat herneitä, ne ovat täysin eri kasviksia. (Kuva Adobe Stock)

On kuitenkin tärkeää muistaa, että pavut tulee aina kypsentää ennen syömistä, sillä raakana ne sisältävät myrkyllistä lektiiniä. Pensaspavut tarjoavat ravinteita ja ovat helppoja valmistaa; ne voi nopeasti höyryttää tai keittää. Ripaus suolaa, nokare voita ja tuoreet yrtit, kuten lehtipersilja tai basilika, tekevät annoksesta entistä herkullisemman.

Pavut ovat parhaimmillaan satokauden huipussa

Asiantuntija Mika Virtanen MTK:sta muistuttaa, että kotimaiset pensaspavut ovat parhaimmillaan juuri nyt, kun satokausi on huipussaan. Pensaspavuista löytyy useita erilaisia lajikkeita, kuten taitepapuja, leikkopapuja ja vahapapuja, jotka tuovat eloa ja väriä loppukesän aterioihin. Kannattaa kokeilla eri värejä – vihreitä, violetteja ja vaaleita – sillä kaikki lajikkeet kaipaavat samanlaisia kypsennysmenetelmiä.

Vaikka pensaspavut muistuttavat herneitä, ne ovat täysin eri kasviksia, ja ne tulee aina kypsentää ennen käyttöä. Raakoina pavut sisältävät myrkyllistä lektiiniä, joka voi aiheuttaa vatsavaivoja, joten huolellinen kypsennys on välttämätöntä.

Info

Info

Papujen ravontoarvo

Kaikissa pavuissa on runsaasti proteiinia ja ravintokuitua. Proteiinipitoisuus vaihtelee papulajeittain. Esimerkiksi keitettyjä vihreissä pavuissa on proteiinia noin 2,2 g/100 g ja keitetyissä härkäpavuissa 7,6 g/100g.

Pavuista saa runsaasti kuitua, mutta ne saattavat vaatia muutaman viikon totuttelun ennen kuin vatsa tottuu niihin.

Pavut ovat hyviä B-vitamiinien, raudan, kaliumin, magnesiumin, sinkin ja fosforin lähteitä.

(Lähde: Martat)

Papujen valmistaminen

Ravintoarvoltaan pavut ovat erinomainen lisä ruokavalioon. Valitse kaupasta kauniita papuja, poista kannat ja kypsennä nopeasti höyryttämällä tai keittämällä.

– Muista, ettei papuja tule keittää liian pitkään, jotta ne eivät muutu vetiseksi, neuvoo ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.

Mausteeksi riittää vain ripaus suolaa ja nokare voita, ja tuoreet yrtit, kuten lehtipersilja tai basilika, tekevät annoksesta vieläkin herkullisemman. Voit myös kokeilla keitettyjä papuja majoneesin kera eurooppalaisittain.

Säilytä tuoreet pavut jääkaapissa muovipussissa, mutta vältä pitämästä niitä etyleeniä tuottavien hedelmien kanssa, jotta ne säilyvät pidempään.

Makoisat pensaspavut

noin 1 l erivärisiä, kotimaisia pensaspapuja

1 l vettä

1 tl suolaa

2 rkl voita tai laadukasta rypsiöljyä

  • Mittaa vesi kattilaan, lisää suola, kuumenna kiehuvaksi.
  • Huuhtele pavut, poista kovat kannat.
  • Lisää pavut kiehuvaan veteen, ja anna porista 5 -7 minuuttia. Kypsä papu on kauniin värinen ja napakka, ei lötkö tai vetinen.
  • Valuta vesi pois pavuista heti, höyrytä kuivaksi, ja lisää sekaan voi tai öljy.
  • Nauti salaatissa, lihan tai kalan lisukkeena, grilliherkkujen kanssa tai sellaisenaan.
<p data-block-key="pl7o4">Makealla chilikastikkeella saat potkua papuihin. (Kuva Adobe Stock)</p>
Makealla chilikastikkeella saat potkua papuihin. (Kuva Adobe Stock)

Lähde: Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n tiedote 2024

Lisätiedot:

Mika Virtanen, asiantuntija, MTK, 040 054 4728
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802

Piha
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20218_72211.jpg
Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
Pannari on varmasti jokaisessa perheessä yksi suurimmista herkuista. Mutta kyllästyttääkö perussetti; pannari ja hillo? Mitäpä jos maustaisimme pannarin esimerkiksi kauden hedelmillä? Omenapannukakku on hauska tapa tuunata tavallista pannarireseptiä. Pannari sopii nälästä riippuen korvaamaan ruokaa illalla, tai nälkäiselle nuorisolle välipalaksi sekä tietysti kaikille jälkiruoaksi.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
Ituja kulhossa
Itujen kasvatus
Syötävien itujen kasvattaminen on hyvä keino saada tuoretta vihreää, kun pimeimpänä aikana haluaa vaihtelua ulkomaisiin vihanneksiin. Idut sisältävät B-, E-, A- ja C-vitamiineja ja niissä on lisäksi hyvälaatuista proteiinia, entsyymejä, runsaasti kuitua ja kivennäisaineita, kuten rautaa ja sinkkiä.
20074_4692.jpg
Salaatit viettävät juhlavuottaan
Ruukku- ja jääsalaatti sekä pehmeä ja rapea keräsalaatti eli jäävuorisalaatti ovat kaikille tuttuja. Muihin salaatteihin tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi tammenlehti- tai sidesalaatista, lollo rossosta tai lollo biondasta. Maku on kaikissa Lactuca-suvun salaateissa mieto. Kun salaatilta haluaa makua ja särmää, kannattaa siirtyä Cichorium-suvun endiiveihin ja sikureihin. Näiden käyttö on suomalaisille vielä uutta. Friseesalaatti on toiselta nimeltään kähäräendiivi. Siloendiivi sopii nopeasti kuumennettavaksi. Valkoisen salaattisikurin, punasikurin ja vihersikurin tunnistaa sukkulamaisesta muodosta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton