Potkua kompostoitumiseen

Rakentajan toimitus

Päivitetty 19.07.2023

(Kuva: Biolan)

Hyvin toimiakseen komposti vaatii jätteen lisäksi sopivan seosaineen. Se pitää kompostin kuohkeana ja sitoo hajuja ja ylimääräistä kosteutta. Ravinneköyhää puutarhajätettä kompostoitaessa saattaa myös ravinnelisäys jätteen joukkoon olla tarpeen.

Kompostin seosaineet

Seosaineet ovat välttämättömiä erityisesti talousjätteen kompostoinnissa. Myös tiivistyvien puutarhajätteiden, ruohonleikkuujätteiden ja lehtien sekaan on hyvä laittaa karkeampaa ainesta. Yleisimmin käytettyjä seosaineita ovat seuraavat:

Oksahake
Silppuamalla tai hakettamalla saat pihasi risuista hyvää kompostin seosainetta. Hake pitää kompostin hyvin ilmavana. Oksahakkeesta muodostuu runsaasti humusta, joka tekee kompostista erittäin pitkävaikutteista maanparannusainetta.

Pihakarike
Haravointijätteet käyvät kompostin seosaineeksi, kunhan niiden seassa on karkeata ainesta kuten neulasia, heinää, sammalta ym. Erinomaista seosainetta on myös metsäpolkujen neulaskarike.

(Kuva: Biolan)

Sahanpuru
on yksinään liian hienojakoista. Sekoita se karkeamman seosaineen joukkoon.

Turve
imee tehokkaasti liiallista kosteutta ja hajuja. Ammoniakin hajun saat pois käyttämällä hapanta turvetta. Kompostissa käytettävän turpeen tulisi olla mahdollisimman karkeaa, lannoittamatonta ja kalkitsematonta. Yksinään turve on liian tiivistyvää, joten se kannattaa sekoittaa esim. oksasilpun tai kutterinlastun kanssa. Varmistu, että turve on melko kuivaa, ettei se talvella jäädy seosaineastiaan.

Kuorike
on kuivattua ja murskattua havupuun kuorta. Se on hyvä seosaine, jossa yhdistyvät turpeen hajunsitomiskyky ja hakkeen ilmavuus. Sitä käytetään etenkin käymälöissä, mutta myös talousjätekompostissa. Biolan Komposti- ja Huussikuivike on valmis kuivatusta kuorikkeesta ja turpeesta valmistettu seosaine.

Vanha komposti
käy seosaineeksi, mikäli siinä on jäljellä hajoamatonta karkeaa ainesta.

Kompostin ravinnetäydennys

(Kuva: Biolan)

Talousjätekompostorissa voidaan kompostin toimintaa tehostaa muun muassa Biolan Kompostiherätteellä. Kompostiherätteen käytöstä on apua erityisesti talviaikaan ja uutta kompostia perustettaessa. Välttämätönta kompostiherätteen käyttö talousjätekompostissa ei ole.

Puutarhajätteessä on usein niukasti typpeä. Esimerkiksi Biolan Luonnonlannoitteesta tai Biolan Kompostiherätteestä saadaan kompostiin vaivattomasti lisäravinteita, jotka nopeuttavat kompostin valmistumista ja parantavat kompostimullan laatua.

Hoitotyöt

Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kasvillisuus

Miksi pilvikirsikka taipui maahan asti? Voiko sitä vielä pelastaa? Asiantuntija vastaa

Pihallani kasvaa kohopenkissä noin 10 m pilvikirsikka. Runko noin 10 cm paksu. Yhtäkkiä pari viikkoa sitten puu oli taipunut maata myöten. Juuret eivät ollleet kaivautuneet maasta eikä runko myöskään poikki. Puu on täysin vehreä ja hyvävointinen. Nostin puun tukikeppien varaan, mutta tuuli meinaa sen saada kumoon uudestaan. Mistä moinen ilmiö, onko puuta järkevää enää pitää pystyssä tai voiko enää edes tuosta pärjätä "omin" keinoin?

joku pesee terassia harjalla ja pesuaineella

Materiaalit

Osaatko käyttää home-, terassi- ja huoltopesuja oikein?

Puisia terassipintoja tulisi puhdistaa säännöllisesti. Home ja muut itiöt nauttivat likaisesta terassinpinnasta ja saattavat jäädä ikuisesti terassinpintaa, jos niitä ei poista esimerkiksi ennen puisen terassin öljyämistä. Homeet ja levät kasvavat mielellään myös kivi- ja betonipintaisilla terasseilla.Hyvä puhdistus takaa parhaan mahdollisen suojaavan pinnan puisen terassin öljyämiselle ja suojaa myös kivi- ja betoniterasseja ikävän näköiseltä sammaleelta.

Kasvillisuus

Yksi- ja monivuotisten kasvien syksy

Kasvukauden pituus Suomessa on 100–180 vuorokautta. Syksy alkaa ja kasvien kasvukausi päättyy, kun ilman lämpötila laskee pysyvästi alle +5 ºC:en.Yksivuotiset kasvit kukkivat nimensä mukaisesti vain yhden kasvukauden ajan. Yksivuotisia kasveja kutsutaan kesäkukiksi. Kasvukausi alkaa siemenestä ja päättyy kuihtumiseen. Kesäkukat varmistavat seuraavan vuoden kasvuunlähtönsä siementämällä.Kaksivuotiset kasvit kasvattavat ensimmäisenä vuotenaan varren ja lehdet tai lehtiruusukkeen, kuihtuvat syksyllä ja versovat toisena keväänä uudelleen. Toisena vuonna ne kukkivat, tekevät siemenensä, kylväytyvät ja vasta sen jälkeen kuihtuvat juurineen pois.Perennoilta eli monivuotisilta kasveilta kuihtuvat maanpäälliset osat kasvukauden päättyessä, mutta niiden juuret talvehtivat maassa. Uuden kasvukauden alkaessa kasvit alkavat jälleen versota maasta, vuodesta toiseen uudelleen.

tyttö tekee kukkakaupassa jouluasetelmia

Kasvillisuus

Joulun kukilla on pitkät perinteet - ensimmäisiä havaintoja jo 1879

Joulukukkien käytöllä suomalaiskodeissa on yhtä pitkät perinteet kuin joulukuusellakin. Sekä joulukuusi että ensimmäiset joulukukat tulivat osaksi suomalaista joulunviettoa 1870–1880-luvuilla. Varhaisin havainto joulukukista on vuodelta 1879, jolloin ensimmäinen hyasintti oli helsinkiläisten ihmettelyn kohteena nykyisen eduskuntatalon paikalla sijainneen kukkakaupan näyteikkunassa. Ensimmäinen havainto joulukuusesta Helsingissä puolestaan on vuodelta 1894, joskin niitä mitä ilmeisimmin on ollut joissakin kodeissa sitäkin ennen.

Kasvillisuus

Huussin takana tikittää ravinnepommi

Kuivakäymälän pohjalta eroteltua, käymäläjätteeseen imeytymätöntä nestettä kutsutaan suotonesteeksi. Suotoneste on hyvin ravinteikasta ja siitä saa oivaa ravinneliuosta koristekasveille ja kompostin herätteeksi. Liian usein kuitenkin hyötykäyttöä ei ole ja nesteet lasketaan sellaisenaan maahan huussin taakse. Niinpä voidaan sanoa, että usean mökkikäymälän takana tikittää todellinen ravinnepommi.