Puut muodostavat pihan pitkäikäisen kehyksen
Vanha lehmus kiemurtelevine oksineen on kaunis näky kesäisessä maisemassa.
Piha, rakennukset ja ympäristö sidotaan yhteen luontevasti puiden avulla. Ne tarjoavat kasvaessaan suojaa ja visuaalista monimuotoisuutta luomalla kasvillisuuden korkeuseroja. Puut muodostavat ikään kuin puutarhan katon.
Kestää kuitenkin jopa vuosikymmeniä, ennen kuin puut ovat saavuttaneet täyden kokonsa. Siksi niiden oikein tehty valinta on erityisen tärkeää. Pieneen puutarhaan ei kannata istuttaa laajaksi latvukseksi kasvavia puita, koska eihän sinne silloin juuri muuta mahdukaan. Silti isossakin puutarhassa on tiedostettava valittavien puiden lopullinen koko ja muoto, sillä on tärkeää istuttaa ne riittävän ja sopivan etäisyyden päähän toisistaan ja pihan rakenteista.
Puiden tehtävät
Eri puulajeilla voi puutarhassa olla monenlaisia tehtäviä. Suurimmat kasvavat maisemapuiksi ja pienimmät elävöittävät perennapenkkiä, havuryhmää tai ovat näyttävinä keskuskasveina ruukkuistutuksissa. Puut antavat tuulen- ja näkösuojaa niin ihmisille kuin puutarhassa asuville linnuille ja oraville sekä asuinpaikan lukemattomille hyönteisille. Ne muodostavat tärkeän osan muita puutarhakasveja suojaavasta pienilmastosta.
Puut luovat pihaan tunnelmaa, sillä ilman niitä puutarha on lattea ja kenttämäinen, vaikka olisi pienikin. Kullakin puulla voi kotipihassa olla montakin tehtävää. Esimerkiksi satoa antavat puut ovat samalla myös mitä parhaimpia koristepuita. Hyötytarhaa ei nykypäivänä erotella koristekasveista vaan yhdistetään usein oleskeluun ja muihin pihan toimintoihin. Tämä on käytännöllinen ratkaisu erityisesti pienillä pihoilla.
Paahteisella tontilla puut antavat toivottua varjostusta ja suojaa tuulilta. Erityisesti uudiskohteissa kaivataan usein nopeakasvuisia lajeja. Niiden avulla kasvatetaan puustoa nopeasti ja annetaan hitaammin kokoa kasvaville lajeille aikaa kasvaa. Aikanaan ensipuut voidaan kaataa poiskin hitaammin kasvavien puiden saavuttaesssa sopivan koon ja tarvitessa lisää kasvutilaa.
Jos taimikokoisen puun kasvamista suureksi ei jaksaisi odottaa, voi ratkaisu löytyä taimistolla tavanomaista myyntikokoa suuremmaksi kasvatetuista puista. Ne kasvatetaan usein peltoviljelyssä, jolloin niiden istutusaika on keväisin ja syksyisin, kun ne ovat lepotilassa tai siirtymässä siihen. Astiataimina kasvatettuja voi istuttaa koko sulan maan ajan. Suuren lehtipuun istuttamisessa on omat niksinsä.
Pienen pihan valinnat
Pienillä tonteilla lajien valinta on erityisen tärkeää, jotta puista ei ajan mittaan kasva liian isoja. Jos valitaan liian isoksi kasvava laji, menee kuitenkin monta vuotta, ennen kuin puu kasvaa tilaansa liian mittavaksi. Silloin siitä ei mielellään enää luovu ja sitä joudutaan typistämään voimakkaasti. Puu menettää luontaisen kasvutapansa ja erityisesti lehdettömänä näyttää rujolta.
Monirunkoisia muotoja voi kasvattaa itsekin mongolianvaahteroista, hortensioista, koristekirsikoista ja vaikkapa pajuista tai syreeneistä. Kasvatus onnistuu helpoimmin, kun istutettavaksi taimeksi valitaan tarkoitukseen sopivista lajeista valmiiksi monirunkoinen puu. Kasvatus onnistuu myös pensaasta, josta karsitaan heikot oksat ja muutamasta vahvasta oksasta aletaan ohjata kasvua monirunkoiseksi, puumaiseksi pensaaksi.
Varrennetut pikku puut tai pylväsmäiset muunnokset ovat usein mainioita valintoja pieniin pihoihin. Erikoismuodot vaativat harkintaa myös määrässä, sillä osa on edukseen yksittäispuuna, osa sopii myös ryhmiin.
Vuodenaikojen merkitys
Kevään ja kesän kukkaloistoa muistetaan hankkia jokaiseen pihaan, mutta syksyn parhaat värit helposti unohtuvat. Kun istuttaa komean syysvärityksen saavia puita, koristautuu puutarha upeaan asuun vielä ennen pimeimmän syksyn saapumista.
Ruska ei ole joka vuosi yhtä voimakas, sillä kesän ja alkusyksyn säät vaikuttavat värien esiintuloon. Samoin istutuspaikalla on merkitystä. Mutta ennen kaikkea lajivalinnat ratkaisevat, saavatko puut värikimaran vai eivät.
Vuodenajat otetaan puuston valinnassa huomioon miettimällä myös lehdettömän puutarhan ilmettä. Ilman havupuita piha näyttää talviaikoina paljaalta ja apealtakin. Ikivihreät kasvit tuovat puutarhaan eloisuutta kaikkina vuodenaikoina. Lajien varioinnilla ja ryhmittelyllä esille saadaan vihreän eri sävyt.
Joillakin erikoismuodoilla uusi vuosikasvu on hyvinkin poikkeavan värinen. Esimerkiksi purppurakuusen (Picea abies purpurea) kerkät ovat nimensä mukaisesti tumman punaiset ja kultakuusen (Picea abies f. aurea) keltaiset. Värit vaihtuvat vihreäksi kevään taittuessa kesäksi.
Ei vain yhtä tai kahta lajia
Eri puulajit eroavat toisistaan kasvutavaltaan, lehtimuodoiltaan ja olemukseltaan. Kun puutarhaan istutetaan useita lajeja, riittää muotojen moninaisuudessa havainnoitavaa vuoden jokaiseen hetkeen.
Teksti: Tuuli Järvinen, Puutarhamyymälä Muhevainen Oy
Kuvat: Tuuli Järvinen ja Pixabay