Salaattibaarista pöytään

Rakentajan toimitus

Päivitetty 30.01.2024

Vasta poimittu ´Signorella´

Kauppojen salaattitiskit ovat kirjavanaan lajikkeita, mutta...

...ne eivät vedä vertoja salaattibaarille, joka sijaitsee omalla pihalla tai parvekkeella!

Artikkeli julkaistu aikaisemmin Kodin kuvalehti 1 puutarhassa -erikoisjulkaisussa 2014

Kuvat Hanna Marttinen ja Kekkilä

Salaatit ovat aloittelevan keittiöpuutarhurin parhaita kavereita. Sato on lähes varma ja sitä saa koko kesän. Oman pihan viljelylaatikosta tai parvekkeelta saat aitoa lähiruokaa. Salaattia kannattaa syödä paljon, kun sato on parhaimmillaan. Korkeaksi kasvaneen tai kukintaa aloittelevan salaatin maku huononee.

Tutustu eri salaatityyppeihin!

Rucolat ja vuonankaali antavat maukasta lisäpotkua salaatteihin jo alkukesällä. Keskikesällä nautitaan kerä- ja sidesalaateista. Loppukesästä ja pitkälle syksyyn voidaan kerätä myöhemmin kylvettyjä aasialaisia salaattivihanneksia, friséetä ja sikuria. Ne sietävät hiukan pakkastakin. Aasialaiset salaattivihannekset sopivat myös alkukesään, mutta Suomen keskikesä on niille jopa liian lämmin. Ne venähtävät pitkiksi ja menettävät hyvän makunsa. Kesäisen salaatin mausteeksi käyvät tuoreet yrtit kuten tilli, persilja, minttu ja basilika.

Lue lisää yrteistä

Keräsalaatti ´Batavia Canasta´

Sidesalaatti ´Chartnell´

Omassa salaattibaarissa ei tarvitse kantaa huolta pölystä ja ilmansaasteista, kunhan viljelet puhtaassa mullassa ja huuhtelet pois sateen piiskaaman mullan ennen käyttöä. Loppukaudesta etanat saattavat löytää salaattipenkin, joten napsi ne heti nähdessäsi pois.

Salaatit kasvavat erinomaisesti parvekelaatikossa tai ruukussakin. Liikakastelun välttämiseksi ruukun pohjassa pitää olla reikä tai astian pohjalla salaojitus. Toisaalta riittävä kastelu on tärkeää, koska laatikkokasvit eivät saa vettä maasta. Altakastelulaatikko helpottaa urakkaa. Salaatin istutukseen riittää 20 senttiä syvä astia. Periaatteessa astiaksi sopii niin saviruukku, vanha kattila kuin muovilla vuorattu pajukorikin.

Jäävuorisalaatti ´Frisée de Beauregard´

Romaine-salaatti ´Ovired´

Muheva alusta

Mullan laadussa ei kannata pihdata, jotta et saa salaattipenkkiisi sitkeitä juuririkkaruohoja. Voit tehdä itse sekoituksen hiekkapitoisesta kaupan kukka- tai puutarhamullasta ja turpeesta. Parvekeviljelyyn sopii myös parvekemulta. Mustaa multaa voi laittaa ruukun pohjalle terästykseksi, mutta sellaisenaan se on turhan vahvaa esimerkiksi yrteille. Laatikkoviljelyssä multaan kannattaa jo istutusvaiheessa sekoittaa vermikuliittia. Se pidentää kasteluväliä.

Keskustelupalstalla paljon juttua myös hyötytarhasta

Kasvikortistossa tietoa vihanneksista ja juureksista

Huomio

Näin onnistut!

Kylvä salaatit ulos kokopenkkiin tai viljelylaatikkoon maan lämmettyä tai esikasvata sisällä. Peitä siemenet kevyesti. l
Salaatti viihtyy auringossa, mutta sietää myös hiukan varjoa. Salaatin kasvupaikalle pitäisi paistaa viisi, kuusi tuntia päivässä.
Maan tulee olla kohtuullisen ravinteikasta ja kosteutta pitävää. Kastelu on tärkeää, jos sää tai maaperä eivät ole suotuisia.
Salaatti itää melko viileässä. Keskikesällä esikasvatettavalle kylvölle voit antaa muutaman vuorokauden kylmäkäsittelyn jääkaapissa.
Viiden sentin mittaiset taimet istutetaan ulos vähintään 15 senttimetrin välein, jos haluat kauniita keriä. Kastele reilusti.
Kylvö kannattaa toistaa joka toinen viikko, mikäli toivot saavasi oman maan salaattia tasaisesti koko kesän.
Kylvä loppukesästä sikuria ja aasialaisia lehtivihanneksia kuten sareptansinappia, japaninkaalia eli mitsunaa ja pak choita

Mangoldia lavassa

Kasvillisuus

Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kasvillisuus

Makua ja terveyttä sipuleista

Suomalaiseen ruokakulttuuriin sipuli on kuulunut vuosisatojen ajan. Sipulia viljeltiin jo viikinkiaikaan, 800–1000-luvuilla. Laukka, lyöki ja lööki tarkoittivat sipulia. Suomalaisessa alkupalapöydässä sipuli liitetään veden viljaan: silliin ja silakkaan, siikaan ja loheen. Peruna ja sipuli kuuluvat suomalaisen ruoan ytimeen. Sipulit sopivat kotoisiin keittoihimme aina. Pääruoissa sipulin rooli on säestää kalaa, kanaa, lihaa ja muita kasviksia. Kastiketta, marinadia ja useimpia kasvisruokia ei voi kuvitella ilman sipulia.

Kasvillisuus

Laikkuvehka (Aglaonema)

Laikkuvehkat (Aglaonema) ovat helppohoitoisia, suurilehtisiä ja reheviä kasveja, joiden väreissä on upeita kontrasteja. Kaiken tämän lisäksi se on vielä tehokas huoneilman puhdistaja. Sitkeistä laikkuvehkoista on tullut markkinoille hyvin monenlaisia lajikkeita; löytyy laikukkaita, juovikkaita ja eri värein täplikkäitä lajikkeita. Eri lajikkeiden hoidossa on hieman erojakin.

Hoitotyöt

Kastelu

Kastelu aloitetaan viimeistään viikon poudan jälkeen. Aurinkoisena päivänä kastellessa vedestä haihtuu yli puolet taivaan tuuliin eli kastele illalla tai yöllä siten, että maa kastuu ainakin 50 cm:n syvyyteen.Huom.!Yksi vesilitra/m2 kastelee vain yhden cm syvyyteen.Paras kastelutapa: harvoin, mutta paljon kerralla. Usein annettava pieni vesimäärä houkuttelee juuret maan pintaosiin veden luo, mikä tekee kasvista entistä aremman poudalle.Liikakastelu puolestaan liettää maata ja huuhtoo siitä ravinteita kasvien ulottumattomiin.