• Etusivu
  • Kasvillisuus

Saniaiset tuovat rehevää vehreyttä varjoisiin puutarhanosiin

Tiina Painokallio
Päivitetty 17.06.2025
20227_79137.jpg

Saniaisten lajikirjo on kuitenkin laaja, joten eräät saniaislajit kasvavat epifyytteinä puiden varsilla ja toiset kelluvina vesikasveinakin. (Kuva: Shutterstock)

Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä. Saniaisia tunnetaan peräti 9 000–15 000 lajia, joista Suomessa esiintyy noin 40 lajia. Saniaiset kasvavat usein metsien kenttäkerroksessa, aluskasvillisuutena, sillä ne viihtyvät melko varjoisilla ja kosteilla paikoilla.

Saniaiset tuottavat itiöitä ja niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu, johon kuuluu kaksi vaihetta. Maavarsi, joka on joskus maanalainen, imee ravinteita ja ankkuroi kasvin maahan. Saniaisilla on yksisirkkaisten kasvien tapaan hajajuuret pääjuuren sijaan.

Sanikkakasveihin (Pteridaceae) kuuluvat saniaisten lisäksi myös kortteet ja muut itiökasvit, jotka eivät kuki vaan lisääntyvät itiöistä. Puutarhakasveiksi saniaisia voi lisätä, kuten muitakin perennoja, jakamalla kasvustoja tai ottamalla talteen emokasvin lähellä kasvavia pikkutaimia. Saniaisia voi lisätä myös itiöistä, mutta itäminen on hyvin hidasta.

<p data-block-key="e11w5">Kivikkoalvejuuri keväällä. (Kuva Puutarha.net)</p>
Kivikkoalvejuuri keväällä. (Kuva Puutarha.net)
<p data-block-key="7hhah">Kotimaisten luonnonsaniaistemme ohella esimerkiksi Virosta tuodut lajit menestyvät melko hyvin myös Suomessa. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Kotimaisten luonnonsaniaistemme ohella esimerkiksi Virosta tuodut lajit menestyvät melko hyvin myös Suomessa. (Kuva: Puutarha.net)
Ohje

Ohje

Istuta puutarhaasi saniainen

  • Alvejuuret (Dryopteris) ovat kookkaita, kesä- tai ainavihantia saniaisia. Suomessa esiintyviä lajeja ovat mm. etelänalvejuuri (Dryopteris dilatata), isoalvejuuri (Dryopteris expansa), kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas), korpialvejuuri (Dryopteris cristata), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) ja tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans). Muualta pohjoismaista on puutarhoihimme kotiutunut myös norjanalvejuuri (Dryopteris affinis), joka kihartaa lehdyköisensä reunat kauniisti.
  • Helmisaniainen (Onoclea sencibilis) on tullut suosituksi puutarhakasviksi Ruotsissa. Sen itiölehdet ovat erityisen koristeelliset.
  • Ituhärkylä (Polystichum setiferum) on ulkonäöltään lähes sammalmainen.
  • (Kaita)kampasaniainen (Blechnum spicant) on ainavihanta ja sen itiöpesäkkeet ovat erillisissä, pystyissä lehdissä.
  • Kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris) on monille jo tuttu puutarhasta.
  • Kuningassaniainen (Osmunda regalis) on suurikokoinen, Ruotsissa luonnonvaraisena kasvava saniainen. Sen lehtien kärjissä sijaitsevat itiöpesäkkeet näyttävät lähes kukinnoilta.
  • Piikkihärkylä (Polystichnum aculeatum) kuuluu suureen saniaissukuun. Sen lehdet ovat nahkeat ja kestävät.
  • (Sorea)hiirenporras (Athryrium filix-femina) on siro ja kaunis saniainen.
  • Suippohärkylän (Polystichum lonchitis) koristeelliset lehdet ovat ikivihreitä ja nahkeita.
  • Tarha-adiantumin (Adiantum aleuticum) viisi lehteä muodostavat kehäkuvion.

Saniaiset puutarhassa

Metsän siimeksessä viihtyvät alvejuuret, hiirenportaat ja kotkansiivet kasvavat ravinteikkaassa puutarhamaassa usein roteviksi ja reheviksi. Näille kasveille tulee kuitenkin löytää myös puutarhasta varjoisat ja tuoreet kasvupaikat; vaikkapa alppiruusujen seurasta. Arat saniaiset talvehtivat paremmin kasvaessaan vettä läpäisevässä maaperässä. Saniaisia kannattaa suosia puutarhassa, sillä ne ovat hyvin monimuotoisia ja niillä on mitä mainioin sopeutumiskyky. Esimerkiksi hyvin koristeellinen soreahiirenporras sopii mainiosti puutarhaan ja nahkealehtiset metsäalvejuuret säilyttävät lehtensä myös talven yli.

Saniaisten seuraksi?

Alppiruusujen ja atsaleojen ohella saniaisten seuraan varjoisalle paikalle sopivat esimerkiksi kielokki (Uvularia), sinikämmen (Glaucidium), sudenmarja (Paris quadrifolia), katvio (Kirengeshoma), varjorikko (Saxifraga umbrosa), isorikko (Saxifraga hostii) ja kalkkimaariankämmekkä (Dactylorhiza fuchsii).

<p data-block-key="u6vun">Kotkansiipisaniainen ja alppiruusu. (Kuva: Shutterstock)</p>
Kotkansiipisaniainen ja alppiruusu. (Kuva: Shutterstock)

Lisätietoa kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta ja juttuseuraa Keskustelupalstalta.

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Erilaiset havut tuovat ikivihreää väriä puutarhaan ja pihaan
Monikäyttöiset havukasvit – vihreyttä, suojaa ja ryhtiä pihaan
Viihtyisää ilmettä pihaan saa istuttamalla erilaisia havukasveja joko omaksi ryhmäkseen tai kasviryhmiin kukkivien pensaiden, perennojen ja köynnösten seuraksi. Ne tarjoavat vihreyttä ja tuulensuojaa talvella, kun lehtikasvit ovat paljaana. Keväisten kukkien värit tuntuvat hehkuvat kirkkaammin havuja vasten.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
käsin piirretty pihasuunnitelma
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
202312_83343.jpg
Amppeli säästää tilaa – hyödynnä tila kauniisti ja kekseliäästi
Amppeliin istuttaminen ei poikkea tavalliseen, lattialla seisovaan ruukkuun istuttamisesta. Laita amppelin pohjalle ruukun palasia tai kevytsoraa salaojitukseksi. Lisää multa ja istuta siihen haluamasi kasvit. Kun istutat amppeliin useampia lajeja varmista, että niillä on samat ympäristö- ja kasteluvaatimukset.
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.
202010_67236.jpg
Isäkin ansaitsee kukkansa
Ensimmäisen kerran isänpäivää vietettiin vuonna 1970 ja liputuspäiväksi se vakiintui 1979. Isänpäivä on lähtöisin Yhdysvalloista. Ruotsalaiset kauppiaat esittivät vuonna 1949 isänpäivän viettämistä kaikissa Pohjoismaissa.
Pihapolku on valaistu pienillä aurinkokennovaloilla
Kotipihan valaistus saa olla pehmeä
Valaistuksella on helppo luoda tunnelmaa rakennuksen ympäristöön. Esimerkiksi matalat valaisimet ja kohdevalot tuovat esiin rakennuksen ja puutarhan yksityiskohtia. Parhaimmillaan valaistus korostaa myös kasvillisuutta, ja vaatimatonkin kasvi saa uutta ryhtiä. Uuden talon suunnitelmiin kannattaa sisällyttää myös pihan valaistussuunnitelma, jolloin jo rakennusvaiheessa muiden sähkötöiden yhteydessä, voidaan tehdä tarvittavat putkitukset ja kaapeloinnit. Suunnittelussa voi apuna käyttää pihasuunnittelijaa tai asiaan erikoistunutta valaistussuunnittelijaa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton