Sipuli kuuluu kaikkien ruokapöytään monissa muodoissa
Päivittäinen sipulinsyönti hyväksi
Sipulien terveysvaikutukset aiheutuvat niiden sisältämistä orgaanisista rikkiyhdisteistä ja flavonoideista. Kversetiinin lähteinä sipulit ovat erinomaisia. Valkosipulin flavonoidi on nimeltään allisiini, ja se ehkäisee haitallisten mikrobien toimintaa ja tulehduksia. Punasipuli puolestaan saa värinsä antosyaaneista, jotka toimivat ihmisen elimistössä hyödyllisinä antioksidantteina.
Tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että sipulit osana monipuolista, kasvispainotteista ruokavaliota alentavat veren kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä- ja sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä.
Valinnanvaraa jo toista kymmentä
Sipuli kiinnostaa sekä kuluttajia että tutkijoita. Kasvinjalostajat kehittävät yhä uusia lajikkeita useista eri sipulityypeistä. Maailmalla sipulia on viljelyssä yli 20 erilaista. Suomessa kuluttaja saa joka ruokakaupasta kepasipulin (Allium cepa) keltaisia, jakautumattomia lajikkeita. Lisäksi hedelmä- ja vihannesosastoilla on hyvin esillä purjoa, valko-, puna- ja ruohosipulia ja melko hyvin jätti- ja salaattisipulia.
Toistaiseksi meillä ovat saaneet vain vähän jalansijaa ryväs- ja hillosipuli, hopeasipuli ja kiinalainen ruohosipuli sekä makea sipuli. Salottisipulia pidetään kaikkein hienoimmanmakuisena sipulina. Niin salotti-, salaatti- kuin makeakin sipuli onnistuvat nykyään olosuhteissamme, ja niistä on viljelykokemuksia.
Salaatti- eli vihersipuli
tunnetaan kaupassa
kevätsipulina. Tämä sipuli korjataan varhaisessa kehitysvaiheessa ja se on hyvin suosittu sipuli Aasian maissa ja kuuluu aasialaisruokiin. Salottisipuli puolestaan on herkuttelijoiden sipuli. Nykyiset lajikkeet ovat hyvin kuiva-ainepitoisia ja vahvakuorisina ne säilyvät hyvin.
Makean sipulin moni tuntee Espanjan matkoiltaan. Se on mieto kepasipuli ja sopeutunut eteläisiin, lyhyen päivän kasvuolosuhteisiin. Nyt on kuitenkin jalostettu ja saatu markkinoille myös Pohjois-Euroopassa menestyviä lajikkeita, joissa on kokoa ja makeutta. Makea sipuli on loistava tuote salaatteihin ja muihin sellaisiin käyttötarkoituksiin, joissa sipulia nautitaan raakana.
Käytä monipuolisesti
Vaihtele ja yhdistele eri sipulilaatuja rohkeasti ja kokeile uutuuksia. Sipuleista ruoat saavat täyteläisiä makuja. Kokeile sipulin makuparina tuoreita yrttejä. Blinien seuraksi, kreikkalaiseen salaattiin, sienisalaattiin ja tacojen täytteeksi sipuli käy raakana, samoin marinadeihin, burgereihin, pikkelsseihin ja tartareihin. Ohuet sipuliviipaleet sopivat myös appelsiini- tai tomaattiviipaleiden lomaan.
Raa'an sipulin on hyvä antaa marinoitua salaatinkastikkeessa ennen tarjoamista. Kuullotettuna sipulin maku leppyy ja muuttuu makeahkoksi. Silloin se täydentää pihvit, leikkeet ja kyljykset. Haudutetut liemet, keitot ja uuni- ja pataruoat suorastaan vaativat sipulia, kuten myös useimmat peruna- ja sieniruoat.
Nappaa talteen ihanat sipulireseptit:
Neljän sipulin keitto
200 g (2 isohkoa) keltasipulia
200 g salottisipulia
1 purjo
3 valkosipulinkynttä
tilkka rypsiöljyä
1 rkl vehnäjauhoja
1 l liha-, kana- tai kasvislientä fondista
3 kokonaista neilikkaa
reilu 1 rkl tuoretta, hienonnettua timjamia
mustapippuria myllystä
1 dl portviiniä tai madeiraa
Kuori, puolita ja viipaloi sipulit. Kuullota sipulit öljytilkassa läpikuultaviksi ruskistamatta. Ripota joukkoon jauhot ja kiehauta sekoitellen. Kaada vähin erin koko ajan sekoittaen mukaan neste. Lisää neilikat, timjami ja pippuria. Hauduta keittoa 40 minuuttia. Mausta portviinillä tai madeiralla ja tarkista maku.
Vinkki: Voit tarjota lisäksi kuumassa uunissa juustoraasteella kuorrutettuja leipäviipaleita. Nosta ne kuumina keiton pinnalle suoraan lautasille.
Itkettävän ihana sipulipiiras
Pohja:
3 keitettyä perunaa
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
125 g rasiamargariinia
ripaus suolaa
Täyte:
4 keskikokoista kepasipulia
1 valkosipulinkynsi
2 rkl rypsiöljyä
1,5 dl kuivaa siideriä
3 munaa
2 dl maustamatonta kevyttuorejuustoa
1 dl hienonnettua persiljaa
1 rkl hienonnettua timjamia
suolaa, mustapippuria
ripaus neilikkaa
2 dl kevytjuustoraastetta
Raasta kuoritut perunat hienoksi. Sekoita jauhoihin leivinjauhe ja sitten käsin margariini. Lisää perunaraaste ja sekoita vain sen verran, että aineet sekoittuvat. Siirrä taikina jääkaappiin. Kuori, halkaise ja viipaloi sipulit. Kuullota ne öljytilkassa melko miedolla lämmöllä. Kaada joukkoon siideri ja hauduta, kunnes neste on haihtunut.
Vatkaa munien rakenne rikki. Sekoita joukkoon tuorejuusto ja juustoraaste sekä hienonnetut yrtit ja mausteet. Painele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Voit taitella reunojen tueksi foliosuikaleet, jotta taikinan reunat pysyvät paikoillaan. Pistele pohja ja esipaista 225-asteisessa uunin alaosassa 15 minuuttia. Kaada sipuliseos piirakkapohjalle ja lisää päälle muna-juustoseos. Paista uunin alimmalla ritilätasolla 200 asteessa, kunnes täyte on hyytynyt ja pinta saanut väriä eli noin 20 minuuttia.
Täytetyt uunisipulit
8 suurta kelta- tai punasipulia
1 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
4 kirsikkatomaattia
1 viipale paahtoleipää
0,5 dl hienonnettua persiljaa
1 rkl timjamia
noin neljännes sipuleiden sisustaa
100 g vuohenjuustoa tai sinihomejuustoa
1 dl kevytjuustoraastetta
suolaa, pippuria
Kuori sipulit ja leikkaa niistä "hatut" erilleen, mutta talteen. Poista teelusikan tai greippiveitsen avulla sipuleiden sisukset niin, että jäljelle jää täytettävät kupit.
Kiehauta sipulikuppeja ja "sipulihattuja" muutaman minuutin ajan kiehuvassa vedessä ja jätä valumaan siivilään. Hienonna jäljelle jääneistä sipuleiden sisuksista noin neljännes, hienonna valkosipuli ja kuutioi tomaatit. Kuumenna pannulla öljytilkka ja lisää sipuli, valkosipuli, tomaatit, paahdettu, murennettu leipä sekä yrtit. Kuumenna seos ja siirrä kulhoon. Lisää vuohen- tai sinihomejuusto muruina, juustoraaste ja mausteet.
Lusikoi täyte sipulikuppeihin ja siirrä sipulit uuninkestävään, voideltuun vuokaan. Paista 200-asteisessa uunissa ensin noin 15 minuuttia. Lisää hatut sipulien päälle ja kaada vuokaan pohjan peitoksi asti vettä. Jatka kypsentämistä vielä toiset 15 minuuttia.
Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry, Pirjo Toikkanen