• Etusivu
  • Kasvillisuus

Suomen maailmanperintökohteiden esittelyä kehitetään yhdessä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 07.05.2020
20205_64558.jpg

Suomenlinna. Kuvaaja Super Otus / Suomenlinnan hoitokunta.

Tiedote: Suomenlinna 7.5.2020

Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys on vastaanottanut opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta kulttuurimatkailun kehittämiseen vuosille 2020 ja 2021. Vuoden mittaisessa hankkeessa kehitetään kohteiden yhtenäistä esittelyä ja laaditaan yhteinen interpretaatiosuunnitelma.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisavustusta myös Petäjäveden vanhan kirkon maailmanperintötietouden ja digitaalisen opastuskonseptoinnin kehittämiseen. Samalla parannetaan Struven ketjun opastusta maailmanperintökohteena.

Lisäksi erityisavustusta myönnettiin Merenkurkun saariston maailmanperintöalueeseen liittyvän kulttuurihistoriallisen opastuksen kehittämiseen. Yhteensä opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisavustuksia 1 000 000 euroa. Ministeriön verkkosivuiltalöytyy lisää tietoa avustuksista.

Esittelyn ja viestinnän kautta parempia kävijäkokemuksia

Esittelyn kehittämisellä tarjotaan kävijöille yhä laadukkaampia palveluita ja kokemuksia sekä vahvistetaan kävijöiden maailmanperintötietoutta.

Hankerahoituksen avulla kohteille laaditaan yhteinen interpretaatiosuunnitelma, jonka avulla tuotetaan ja välitetään syvempää merkitystä kävijöille esittelyn kautta. Tavoitteena on tarjota kävijöille lisää ymmärrystä kohteiden arvosta ja näin sitouttaa heitä vaalimaan kohteiden ainutlaatuisuutta. Interpretaatiosuunnitelma tehdään verkostoyhteistyönä kohteiden sekä paikallisten toimijoiden kanssa.

Lasten seikkailukierros Suomenlinnassa. Kuva Tim Bird / Suomenlinnan hoitokunta.
Lasten seikkailukierros Suomenlinnassa. Kuva Tim Bird / Suomenlinnan hoitokunta.

Esittelyä kehitetään aikaisempien hankkeiden pohjalta

hankkeiden kautta saatuun tietoperustaan sekä tarvekartoitukseen. Kävijätiedon, kävijöiden maailmanperintötietouden ja kehittämiskohteiden taustalla toimii vuosina 2017-2019 toteutettu kävijätutkimushanke.

Vuonna 2019 avattu kohteiden yhteinen maailmanperintö.fi verkkosivusto toimii viestinnän alustana ja tiedonjaon kanavana. Lisäksi vuosina 2018 ja 2019 kehitettyjä opetus- ja kulttuuriministeriön Matkailu 4.0 hankkeen kulttuurimatkailupalveluita ja kyseisen hankkeen kautta muodostuneita verkostoja pyritään vahvistamaan.

Hankkeen kautta toteutetaan vuonna 2019-2020 laadittuja kestävän matkailun periaatteita sekä niihin luotuja mittareita. Kohteiden arvot ja niiden ymmärrys, paikallisten yhteisöjen osallistuminen ja vastuullinen viestintä toimivat käynnistyvän hankkeen lähtökohtina.

Kaikki maailmanperintökohteissa tapahtuva kehitystyö pohjautuu kansalliseen maailmanperintöstrategiaan. Tässä hankkeessa toteutetaan maailmanperintötietouden vahvistamisen, laadukkaiden kävijäpalveluiden ja yhteisen viestinnän tavoitteita.

Lisätietoja:

  • Pirkko Yliselä, puheenjohtaja, 040 504 3684, pirkko.ylisela@maanmittauslaitos.fi
  • Laura Heikkilä, projektipäällikkö, 050 314 1918, maailmanperinto@gmail.com

Uutiskirjeen ingressikuva: Super Otus / Suomenlinnan hoitokunta

20205_64561.jpg
Ohje

Ohje

Suomessa on 7 maailmanperintökohdetta:

  • Suomenlinna
  • Vanha Rauma
  • Petäjäveden vanha kirkko
  • Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
  • Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiö
  • Struven ketju
  • Merenkurkun saaristo
Vanha Rauma. Kuva Sari Nieminen
Vanha Rauma. Kuva Sari Nieminen
Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kynäkatajan oksa
Viikon kysymys: Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen?
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
202312_83343.jpg
Amppeli säästää tilaa
Amppeliin istuttaminen ei poikkea tavalliseen, lattialla seisovaan ruukkuun istuttamisesta. Laita amppelin pohjalle ruukun palasia tai kevytsoraa salaojitukseksi. Lisää multa ja istuta siihen haluamasi kasvit. Kun istutat amppeliin useampia lajeja varmista, että niillä on samat ympäristö- ja kasteluvaatimukset.
verkkolehtiautomaatti_P_9688.jpg
Kalkitus maanparannuksen kulmakivenä
Kalkitus on yksi maanparannuksen kulmakivistä. Liian happamassa maassa ravinteet eivät ole kasville käyttökelpoisessa muodossa. Suomen maaperä on luonnostaan melko hapanta, ja lisäksi kalkkia kuluu kasvien käyttöön maasta vuosittain hurja määrä: n. 100 g/m2. Ei siis turhaan puhuta säännöllisen kalkituksen tärkeydestä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton