• Etusivu
  • Kasvillisuus

Suomen maailmanperintökohteiden esittelyä kehitetään yhdessä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 07.05.2020
20205_64558.jpg

Suomenlinna. Kuvaaja Super Otus / Suomenlinnan hoitokunta.

Tiedote: Suomenlinna 7.5.2020

Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys on vastaanottanut opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta kulttuurimatkailun kehittämiseen vuosille 2020 ja 2021. Vuoden mittaisessa hankkeessa kehitetään kohteiden yhtenäistä esittelyä ja laaditaan yhteinen interpretaatiosuunnitelma.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisavustusta myös Petäjäveden vanhan kirkon maailmanperintötietouden ja digitaalisen opastuskonseptoinnin kehittämiseen. Samalla parannetaan Struven ketjun opastusta maailmanperintökohteena.

Lisäksi erityisavustusta myönnettiin Merenkurkun saariston maailmanperintöalueeseen liittyvän kulttuurihistoriallisen opastuksen kehittämiseen. Yhteensä opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisavustuksia 1 000 000 euroa. Ministeriön verkkosivuiltalöytyy lisää tietoa avustuksista.

Esittelyn ja viestinnän kautta parempia kävijäkokemuksia

Esittelyn kehittämisellä tarjotaan kävijöille yhä laadukkaampia palveluita ja kokemuksia sekä vahvistetaan kävijöiden maailmanperintötietoutta.

Hankerahoituksen avulla kohteille laaditaan yhteinen interpretaatiosuunnitelma, jonka avulla tuotetaan ja välitetään syvempää merkitystä kävijöille esittelyn kautta. Tavoitteena on tarjota kävijöille lisää ymmärrystä kohteiden arvosta ja näin sitouttaa heitä vaalimaan kohteiden ainutlaatuisuutta. Interpretaatiosuunnitelma tehdään verkostoyhteistyönä kohteiden sekä paikallisten toimijoiden kanssa.

Lasten seikkailukierros Suomenlinnassa. Kuva Tim Bird / Suomenlinnan hoitokunta.
Lasten seikkailukierros Suomenlinnassa. Kuva Tim Bird / Suomenlinnan hoitokunta.

Esittelyä kehitetään aikaisempien hankkeiden pohjalta

hankkeiden kautta saatuun tietoperustaan sekä tarvekartoitukseen. Kävijätiedon, kävijöiden maailmanperintötietouden ja kehittämiskohteiden taustalla toimii vuosina 2017-2019 toteutettu kävijätutkimushanke.

Vuonna 2019 avattu kohteiden yhteinen maailmanperintö.fi verkkosivusto toimii viestinnän alustana ja tiedonjaon kanavana. Lisäksi vuosina 2018 ja 2019 kehitettyjä opetus- ja kulttuuriministeriön Matkailu 4.0 hankkeen kulttuurimatkailupalveluita ja kyseisen hankkeen kautta muodostuneita verkostoja pyritään vahvistamaan.

Hankkeen kautta toteutetaan vuonna 2019-2020 laadittuja kestävän matkailun periaatteita sekä niihin luotuja mittareita. Kohteiden arvot ja niiden ymmärrys, paikallisten yhteisöjen osallistuminen ja vastuullinen viestintä toimivat käynnistyvän hankkeen lähtökohtina.

Kaikki maailmanperintökohteissa tapahtuva kehitystyö pohjautuu kansalliseen maailmanperintöstrategiaan. Tässä hankkeessa toteutetaan maailmanperintötietouden vahvistamisen, laadukkaiden kävijäpalveluiden ja yhteisen viestinnän tavoitteita.

Lisätietoja:

  • Pirkko Yliselä, puheenjohtaja, 040 504 3684, pirkko.ylisela@maanmittauslaitos.fi
  • Laura Heikkilä, projektipäällikkö, 050 314 1918, maailmanperinto@gmail.com

Uutiskirjeen ingressikuva: Super Otus / Suomenlinnan hoitokunta

20205_64561.jpg
Ohje

Ohje

Suomessa on 7 maailmanperintökohdetta:

  • Suomenlinna
  • Vanha Rauma
  • Petäjäveden vanha kirkko
  • Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
  • Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiö
  • Struven ketju
  • Merenkurkun saaristo
Vanha Rauma. Kuva Sari Nieminen
Vanha Rauma. Kuva Sari Nieminen
Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20116_26849.jpg
Hometta puutarhassa?
Puutarhassani vaivaa outo tauti; kuin hometta olisi kasvien lehdillä? Sitä on niin pensaissa, perennoissa kuin kesäkukissakin. Mitä se on?Puutarhakasveihin voi joskus iskeä harmaahome tai härmä - molemmat ovat sienitauteja. Home ilmaantuu etenkin kosteissa olosuhteissa, härmä kuivissa - ja molemmat mädättävät kasvinosia. Esimerkiksi leimut, mansikka, siperianhernepensas, juhannusruusu ja monet kesäkukat ovat niille alttiita.Joskus näiden sienitautien haitta on niin vähäistä, että kasvi ei ole siitä moksiskaan - ja seuraavana vuonna härmää ei esiinnykään. Toisinaan koko kasvi on sairas ja voi jopa kuolla.Pahoin saastuneet kasvit voi ruiskuttaa kesällä sienentorjunta-aineilla. Saastuneet kasvinosat kerätään syksyllä pois puutarhasta ja hävitetään sekajätteen joukossa.Katso mm. Neudo Vital sienisairauksia vastaanVoit kokeilla sienitautien torjuntaan myös kotikonstia: sekoita litraan vettä 2 tl mäntysuopaa ja 2 tl ruokasoodaa, sekoita ja ruiskuta koko kasvusto hyvin. Uusi käsittely viikon päästä ja jatkossa tarpeen mukaan. Toivottavasti kikka auttaa ja saat nauttia kukistasi vielä pitkään!Lue lisää:Tautien ja tuholaisten torjunta puutarhassa
20091_14715.jpg
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
20169_47356.jpg
Pysäköintialueesta viihtyisäksi kohtaamispaikaksi
Poltettua tiiltä käytetään maankatemateriaalina yleisesti Keski-Euroopassa, jossa siitä on pitkäaikaiset ja hyvät kokemukset. Pihojen ja torialueiden lisäksi tiili sopii hyvin myös ajoneuvo- ja kevytliikenteen väylien katteeksi.
200910_19114.jpg
Astiataimet sopivat syysistutukseen
Yöt ovat jo viilenneet ja syksyiset tuulet puhaltelevat, mutta syysistutuskausi jatkuu niin kauan kuin maa on sula.Syksy on hyvää aikaa istuttaa uusia kasveja pihaan. Lehtipuita ja pensaita voi istuttaa niin kauan kuin maa on sula. Etelässä maa on sula yleensä marraskuulle asti ja pohjoisemmassa lokakuun puoliväliin. Maa on siis lämmin vielä pitkään ja myös syksyn kosteus helpottaa taimien juurtumista ja kasvuunlähtöä. Syksyllä istutetut taimet lähtevät keväällä nopeasti kasvuun heti ilmojen lämmetessä ja valon lisääntyessä sekä hyödyntävät mainiosti kevätkosteuden.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton