Etusivu

Kasvillisuus

Kosteikkolautat valmistuivat Lisko-järvelle vapaaehtoisvoimin

Tiina Painokallio

Päivitetty 21.07.2025

Lisko-järvelle talkoovoimin kosteikkolauttoja ryhmäkuva Inka Vesala

Vapaaehtoiset talkoot keräsivät alueen aktiiveja kauempaakin. © Inka Vesala

Lisko-järven rannalla koettiin taannoin hieno hetki yhteisöllisyyden ja luonnonsuojelun puolesta. Yli 40 vapaaehtoista osallistui kosteikkolauttojen ja pesimälaatikoiden rakentamiseen. Mukana oli väkeä sekä paikallisista vesiensuojeluyhdistyksistä että kauempaa. Valmiit rakenteet laskettiin järveen tukemaan sen tilan kohentamista ja lajiston monimuotoisuutta.

Viime lauantaina puheet talkoohengen häviämisestä osoitettiin tyhjiksi, sillä yhteensä yli 40 talkoolaista saapui viettämään kesälauantaita 28.6. Mikkelin pohjoispuolella sijaitsevalle Lisko-järven rannalle. Suuri osa osallistujista oli alueelle vasta perustetun vesiensuojeluyhdistyksen, Lisko-Loukee-Lylyjärvien vesistöjen suojeluyhdistys ry:n tai osakaskunnan jäseniä, mutta paikalle ilmestyi vapaaehtoisia myös kauempaa. Paikallisen vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, Ulla Silaste yllättyi positiivisesti paikan päälle tulleiden talkoolaisten määrästä.

– On hienoa nähdä, että lähijärvemme tila ja sen kohentaminen kiinnostaa ihmisiä, Silaste iloitsi.

Kosteikkolautta järvessä ilmasta kuvattuna.

Kosteikkolauttoja ja pesimälaatikoita vesille

Päivä alkoi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen hankepäällikön, Tiina Kontion asiantuntevalla puheenvuorolla kosteikkolautoista ja niiden rakentamisesta. Kosteikkolautat rakentuivat isolla porukalla tehokkaasti raudoitusverkoista, ponttoneista ja erilaisista kasvimateriaaleista. Aamupäivän aikana saatiin valmiiksi kolme pienempää lauttaa, jotka kytkettiin lopuksi yhdeksi suureksi lautaksi. Lautta työnnettiin rannasta vesille käsivoimin, uitettiin keskelle järveä veneellä ja ankkuroitiin kivillä paikoilleen.

Hanhijärvi-Saarijärvi osakaskunnan tuore puheenjohtaja Tapio Lind oli myös valmistanut lauttojen päälle laitettavaksi kaksi vanerista lintujen pesintälaatikkoa. Talkoisiin tulleet lapset koristelivat laatikot piirroksin ja kirjoittivat niihin terveisiä linnuille sekä järvelle.

Kelluvat kosteikot ovat vesistöön ankkuroitavia rakenteita, joiden päälle istutetaan ravinteita sitovia kasveja, kuten suovehkaa, saroja tai pajua.

– Kelluvien kosteikkolauttojen tarkoitus on keinotekoisesti lisätä kilpailua vesipatsaan liukoisista ravinteista siten, että lisätään kasvillisuuden ja mikro-organismien elintilaa mahdollisimman paljon, kertoo hankepäällikkö Tiina Kontio Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä.

Kasvillisuus ja rakenteisiin syntyvä mikrobikasvusto kilpailevat vesipatsaan liukoisista ravinteista kasviplanktonien kanssa ja voivat siten torjua leväkukintoja. Kelluvat kosteikot tarjoavat lisäksi elinympäristöjä muun muassa erilaisille vesieliöille ja linnuille lisäten luonnon monimuotoisuutta.

Talkoisiin rahoitus hankkeesta ja ELY-keskukselta

Talkoot rahoitti Maaseudun Sivistysliiton LUMOAVA-hanke. Hankkeen edustaja, kyläkehittäjä Marikki Väisänen kertoi talkoolaisille, miten kyläyhteisöt ja paikalliset toimijat voivat saada tukea ja avustusta ympäristön tilaa parantaville hankkeille. Myös Etelä-Savon ELY-keskus osallistui kosteikkolauttahankkeen kuluihin. ELY-keskuksen vesistöasiantuntija Inka Vesala kertoi päivän aikana alueen vesistöjen tilasta ja vesienhoidosta.

– Alueella on selkeitä vesienhoidon tarpeita ja ELY-keskus myöntää mielellään avustuksia niin järvissä kuin valuma-alueella tehtäviin kunnostuksiin, Vesala ynnää.

Talkoot suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Lisko-Loukee-Lylyjärvien vesistöjen suojeluyhdistys ry, Hanhijärvi-Saarijärvi osakaskunta, Etelä-Savon ELY-keskus, Maaseudun Sivistysliitto (LUMOAVA-hanke) ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys.

Lähde: STT:n tiedote, Etelä-Savon ELY-keskus, 01.07.2025

Lisätietoja antavat yhteyshenkilöt:

Tiina Kontio, hankepäällikkö, p. 050 306 2595, tiina.kontio(at)skvsy.fi
Inka Vesala, vesistöasiantuntija, p. 0295 024 208, inka.vesala(at)ely-keskus.fi
Marikki Väisänen, kyläkehittäjä, p. 040 631 3837, marikki.vaisanen(at)msl.fi

Kasvillisuus

kasvit

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kasvillisuus

Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa

Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?

Kasvillisuus

Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa

Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".

Kasvillisuus

Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen

Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.

Erilaiset havut tuovat ikivihreää väriä puutarhaan ja pihaan

Kasvillisuus

Monikäyttöiset havukasvit – vihreyttä, suojaa ja ryhtiä pihaan

Viihtyisää ilmettä pihaan saa istuttamalla erilaisia havukasveja joko omaksi ryhmäkseen tai kasviryhmiin kukkivien pensaiden, perennojen ja köynnösten seuraksi. Ne tarjoavat vihreyttä ja tuulensuojaa talvella, kun lehtikasvit ovat paljaana. Keväisten kukkien värit tuntuvat hehkuvat kirkkaammin havuja vasten.

Kasvillisuus

Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa

Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.

Kasvillisuus

Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista

Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.

Kasvillisuus

Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa

Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?

Piha

Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua

Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...

Hoitotyöt

Amppeli säästää tilaa – hyödynnä tila kauniisti ja kekseliäästi

Amppeliin istuttaminen ei poikkea tavalliseen, lattialla seisovaan ruukkuun istuttamisesta. Laita amppelin pohjalle ruukun palasia tai kevytsoraa salaojitukseksi. Lisää multa ja istuta siihen haluamasi kasvit. Kun istutat amppeliin useampia lajeja varmista, että niillä on samat ympäristö- ja kasteluvaatimukset.