Tornionlaaksonruusu on pohjoisen sitkeä kukkija
Tornionlaaksonruusun uloimmat versot ovat piikittömiä.
Yksi heinäkuun kukista on tornionlaaksonruusu, joka on pohjoissuomalaisten vanha suosikkipensas. Se on luonnossamme villinä kasvavan metsäruusun tiheän kerrannaiskukkainen muunnos, joka kukkii peräti 3–4 viikkoa – paljon kauemmin kuin metsäruusu.
Pohjois-Suomessa paljon käytetty tornionlaaksonruusu (Rosa majalis ’Tornedal’) menestyy hyvin lähes koko Suomessa. Juhannuksen jälkeen kukkaan puhkeavan pensaan vaaleanpunaisissa, kerrannaisissa kukissa voi tuntea häivähdyksen eksoottisten mausteiden tuoksusta.
Sukulaisensa metsäruusun tavoin tornionlaaksonruusu pärjää sekä karuilla kasvupaikoilla että hikevissä tai kosteissa lehtometsissä. Parhaaseen kukoistukseensa pensas kehittyy runsaassa valossa ja syvämultaisessa, ravinteikkaassa maassa.
Kasvuolosuhteet
Syksyllä tornionlaaksonruusun himmeät, melko kapeat lehdet muuttuvat komean oranssinkeltaisiksi. Kiulukoita tornionlaaksonruusu ei tuota, mutta pensas näyttää silti koristeelliselta vielä talvellakin, kun huurre kuorruttaa sen kaarevat, kaakaonväriset oksat.
Tornionlaaksonruusulla on miellyttävä, pensaan hoitoa helpottava erityispiirre: uloimmat kukkivat versot ovat latvaosistaan piikittömät. Pikkuisten litteiden kukkien alla ei piile sitä kuulua piikkiä pistävää.
Jopa pari metriä korkea tornionlaaksonruusu kasvattaa kohtalaisesti juurivesoja eikä leviä rikkakasvin tavoin. Sille riittääkin taimen koosta riippuen puolen metrin tai metrin istutusväli.
Lue lisää tornionlaaksonruususta
Kasvikortistosta
Lähde: Taimistoviljelijät