Pidä puutarhasi hallinnassa valitsemalla vain harmittomia kasveja
Istuta vain kasveja, jotka eivät aiheuta ongelmia ympäristölle

Rehuvuohenherne, kanadanpiisku ja viitapihlaja-angervo on vieraslajeja, joita ei pidä päästää kotipuutarhaan. © vieraslajit.fi
Luontoon karanneet vieraslajit vaarantavat ekosysteemin tasapainoa ja edistävät luontokatoa. Luonnon varjeleminen kuuluu meille kaikille, ja vieraslajien torjunnassa kansalaisten oma-aloitteisuus ja tietoisuus ovat avainasemassa.
Monille ovat jo tuttuja haitallisiksi vieraslajeiksi luokitellut kasvit, kuten lupiini, jättipalsami ja jättiputki. Näiden lisäksi on olemassa lukuisia muita lajeja, jotka leviävät nopeasti ja voivat vallata suuria alueita. Vieraslajiksi voidaan määritellä kasvi tai eläin, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja alkuperäisiä eliölajeja – päätöksen tekee joko valtio tai EU. Kun laji on virallisesti luokiteltu haitalliseksi, se on lain mukaan poistettava omalta tontilta ja muilta hallinnassa olevilta alueilta.
– Vuonna 2023 kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin kuusi uutta kasvilajia. Esimerkiksi viitapihlaja-angervoa ja sen alalajia pikkupihlaja-angervoa voi vielä myydä kotipuutarhoihin tämän vuoden elokuuhun asti. Kasvatuskielto astuu voimaan samaan aikaan, kun myyntilupa loppuu, joten kuluttajan on syytä olla tarkkana puutarhakaupoilla, valottaa Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Mira Niemelä.
Vieraslajiluettelo laajenee – uusia kasvilajeja lisätty haitallisten listalle
Vieraslajiluettelossa on tällä hetkellä 113 kasvilajia, joista 61 on säädetty haitalliseksi. Uusimpina kasvilajeina haitallisten lajien luetteloon on lisätty esimerkiksi kanadanpiisku, viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo. Tiedon karttuessa lajeja tulee haitallisten lajien listalle varmasti lisää.
– Tällaisia riskilajeja ovat esimerkiksi valkokarhunköynnös, kanukat, pajuangervot, ruttojuuri ja rehuvuohenherne. Ympäristöön päästessään esimerkiksi rehuvuohenherne on hankala torjuttava ja on jopa aggressiivisempi ympäristön valtaaja kuin lupiini. Tämä laji ei ole vielä haitallisten lajien listalla, mutta voi levitä ympäristöön esimerkiksi rehusiemenseosten mukana. Kasvista kaivataan lisää esiintymätietoja, Niemelä kertoo.
Lainsäädännön mukaan vieraslajeja, eli lajeja jotka eivät kuulu Suomen alkuperäiseen luontoon, ei saa päästää leviämään ympäristöön. Tämä kielto koskee myös monia puutarhakasveja sekä siemenseoksissa esiintyviä lajeja, jotka voivat levitä hallitsemattomasti luontoon.
Vieraslajien esiintymistä koskeva tieto on arvokasta
Jos huomaat vieraslajin luonnossa tai puutarhassa, havainnon kirjaaminen ja ilmoittaminen on tärkeää. Voit ilmoittaa havainnon esimerkiksi vieraslaji.fi-sivuston lomakkeella tai iNaturalist-sovelluksen kautta, joka myös auttaa kasvin tunnistamisessa. Havainnon voi raportoida myös paikalliselle ELY-keskukselle.
Kerätyn tiedon avulla voidaan seurata lajien leviämistä ja arvioida niiden aiheuttamaa haittaa ympäristölle.
Ohje
Näin pidät pihasi vieraslajeista vapaana
- Älä osta puutarhaasi haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltuja kasveja.
- Puutarha- ja pihaistutuksesi eivät pääse leviämään omalta pihaltasi ympäristöön. Jos näin tapahtuu, hävitä kasvit oman tonttisi ulkopuolelta.
- Valitse pihalle ja puutarhaan lajeja, jotka eivät ole aggressiivisia leviämään. Suosi kotimaista alkuperää olevia kasvilajeja.
- Jos olet viljelijä, seuraa, että viljelyksiltäsi ei pääse leviämään vieraslajilistalla olevia kasveja ympäristöön, ja pyri hävittämään esiintymät havaitessasi ne.
- Älä vie puutarhajätettä luontoon, vaan käsittele se asianmukaisesti kompostoimalla tai toimittamalla jäteasemalle.
Lähde: STT:n tiedote, Pirkanmaan ELY-keskus, 07.07.25
Sinua voisi kiinnostaa myös:

Piha kuntoon OSA 6/6: Miltä pihasi nyt näyttää? Katse kokonaisuuteen

Milloin pionin voi jakaa? Haluaisitko siirtää pionista osan toisaalle?

Painolastikasveille omat alueet

Niksit kauniiseen ja helppoon puutarhaan

Päihitä pihan tuholaiset ‒ kätevät kotikonstit käyttöön!
