• Etusivu
  • Kasvillisuus

Pidä puutarhasi hallinnassa valitsemalla vain harmittomia kasveja

Istuta vain kasveja, jotka eivät aiheuta ongelmia ympäristölle

Tiina Painokallio
Julkaistu 08.07.2025
62029198-1848-40a5-9424-cb5a697035b0

Rehuvuohenherne, kanadanpiisku ja viitapihlaja-angervo on vieraslajeja, joita ei pidä päästää kotipuutarhaan. © vieraslajit.fi

Luontoon karanneet vieraslajit vaarantavat ekosysteemin tasapainoa ja edistävät luontokatoa. Luonnon varjeleminen kuuluu meille kaikille, ja vieraslajien torjunnassa kansalaisten oma-aloitteisuus ja tietoisuus ovat avainasemassa.

Monille ovat jo tuttuja haitallisiksi vieraslajeiksi luokitellut kasvit, kuten lupiini, jättipalsami ja jättiputki. Näiden lisäksi on olemassa lukuisia muita lajeja, jotka leviävät nopeasti ja voivat vallata suuria alueita. Vieraslajiksi voidaan määritellä kasvi tai eläin, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja alkuperäisiä eliölajeja – päätöksen tekee joko valtio tai EU. Kun laji on virallisesti luokiteltu haitalliseksi, se on lain mukaan poistettava omalta tontilta ja muilta hallinnassa olevilta alueilta.

– Vuonna 2023 kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin kuusi uutta kasvilajia. Esimerkiksi viitapihlaja-angervoa ja sen alalajia pikkupihlaja-angervoa voi vielä myydä kotipuutarhoihin tämän vuoden elokuuhun asti. Kasvatuskielto astuu voimaan samaan aikaan, kun myyntilupa loppuu, joten kuluttajan on syytä olla tarkkana puutarhakaupoilla, valottaa Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Mira Niemelä.

Vieraslajiluettelo laajenee – uusia kasvilajeja lisätty haitallisten listalle

Vieraslajiluettelossa on tällä hetkellä 113 kasvilajia, joista 61 on säädetty haitalliseksi. Uusimpina kasvilajeina haitallisten lajien luetteloon on lisätty esimerkiksi kanadanpiisku, viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo. Tiedon karttuessa lajeja tulee haitallisten lajien listalle varmasti lisää.

– Tällaisia riskilajeja ovat esimerkiksi valkokarhunköynnös, kanukat, pajuangervot, ruttojuuri ja rehuvuohenherne. Ympäristöön päästessään esimerkiksi rehuvuohenherne on hankala torjuttava ja on jopa aggressiivisempi ympäristön valtaaja kuin lupiini. Tämä laji ei ole vielä haitallisten lajien listalla, mutta voi levitä ympäristöön esimerkiksi rehusiemenseosten mukana. Kasvista kaivataan lisää esiintymätietoja, Niemelä kertoo.

Lainsäädännön mukaan vieraslajeja, eli lajeja jotka eivät kuulu Suomen alkuperäiseen luontoon, ei saa päästää leviämään ympäristöön. Tämä kielto koskee myös monia puutarhakasveja sekä siemenseoksissa esiintyviä lajeja, jotka voivat levitä hallitsemattomasti luontoon.

Vieraslajien esiintymistä koskeva tieto on arvokasta

Jos huomaat vieraslajin luonnossa tai puutarhassa, havainnon kirjaaminen ja ilmoittaminen on tärkeää. Voit ilmoittaa havainnon esimerkiksi vieraslaji.fi-sivuston lomakkeella tai iNaturalist-sovelluksen kautta, joka myös auttaa kasvin tunnistamisessa. Havainnon voi raportoida myös paikalliselle ELY-keskukselle.

Kerätyn tiedon avulla voidaan seurata lajien leviämistä ja arvioida niiden aiheuttamaa haittaa ympäristölle.

Ohje

Ohje

Näin pidät pihasi vieraslajeista vapaana

  • Älä osta puutarhaasi haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltuja kasveja.
  • Puutarha- ja pihaistutuksesi eivät pääse leviämään omalta pihaltasi ympäristöön. Jos näin tapahtuu, hävitä kasvit oman tonttisi ulkopuolelta.
  • Valitse pihalle ja puutarhaan lajeja, jotka eivät ole aggressiivisia leviämään. Suosi kotimaista alkuperää olevia kasvilajeja.
  • Jos olet viljelijä, seuraa, että viljelyksiltäsi ei pääse leviämään vieraslajilistalla olevia kasveja ympäristöön, ja pyri hävittämään esiintymät havaitessasi ne.
  • Älä vie puutarhajätettä luontoon, vaan käsittele se asianmukaisesti kompostoimalla tai toimittamalla jäteasemalle.

Lähde: STT:n tiedote, Pirkanmaan ELY-keskus, 07.07.25

Kasvillisuus
pihatyöt
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20226_46018.jpg
Tuija-aidan kasvatus – vinkit leikattuun ja vapaasti kasvavaan aitaan
Haluaisimme havuaidan, mutta perinteisen kuusiaidan sijasta olemme mieltyneet tuijiin. Mitä meidän tulisi tietää tuijista?
202310_83286.jpg
Riittävätkö rahat pihan rakentamiseen?
On kyseessä sitten uudisrakennuksen tontti tai valmis puutarha, pieni rivitalon piha tai suurempi tontti, niin työtä, aikaa ja rahaa sen rakentaminen ja kunnossapito varmasti vaatii. Uudistontilla ja valmiissa puutarhassa lähtökohdat ovat tietenkin erilaiset, mutta tavoite on aina sama: pihan tulee olla toimiva ja turvallinen – ja tietenkin käyttäjiensä tarpeita vastaava.
Katse pihan puihin
Piha kuntoon OSA 1/6: Katse puihin ‒ miltä pihasi puut näyttävät?
Uudet kiinteistön omistajat ‒ ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet ‒ kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka ensimmäisessä osassa pidämme nenännipukan ylpeästi ylöspäin ja kiinnitämme katseemme puihin.
Nainen hoitaa puutarhan kasveja.
Piha kuntoon OSA 5/6: Katse kukkapenkkeihin
Uudet kiinteistön omistajat ‒ ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet ‒ kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka viidennessä osassa laitetaan kukkapenkit ja istutusryhmät kuntoon.
Metsäpihan lannoitus
Metsäpihan lannoitus: miten ja milloin?
Kuvitellaan piha, joka on melko luonnontilainen; puolukoitakin saa poimia ihan tuvan rappusilta kurkottaen. Pihapiiriin on kuitenkin istutettu joitain koriste- ja hyötypensaita. Pitääkö istutetuille koriste- ja hyötypensaille antaa lannoitetta? Tai muulle piha-alueelle? Tontilla kasvaa myös mäntyjä ja piha vaihtuu miltei huomaamatta metsäksi.
Kukkaniitty
Siemenistä puutarhaan niityn kauneimmat kukat
Kallioilla, joissa maaperä on ohut ja sadevesi haihtuu nopeasti, kasvit joutuvat selviytymään karuissa oloissa. Paahteisilla alueilla kasvillisuus on harvaa, mutta suotuisammissa olosuhteissa se runsastuu. Aurinkoisella ja kuivalla kedolla kasvaa runsaasti kukkia, vaikka maaperä onkin niukkaravinteinen. Kuivalla niityllä on enemmän ravinteita kuin kedolla, mutta kuivuus pitää kasvuston matalana. Kun maaperän kosteus lisääntyy, kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi, vaikka tuore niitty voi olla keskikesällä osittain kuiva.
20239_77095.jpg
Milloin pionin voi jakaa? Haluaisitko siirtää pionista osan toisaalle?
Pionit ovat puutarhan näyttäviä kaunottaria, jotka arvostavat kasvurauhaa eivätkä pidä siirtelystä. Ne viihtyvät samalla kasvupaikalla jopa vuosikymmeniä. Joskus on kuitenkin tarvetta pionin siirtämiselle tai jakamiselle. Myös vanhan kasvuston jakaminen voi piristää iäkästä pionia ja lisätä sen kukintaa.
Puutarha.net Kasvikortistosta löytyy yli 1 400 kasvikorttia
Niksit kauniiseen ja helppoon puutarhaan
Vaikka omaisimmekin viherpeukalon ja nauttisimme puutarhanhoidosta, niin usein pihan hoitoon käytettävissä oleva aika on rajallinen. Olisi siis mukavaa, jos puutarhamme pysyisi suhteellisen vähällä vaivalla aina hyvinvoivana ja rehevän runsaana.Miten se onnistuu?
20188_54262.jpg
Tiesitkö, että myös syksy on hyvä aika kalkita puutarhassa?
Kotipuutarhuri pyrkii luomaan kasveille parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet. Tämä onnistuu parhaiten muokkaamalla kasvualustan maaperätekijöitä kunkin kasvin vaatimusten mukaisesti. Maaperätekijöitä ovat maan ravinteisuus, suolapitoisuus, rakenne, pieneliöstön toiminta sekä maan pH eli happamuus.
Pikkukrookukset
Näin valmistat puutarhan jo syksyllä ensi kevääseen
Syksyyn valmistautuvan puutarhan tuoksussa on jotain maagista. Ilman kosteus ja kesän kypsyttämät kasvit luovat ympärilleen uudenlaiset tuoksut, jotka viestivät sään viilenemisestä ja kasvukauden hiipumisesta. Aavistus syksyä on ilmassa, vaikka lämpöäkin vielä riittää.
Tuoksukki on voimakkaasti allergisoiva
Tuoksukki aiheuttaa oireita – siitepölymäärät selvässä nousussa
Turun yliopisto tiedottaa – 26.5.2025Tuore Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että voimakkaasti allergisoivaa tuoksukin siitepölyä on viime vuosina kulkeutunut Suomeen aikaisempaa runsaammin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tämä vieraslaji kykenee lisääntymään Suomen olosuhteissa. Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva tuoksukki on haitallinen vieraslaji, joka on jo levinnyt laajasti Euroopan alueelle.
20237_82484.jpg
Vettä vai ei? Kastelu on elinehto puutarhan hyvinvoinnille
Kesä ja aurinko, kuivuus ja helle sekä tuivertava tuuli nopeuttavat aineenvaihduntaa ja saavat niin ihmiset, eläimet kuin kasvitkin janoisiksi. Kotipuutarhurin tulee kiinnittää erityishuomiota kesän kasteluun etenkin lämpimänä ja tuulisena aikana – sekä loma-aikoina. Kasvit tulevat toimeen ilman lisälannoitustakin, mutta ilman vettä ne kuolevat nopeasti janoon. Kaikille meille parasta janojuomaa on huoneenlämpöinen vesi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton