• Etusivu
  • Kasvillisuus

Tuoksuvat, maistuvat yrtit

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.10.2023
202310_83248.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Yrttitarhoja alettiin perustaa Suomessa jo 1600- ja 1700-luvuilla. Aluksi yrttejä kasvatettiin nimenomaan kansanlääkinnällisiin tarkoituksiin. Pian kuitenkin valistus alkoi halveksia yrttien rohdosvoimaa. Ansaitun kunnianpalautuksensa yrtit saivat vasta vähin erin.

Nykyään yrttien arvo ruokien, juomien ja leivonnaisten mausteina on tunnustettu. Yrtit koetaan myös hyvää oloa tuottaviksi, hoitaviksi ja virkistäviksi. Niitä kasvatetaan kautta koko vuoden kasvihuoneissa ja kesällä avomaalla.

Yrttien käytössä kannattaa aloittaa pienestä ja laajentaa makureviiriä vähin erin. Kokeilemalla ja maistelemalla yrttien aromit tallentuvat makumuistiin. Makumielikuvan avulla osaa etsiä ja kuvitella jo etukäteen, miltä ruoan toivoisi maistuvan. Parhaimmillaan yrttien ryydittämä ruoanvalmistus onkin etsimistä ja matkalla oloa, melkein meditaatiota.

Yrttipolun opasteiksi

Yrttien käytössä klassisia makupareja ovat esimerkiksi rosmariini ja lammas, salvia ja sianliha/maksa, basilika ja tomaatti, kirveli ja sienet, timjami ja juurekset/lohi, minttu ja omena, oregano ja pizza, korianteri ja vokkiruoat, rakuuna ja porkkana, tilli ja perunat/ravut, lipstikka ja liemet, kynteli ja makkarat, meirami ja kaali. Paljon muitakin loistopareja löytää kokeillen ja maistellen. Testaapa rosmariinisiirappia mansikoille ja basilikaa jäätelölle.

Yrttien aromaattisen öljyt ovat haihtuvia, joten pitkää kypsyttelyä ne eivät kestä. Patoihin, keittoihin ja uunissa haudutettaviin ruokiin tosin voi ropsauttaa kovavartisia, varpumaisia yrttejä, kuten rosmariinia ja timjamia tai yrttikimpun heti valmistuksen alkuvaiheessa. Kannattaa kuitenkin saksia vastaavien yrttien lehtiä vielä lopuksi valmiiseen ruokaan.

Pinaatti, basilika, rakuuna, rosmariini, timjami, oregano, tilli, persilja, korianderi (Kuva: Adobe Stock)
Pinaatti, basilika, rakuuna, rosmariini, timjami, oregano, tilli, persilja, korianderi (Kuva: Adobe Stock)

Ruoanvalmistuksen viime vaiheen yrttejä ovat pehmeävartiset ja isolehtiset yrtit. Kirveli, basilika, rakuuna ja meirami tulevat oikeuksiinsa, kun niitä ei keitetä pitkään. Hienot aromit antautuvat esiin joko pikaisesti kuumennettuina tai juuri valmistettuun, kuumaan ruokaan hienonnettuina. Kokeile yrttejä myös aromaattisina kylmien ruokien viimeistelijöinä. Vihersalaatteihin pyöräytettyinä tuoreet yrttien lehdet maistuvat aina.

Vihreän kastikkeen, salsa verden, kokoat italialaiseen tapaan persiljasta, mintusta ja basilikasta kapristen ja sardellin kanssa. Salsa verde sopii niin lihan, kalan, broilerin kuin perunoidenkin ryydittäjäksi.

Kuninkaallinen basilika

Lempeän aromikas basilika tulee Intiasta, jossa sitä on pidetty pyhänä ja istutettu temppeleiden sisäänkäynteihin. Basilikaan liittyy monia legendoja eri puolilla maailmaa. Kreikassa basilika on yrttien kuningas. Sen uskotaan kukoistaneen Kristuksen haudalla. Venäjällä basilika merkitsee lahjana ystävyyttä ja rakkautta.

Välimeren, Thaimaan ja Vietnamin keittiöt ja suomalaisille tutut italialainen ja provencelainen keittiö eivät tulisi toimeen ilman basilikaa. Suomessa basilikaa sisältävä, ligurialainen pesto on kohta yhtä jokapäiväistä pastan kanssa kuin ketsuppi. Peston ranskalainen serkku pistou sisältää basilikaa sekin. Tomaatti-mozzarella-basilikasalaatti maistuu aina ja kaikille.

Basilika sopii kaikkeen, missä on tomaattia tai valkosipulia. Lisäksi se käy vihersalaatteihin, munakkaan päälle, keittoihin, patoihin, jälkiruokiin, tuorejuustoihin, marjoille ja hedelmille, liha-, kala-, kana- ja kasvisruokiin – toisin sanoen lähes kaikkeen. Basilika rauhoittaa ja edistää ruoansulatusta. Revi basilikanlehdet ruokiin tai kääräise lehdet rullalle ja leikkaa terävällä veitsellä leikkuulautaa vasten suikaleiksi.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Valitse basilikaa vaihdellen

Suomalainen syö basilikaa puoli ruukullista vuoden mittaan. Se ei ole paljon, mutta kuitenkin selvästi enemmän kuin muiden varsinaisten yrttien kulutus. Tavallisen vihreän, genovalaisen basilikan lisäksi kannattaisi tutustua myös punaiseen sekä sitruuna-, thai- ja kanelibasilikaan. Jokainen basilika tuoksuu ja maistuu hieman erilaiselta. Basilikasta tunnetaan maailmalla kymmeniä erilaisia muotoja.

  • Punainen basilika täydentää hienosti vihersalaatit, ja se sopii kaikkeen mihin vihreä sisarensakin. Punaisen basilikan maku on hieman miedompi kuin vihreän. Tuoksussa on vivahde anista.
  • Sitruunabasilika on paikallaan erityisesti kalaruoissa ja jälkiruoissa. Se sopii ruoan omien makujen korostamiseen, samaan tapaan kuin sitruuna. Lisää sitruunabasilikaa uunikalalle, kylmiin kalan ja äyriäisten kastikkeisiin, sämpylä- ja muffinssitaikinoihin, vokkiruokiin, juomaveden mausteeksi, tuorejuustoihin ja kevään tuorejuustokakkuihin.
  • Kanelibasilika on oiva mauste jälkiruokiin ja currytyyppisiin aasialaisruokiin. Kanelibasilika tulee Meksikosta. Se maustaa herkullisesti vihersalaatit, vokkiruoat, texmexruoat, jauhelihakastikkeen ja kasvisruoat. Kokeile myös glögiin ja erityisesti uuniomenoille ja omenapiirakkaan sekä rahkajälkiruokiin.
  • Thaibasilika löytää luontevasti paikkansa thai-, vietnamilais- ja yleensä aasialaisruoista, mutta myös jälkiruoista. Sitä pidetään yhtenä vanhimmista yrteistä maailmassa. Maku on makean mausteinen, mukana aavistus anista ja kanelia. Thaibasilikaa kannattaa maistella tomaatin kanssa, keitoissa ja voileivillä, kanaruoissa ja keitoissa.
Yrtit vasemmalta oikealle: kaneli-, thai-, vihreä, punainen ja sitruunabasilika. (Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry:n kuvagalleria)
Yrtit vasemmalta oikealle: kaneli-, thai-, vihreä, punainen ja sitruunabasilika. (Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry:n kuvagalleria)

Yrttifaktaa

  • Suomessa viljellään yrttejä avomaalla myös kuivatettaviksi. Nämä ovat toistaiseksi päätyneet lähinnä yrttijuoma-aineksiin ja maustesekoituksiin, joita saa luontaistuotekaupoista. Suurkeittiötuotteina vastaavia, yksittäisiä kuivayrttejä ja maustesekoituksia on melko kattava valikoima. Erityisesti kuivattu tilli on arvostettua.
  • 1 tl kuivattua yrttiä vastaa 2–3 rkl tuoretta, hienonnettua yrttiä.
Lähde: Pirjo Toikkanen, Kotimaiset Kasvikset ry
Kasvillisuus
hyötykasvit
vuokraaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202310_73239.jpg
Talvikurpitsat ovat kekrikauden herkkuja: hyödynnä koko kurpitsa
Talvikurpitsat ovat kekrikauden herkkuja, joista voi hyödyntää sekä kuoret että sisuksen.Halloween-symbolina tunnetuksi tullut kurpitsalyhty on rantautunut meille Amerikasta. Kotoiseen kekrijuhlaankin siitä voi kehitellä näyttävän koristeen. Ovathan kurpitsat jo itsessäänkin hauskan piristäviä koristeita.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20218_72211.jpg
Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
Pannari on varmasti jokaisessa perheessä yksi suurimmista herkuista. Mutta kyllästyttääkö perussetti; pannari ja hillo? Mitäpä jos maustaisimme pannarin esimerkiksi kauden hedelmillä? Omenapannukakku on hauska tapa tuunata tavallista pannarireseptiä. Pannari sopii nälästä riippuen korvaamaan ruokaa illalla, tai nälkäiselle nuorisolle välipalaksi sekä tietysti kaikille jälkiruoaksi.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus)
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja. Marjasadosta päästään nauttimaan Etelä-Suomessa heinäkuun lopulla ja pohjoisessa pari kolme viikkoa myöhemmin. Kypsän marjan tunnistaa siitä, että se irtoaa helposti kannastaan.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
202211_80242.jpg
Kasvikortistoa kannattaa hyödyntää
Kasvikortistosta löytyy tietoa jo yli 1 400 Suomessa menestyvästä kasvista; pihan ja puutarhan kasveista, luonnonkasveista sekä myös huonekasveista. Kortilta löytyy kasvin suomalaisen, ruotsalaisen sekä tieteellisen nimen lisäksi runsaasti tietoa, kuvia ja ohjeita kyseisestä kasvista.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton