• Etusivu
  • Kasvillisuus

Valkopajuangervo ja mirrinminttu

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.07.2025
20067_337.jpg

Valkopajuangervo 'Allikko'

(

Spiraea alba 'Allikko'

) kukkii heinä-elokuussa. FinE-kasviksi valittu pensas soveltuu parhaiten suuriin istutuksiin, joissa se saa levitä vapaasti juurivesoilla. Lajikenimi viittaa pensaan kosteaan, jopa märkään kasvupaikkaan. Näiden FinE-pensaiden lisäyslähteenä käytetään Keskas-kantaa 761 Helsingin yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta Kaisaniemestä. Valkopajuangervo on vaatimaton kasvupaikan suhteen ja menestyy jopa paikoissa, joissa on seisovaa vettä. Pensas sietää erinomaisesti alasleikkausta ja menestyy vyöhykkeillä I-VII.

Heinäkuun puolivälissä alkava kukinta kestää useita viikkoja. Saman vuoden verson latvaan kehittyvä puhtaan valkoinen kukinto on 5–6,5 cm pitkä ja 1,5–2,5 cm leveä. Kuihtuneet terälehdet eivät jää ruskistuneina versoon, vaan varisevat maahan.

Hyvin pystyhaarainen, tuuhea valkopaljuangervo on viisivuotiaana noin 150 cm korkea ja leveä. Versot ovat ruskeita, nuorena särmäisiä. Kapeat lehdet tuovat mieleen pajut.

Toimituksen huomautus 7/2025: Valkopajuangervo on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Sen kasvattaminen, hallussapito, myynti, maahantuonti ja ympäristöön päästäminen on kielletty 15.8.2025 alkaen. Lue lisää: https://vieraslajit.fi/

Mirrinminttu (Nepeta x faassenii) viihtyy päinvastaisissa oloissa kuin valkopajuangervo. Laji ei siedä märkyyttä etenkään talvella. Kasvista tulee melko kestävä, kun se sijoitetaan kevyeen, läpäisevään, 20–40 cm syvään kasvualustaan. Lisäksi se kannattaa suojata talveksi vähälumisilla alueilla.

Lämpimillä ja aurinkoisilla paikoilla mirrinmintusta saa hienon, 30–50 cm korkean reunus- ja ryhmäperennan. Violetinsinikukkainen kasvi kukkii pari kuukautta heinäkuun alusta syyskuun alkupuolelle. Ilmavat kukinnot houkuttelevat runsaasti mehiläisiä ja perhosia. Laji leviää hillitysti ja voi siementää. Harmahtavat lehdet tuoksuvat. Mirrinmintusta viljellään eniten lajiketta 'Six Hills Giant'.

20067_336.jpg
Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Erilaiset havut tuovat ikivihreää väriä puutarhaan ja pihaan
Monikäyttöiset havukasvit – vihreyttä, suojaa ja ryhtiä pihaan
Viihtyisää ilmettä pihaan saa istuttamalla erilaisia havukasveja joko omaksi ryhmäkseen tai kasviryhmiin kukkivien pensaiden, perennojen ja köynnösten seuraksi. Ne tarjoavat vihreyttä ja tuulensuojaa talvella, kun lehtikasvit ovat paljaana. Keväisten kukkien värit tuntuvat hehkuvat kirkkaammin havuja vasten.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20238_82950.jpg
Miksi kärhö ei kuki? Asiantuntija vastaa
Miksi 3 v. kärhö ei kuki, vain kasvaa valtavasti.
käsin piirretty pihasuunnitelma
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
202312_83343.jpg
Amppeli säästää tilaa – hyödynnä tila kauniisti ja kekseliäästi
Amppeliin istuttaminen ei poikkea tavalliseen, lattialla seisovaan ruukkuun istuttamisesta. Laita amppelin pohjalle ruukun palasia tai kevytsoraa salaojitukseksi. Lisää multa ja istuta siihen haluamasi kasvit. Kun istutat amppeliin useampia lajeja varmista, että niillä on samat ympäristö- ja kasteluvaatimukset.
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.
20145_39235.jpg
Orvokki, kevään kestävä väripilkku
Orvokit puhuttelevat omalla tavallaan meistä jokaista; johtuuko se sitten kukkien muodosta, tuoksusta vai jostain muusta. Orvokin kukka on tutulla tavalla vastakohtainen. Orvokkimaisia, lievästi peilisymmetrisiä kukkia on toki monissa muissakin kasviheimoissa.Orvokit (viola) kuuluvat orvokkikasvien sukuun, johon kuuluu 400-500 lajia. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena 17 orvokkilajia sekä lukuisia risteytyksiä. Uhanalaisiakin orvokkilajeja meillä on 5 - ja kaikki ne ovat erittäin uhanalaisia;luhtaorvokki (Viola uliginosa), mäkiorvokki (Viola collina), pahtahietaorvokki (Viola rupestris ssp. relicta), pyökkiorvokki (Viola reichenbachiana) ja rantaorvokki (Viola persicifolia).Viljeltyjä orvokkilajeja Suomessa on 3 kpl;Sarviorvokki, Viola cornuta (monivuotinen puutarhakukka)Tarhaorvokki, Viola x wittrockiana (yksivuotinen parveke- ja kesäkukka)Tuoksuorvokki, Viola odorata (perinteinen monivuotinen puutarhakukka)

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton