Valkosipulin istutus syksyllä – näin kasvatat talvivalkosipulia

Valkosipuli on monivuotinen sipulikasvi, jota viljellään tavallisesti yksivuotisena satokasvina. Viljelyyn tulisi valita hyväksi todettuja paikallisia tai ulkomaisia kantoja. Viljelyyn kannattaa valita Suomen oloihin sopiva kanta tai lajike ja käyttää tervettä istutusmateriaalia.

Talvivalkosipuleiksi kutsutaan valkosipulikantoja, jotka hyötyvät syysistutuksesta ja talven aikana saamastaan kylmäkäsittelystä. Monet talvivalkosipulit muodostavat suuria, voimakkaan makuisia kynsiä sekä kukkavarren, jonka päähän kehittyy itusilmuja.

Valkosipuli koostuu monesta lohkosta eli kynnestä. Kynnet ovat turvonneita hankasilmuja, joita peittää kalvomainen kuori.

Viljeltyä valkosipulia lisätään tavallisesti kynsistä tai talvivalkosipulin itusilmuista. Istutukseen kannattaa valita suuria, kiinteitä ja terveitä kynsiä, sillä niistä saadaan yleensä paras sato. Valkosipulin kynnet voidaan istuttaa syksyllä ennen maan jäätymistä. Tavoitteena on, että kynnet ehtivät juurtua syksyllä mutta versot nousevat maan pinnalle vasta keväällä. Syysistutetut kynnet saavat samalla tarvitsemansa kylmäkäsittelyn luonnostaan.

Syksyllä istutettu valkosipuli kukkii kesällä: kukkavarsi kiertyy spiraalimaisesti, ja varren päähän kukintojen tyvelle muodostuu pikkusipuleita eli itusilmuja. Myös niitä voi kerätä talteen sadonkorjuun yhteydessä ja istuttaa vielä samana syksynä maahan hajaistutuksena parin sentin syvyyteen.

Ensimmäisenä kesänä itusilmuista kehittyy yleensä pieni, pyöreä ja jakautumaton sipuli. Se istutetaan uudelleen, ja seuraavina kasvukausina siitä kehittyy vähitellen kynsiin jakautuva valkosipuli.

Valkosipuli viihtyy lämpimällä ja aurinkoisella kasvupaikalla ravinteikkaassa, kuohkeassa ja hyvin vettä läpäisevässä maassa. Sopiva maan pH on noin 6–7. Kalkituksen tarve määräytyy maan pH:n mukaan.

Etenkin talvivalkosipulille sopii hyvin syysistutus, sillä se viihtyy talven maassa. Kynnet irrotellaan ja istutetaan maahan terävä kärki ylöspäin. Talvivalkosipulin kynnet istutetaan syksyllä hyvissä ajoin ennen maan jäätymistä, jotta ne ehtivät juurtua. Versot alkavat työntyä maasta aikaisin keväällä, ja täten mahdollisimman pitkä kasvukausi tuottaa mahdollisimman suuria sipuleita.

Valkosipuli tarvitsee säännöllistä kastelua, etenkin kuivina kausina. Keväällä, lehtien alkaessa pilkistää maasta, on hyvä kattaa maa ruohosilpulla. Se lannoittaa ja pitää maan sopivan kosteana. Rikkaruohoja kitketään tai torjutaan. Kasvukaudella valkosipulia voidaan tarvittaessa lisälannoittaa. Lannoituksessa kannattaa huomioida kasvualustan ravinnetila ja käytettävän lannoitteen annosteluohje.

Talvivalkosipulin kukkavarret voidaan leikata pois niiden alettua kasvaa, jotta kasvi suuntaa voimavarojaan sipulin kasvuun. Jos itusilmuja halutaan kerätä lisäykseen, osa kukkavarsista jätetään kasvamaan.

Sipulikärpänen voi joskus vaivata valkosipuliakin.

Lue lisää Sipulin taudit ja tuholaiset

Nuoria lehtiä voi käyttää vaikka salaattiin jo keväällä. Niitä ei kuitenkaan saa kerätä liikaa, ettei sipulin kasvu kärsi.

Sadonkorjuun aika lähestyy, kun lehdet alkavat kellastua ja kasvusto tuleentua. Ajankohta vaihtelee lajikkeen, istutusajan ja kasvukauden mukaan. Sipulit nostetaan varovasti esimerkiksi talikolla, ja irtonainen multa poistetaan hellästi. Sato kuivataan hyvin ilmavassa ja sateelta suojatussa paikassa ennen varastointia.

Kuivuneet juuret leikataan pois ja täysin kuivuneet varret kierretään irti sipuleista tai ne palmikoidaan leteiksi. Sipulit säilyvät hyvin huoneenlämmössäkin, mutta paras paikka on viileä, kuiva ja ilmava. Liian kosteassa paikassa sipulit voivat alkaa kasvaa uutta vartta.

Valkosipuli on sipuleista voimakkaimman makuinen ja tuoksuinen. Silti sitä voi käyttää melkein mihin ruokaan tahansa, koska se antaa pehmeän maun. Kynsien ja itusilmujen lisäksi voidaan käyttää tuoreita, vihreitä varsia.

Valkosipuli sopii liha- ja kasvisruokiin, keittoihin, kastikkeisiin, marinadeihin, salaatinkastikkeisiin ja moniin säilykkeisiin. Maku muuttuu valmistustavan mukaan: raaka valkosipuli on voimakkaan makuista, kun taas kypsentäminen pehmentää ja makeuttaa sen makua.

Tomatillo-avokadosalsa

• 6 tuoretta tomatilloa
• 1 kypsä avokado
• 1pienehkö keltasipuli
• 1 paahdettu valkosipulinkynsi
• ½ sitruunan mehu (pieni)
• 1 siemenistä puhdistettu jalapeno
• merisuolaa maun mukaan

Sekoita kaikki ainekset talouskoneessa, ei kuitenkaan liian hienoksi. Lisää suolaa, jos tarvitaan. Sopii kalan ja äyriäisten lisukkeeksi, ihanaa myös keitettyjen maissintähkien kera.

Valkosipulijäätelö

• litra jäätelöä
• 2–3 valkosipulin kynttä
• suklaakastiketta

Anna jäätelön pehmetä ennen valmistamista. Purista sekaan valkosipulin kynnet ja vatkaa jäätelö kuohkeaksi.

Valkosipulia on käytetty ravintona ja perinteisessä lääkinnässä tuhansien vuosien ajan. Sen mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon, mutta valkosipulia ei pidä käyttää sairauksien lääkehoidon korvaajana.

Tutkimuksissa valkosipulivalmisteilla on havaittu joillakin ihmisillä pieniä vaikutuksia veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuksiin sekä verenpaineeseen. Tutkimustulokset vaihtelevat, ja vaikutukset ovat selvästi pienempiä kuin varsinaisilla lääkkeillä. Valkosipulin käyttäminen tavallisena ruoka-aineena on useimmille turvallista.

Lue, mitä valkosipulista kerrotaan Kasvikortistossa