• Etusivu
  • Kasvillisuus

Vuoden 2022 vihanneksena tomaatti

Rakentajan toimitus
Julkaistu 01.10.2021
202110_72810.jpg

Tomaattia juhlitaan vuoden vihanneksena vuonna 2022.

Tomaateista pidetään! Ne koetaan maukkaiksi, raikkaiksi ja terveellisiksi, joten ei ole ihme, että suomalaiset syövät tuoreita tomaatteja noin 12 kiloa vuodessa. Hyvin moni meistä suomalaisista aloittaa aamunsa tomaattileivällä tai pilkkoo niitä päivittäin salaatteihinsa.

Tomaatit sopivat moneen päivittäiseen ruokahetkeen joko sellaisenaan tai kypsytettyinä. Tomaattien miellyttävä hapokkuus, makuaineet ja makeussopivat niin kasvis-, kala- kuin liharuokien joukkoon. Esimerkiksi tuoretomaattikastikkeella saadaan kevennettyä maukkaalla tavalla ruoka-annoksia.

Myös tomaattien ulkonäkö ihastuttaa. Peruspyöreitä syömme edelleen eniten, mutta erikoistomaattien kysyntä on ollut kasvussa viime vuosina. Niiden osuus kulutuksesta on jo yli 15 prosenttia. Naposteluun sopivat esimerkiksi eriväriset päärynänmalliset minitomaatit, kun tummanpunaiset lihaisemmat tomaatit maistuvat parhaiten grillattuina tai paistettuina.

Myös tomaattien ulkonäkö ihastuttaa.
Myös tomaattien ulkonäkö ihastuttaa.

Vietätkö sinä päivääkään ilman tomaattia?

Kokonaiskulutuksesta kotimaisten tomaattien osuus on 60 prosenttia. Se on vuosien kuluessa vaihdellut, mutta viimeisimpien tietojen mukaan kotimaisten tomaattien osuus kulutuksesta on jälleen kasvussa. Arvostus lähellä tuotettuja kotimaisia tuotteita kohtaan kasvaa. Maku, puhtaus ja tuoreus ovat niistä tärkeimpiä.

Meillä Suomessa tomaatteja viljellään yli 41 miljoonaa kiloa ympärivuotisesti kasvihuoneissa. Pohjoisena maana olemme viljelyosaamisen ja vuosisadon puolesta maailman huippua. Samanaikaisesti suomalaiset viljelijät ovat onnistuneet pienentämään merkittävästi tomaatin viljelyssä hiili- ja vesijalanjälkiä. Kasvihuoneissa hyötyeliöt toimivat biologisina tuholaistorjuajina, ja ahkerat kimalaiset puolestaan pölyttävät kukat. Tärkein tuotantoalueemme on Vaasan eteläpuolella sijaitseva Närpiö, jossa punastuu tai muuten väriään vaihtaa yli 60 prosenttia suomalaisista tomaateista.

Tomaatit sopivat moneen päivittäiseen ruokahetkeen joko sellaisenaan tai kypsytettyinä.
Tomaatit sopivat moneen päivittäiseen ruokahetkeen joko sellaisenaan tai kypsytettyinä.

"Ruohovartinen vihanneshedelmä"

Tomaatti (Lycopersicum esculatum) on kasvitieteellisesti marja, jota yleisesti kutsutaan vihanneshedelmäksi sen käytön perusteella. Tomaatin marjat kypsyvät jatkuvakasvuisessa ruohovartisessa kasvissa terttuihin. Käytännössä tämä monimetriseksi kasvava kasvi vaihdetaan vuosittain uusiin taimiin, mutta sopivissa oloissa samasta kasvista on mahdollista korjata satoa pitempäänkin. Viljelyssä tärkeää on hallita samanaikaisesti ilmankosteus, lämpötila, veden- ja ravinteiden saanti sekä kasvin hiilidioksidin saanti. Tomaatin kukat hedelmöittyvät varmimmin kimalaisten toimesta, kun lämpötila on 13 ja 32 asteen välillä ja ilmankosteus sopiva.

Tomaatin marjat kypsyvät jatkuvakasvuisessa ruohovartisessa kasvissa terttuihin.
Tomaatin marjat kypsyvät jatkuvakasvuisessa ruohovartisessa kasvissa terttuihin.

Yksi harrastajien suosikkikasveista

Tomaatit ovat myös yksi harrastajien suosikkikasveista, jota viljellään niin minikasvihuoneissa kuin lämpimillä kasvupaikoilla avomaalla. Tomaatit menestyvät esimerkiksi lasitetuilla parvekkeilla reilun kokoisessa ruukussa. Harrastajia motivoivat erikoislajikkeet ja kohtalaisen helppo kasvattaminen. Tomaatti rakastaa aurinkoa ja kestää myös hyvin ajoittaista kuivahtamista. Harrastajan lajikkeet voivat olla mustanpuhuvia, kirjavia tai monimuotoisia maatiaislajikkeita. Moni tomaattifriikki kertoo, että jo pelkästään tomaattikasvuston hyvä tuoksu tekee harrastuksesta mieleisen.

Tomaatit kuuluvat perunan tapaan koisokasveihin ja ovat kotoisin Etelä- Amerikasta, missä intiaanit ovat valikoineet parhaita villikantoja viljeltäväksi. Eurooppaan tomaatti levisi jo 1500-luvun alussa löytöretkien seurauksena. Aluksi sitä pidettiin eksoottisena koristekasvina Suomessakin, mutta myöhemmin siitä on tullut maailman eniten viljellyin vihannes. Tomaatin viljely Suomessa alkoi 1870-luvulla, ja on yleistynyt ja muuttunut ympärivuotiseksi selvästi 1990-luvulta lähtien.

Puutarhaharrastajien suosiossa ovat erikoislajikkeet. Tässä punastuvat Rotkäppchen-punahilkkatomaatit. (Kuva: Timo Taulavuori)
Puutarhaharrastajien suosiossa ovat erikoislajikkeet. Tässä punastuvat Rotkäppchen-punahilkkatomaatit. (Kuva: Timo Taulavuori)

Maailman suosituin vihannes

Tuorekäytön lisäksi teollisuustomaatti on maailman eniten viljellyin vihannes. Erityisen paljon sitä kasvatetaan Pohjois-Afrikassa, Kanariansaarilla ja eteläisen Euroopan maissa, joista muun muassa Italian keittiö perustuu pitkälti tomaatin monipuolisiin ominaisuuksiin. Myös Väli-Amerikka ja Yhdysvaltojen eteläosat ovat on merkittäviä teollisuustomaatin viljelyalueita. Tomaatit ovatkin on yksi tärkeimmistä elintarviketeollisuuden raaka-aineista, minkä vuoksi myös kasvinjalostajat ja muut yritykset ovat jo pitkään olleet erityisen kiinnostuneita erilaisten lajikeominaisuuksien ja viljelytekniikan parantamisesta.

Tuorekäytön lisäksi teollisuustomaatti on maailman eniten viljellyin vihannes.
Tuorekäytön lisäksi teollisuustomaatti on maailman eniten viljellyin vihannes.

Tee makutesti kotona

Tomaatin maku on usein keskustelun aiheena. Varmin tapa nauttia maukkaista tomaateista on hankkia ne mahdollisimman kypsinä, tuoreina ja säilyttää ne huoneenlämmössä. Makutesti on helppo tehdä myös kotona. Kun laittaa toisen tomaatin jääkaappiin, ja antaa toisen vielä jälkikypsyä huonelämmössä, huomaa kuinka huoneessa säilytetyn tomaatin rakenne ja maku ovat jääkaappisäilytettyä paremmat. Valitettavasti myös osa ravintoloista ja kaupoista säilyttää tomaattejaan liian viileässä, sillä lämmössä viihtyvä hedelmä vetistyy ja sen maku heikkenee jo alle 13 asteen lämpötilassa.

Tomaatti sopii myös naposteluun

Moni valitsee maun vuoksi myös erikoistomaatteja, joihin kertyy makeutta ja aromiaineita kasvun aikana peruspyöreää tomaattia enemmän. Niistä onkin tullut suosittuja napostelukasviksia. Suomessa on käynnistynyt hanke, jonka avulla pyritään kehittämään viljelyä ja lajikevalintoja tomaatin maun lisäämiseksi. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuoda esimerkiksi perunan tapaan markkinoille lajikenimellä varustettuja erikoislajikkeita, jotka muutoin jäisivät huomioimatta.

Tärkeimmät tomaatit tyypit ovat peruspyöreän klassikkotomaatin lisäksi tiivismaltoisemmat pihvitomaatit ja makeat, värikkäät kirsikkatomaatit. Lisäksi myynnissä on päärynä-, luumu-, cocktail-, Rooman-, terttu- ja grillitomaattinimikkeillä erilaisia tomaattityyppejä. Monet ovat myös tutustuneet esimerkiksi perinnetomaatteihin kuten häränsydäntomaatteihin.

Päivän eri aterioihin sopivat kotimaassa viljeltävät: lihaisa pihvitomaatti, peruspyöreät klassikkotomaatit, keltaiset pisaratomaatit, punaiset kirsikkatomaatit ja Flavorino-cocktailtomaatit. (Kuva: Timo Taulavuori)
Päivän eri aterioihin sopivat kotimaassa viljeltävät: lihaisa pihvitomaatti, peruspyöreät klassikkotomaatit, keltaiset pisaratomaatit, punaiset kirsikkatomaatit ja Flavorino-cocktailtomaatit. (Kuva: Timo Taulavuori)

Terveyspommiksi kutsuttu

Tomaatti on jo käyttömääränsä puolesta yksi tärkeimmistä terveyttä edistävistä kasviksista, sillä kasvisten kokonaiskulutuksesta tomaattien osuus on vajaa viidennes. Tomaatin sisältämät vitamiinit, kuidut ja hivenaineet ovat hyödyllisiä, mutta erityisen siitä tekee sen väriaineessa oleva karotenoidi lykopeeni, joka toimii elimistössämme antioksidanttina haitallisia hapettumisreaktioita hidastavana aineena. Sen on tieteellisestikin todettu ehkäisevän sydän- ja verisuonisairauksia ja muun muassa miesten eturauhassyöpää. On myös viitteitä, että tomaatit vähentäisivät myös masentuneisuutta. Parhaiten lykopeeni imeytyy elimistöön kypsennetyistä ruuista, esimerkiksi tomaattipohjaisista kastikkeista.

Ohje

Ohje

Vuoden vihanneksen valitsevat Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Puutarhaliitto on aloittanut tämän perinteen jo viisikymmentä vuotta sitten. Tavoitteena on antaa lisätietoa kasviksesta niin kuluttajille, kaupalle kuin harrastajille ja edistää vihannesten menekkiä. Vuoden 2022 lisäksi on valittu jo vuoden 2023 vihannekseksi porkkanat. Vuonna 2024 juhlitaan puolestaan aromaattisten basilikoiden vuotta.

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20228_79410.jpg
Tuija-aidan istutus ja kastelu ‒ Asiantuntija vastaa
Olemme istuttaneet uuden omakotitalon pihaan tuija-aidan ja tuntuu, että olemme ihan hukassa kuinka paljon noita pitäisi kastella. Nyt on vielä ollut todella kuumaa ja kuivaa. Ensimmäiset muutamat viikot kasteltiin joka päivä reilusti juurille, mutta osa tuijista tuntuu kuivuvan latvoista ja osa oksista on haalistuneet, etenkin niiltä osin mitä ovat auringossa.Ostimme kosteusmittarin, joka näyttää, että tuijien multa olisi kostean ja märän vaiheilla joka paikassa. Joten muutaman päivän nyt olemme ottaneet vähän rauhallisemmin kastelun kanssa. Mutta silti tuntuu, että ne vain kuivuvat kuivumistaan. Mikä neuvoksi? Jatketaanko reilua, jokapäiväistä kastelua vai otetaanko rauhallisemmin ja kastellaan reilummin esimerkiksi joka toinen päivä tai harvemmin? Meillä ei ole kuorikatteita tuijien juurilla, kannattaisiko se?
20235_81947.jpg
Hurmaavat kukkapuut juhlistavat kesää
Koristeelliset kukkapuut mahtuvat pieneenkin pihaan ja toimittavat muiden lehtipuiden tapaan tärkeää tehtäväänsä puutarhan viihtyisyyden ja kasvillisuuden kerroksellisuuden luomisessa. Ne houkuttelevat myös puutarhaan pölyttäjiä, jotka vuorostaan vetävät perässään suurempiakin luonnon eläimiä, vaikkapa siilejä, lintuja ja oravia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton