sienet

Moni kaupunkilainen haaveilee omakotitalon puutarhasta tai siirtolapuutarhan palstasta, jotta voisi tuottaa omia puutarhatuotteita kuten salaatteja, juureksia, omenia, marjoja ja raparperia. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tästä ihanteesta tulee todella kallis harrastus. Usein unohdettu vaihtoehto on autiotila valmiine puutarhoineen – ja villiruokamahdollisuuksineen kuten villivihannekset, sienet ja marjat. Näitä hylättyjä pikkutiloja pihapiireineen on Suomen maaseutu pullollaan.

SIENIVIIKKO 15.-21.4.Kauppapuutarhaliiton tiedoteRuokakaupasta voi poimia tuoreet sienet koriin milloin vain. Hyvää sienisatoa riittää kautta koko vuoden. Kevään edistyessä kaivetaan grillit esiin, ja vappuna herkutellaan ihanilla grilliherkuilla.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niinpä kanttarelli tunnetaan myös keltavahverona, keltasienenä sekä kantarellina.

Haperot viihtyvät kaikkiallaNämä erinomaisiksi luokitellut ruokasienet viihtyvät kaikkialla Suomessa, kaikenlaisissa metsissä sekä puustoisissa pihapiireissä. Haperot ovat runsassatoisia satokauden ulottuessa heinäkuulta syyskuulle.Haperoita on helpohko löytää kirkkaiden ja kiiltävien lakkiensa puolesta sammalen, ruohon ja pudonneiden lehtien seasta. Tosin auringonpaiste ja sade saattavat haalistaa lakin väriä.Ps. Haperot muistuttavat rouskuja sillä erotuksella, että haperoissa ei ole maitiaisnestettä!

Tomaatti kuuluu kasvisten viiden värin jaottelussa punaisen eli vahvan voimavärin ryhmään. Tomaatin väri sykähdytti ihmisiä jo ennen kuin oli tieteellisiä tuloksia värien vaikutuksesta elintoimintoihin. Niinpä ranskalaiset ja italialaiset kutsuivat tomaattia alkujaan nimillä lemmenomena ja kultaomena, pomme d'amour ja pomodoro.Nykyään tiedetään, että tomaatin punainen väri tulee lykopeeni-nimisestä yhdisteestä, joka on karotenoidi. Lykopeeni tutkitusti suojaa ihmisen soluja ehkäisten niitä syöpämuutoksilta. Lykopeenin puutteella on todettu yhteyttä miesten eturauhassyöpään. Lykopeeni myös hidastaa verisuonten tukkeutumista ja auttaa nujertamaan sydän- ja verisuonitauteja.Ruoasta nauttimisen kannalta on pelastavaa, että tomaatin terveyshyödyt eivät häviä, vaikka tomaatteja keittää, grillaa ja soseuttaa kuinka. Pikemminkin päinvastoin. Lykopeeni imeytyy elimistöön kaikkein parhaiten lämpimistä, öljytilkalla höystetyistä ruoista. Tomaatin saa keittää vaikka ketsupiksi, ja lykopeeni on tallella. Kesällä tomaatti maistuu ihan sellaisenaan, mutta myös grillissä paahdettuna.

Mitä tarkoitetaan maan happamuudella ja miten se käytännössä ilmenee? Voiko asialle tehdä jotain - vai tarviiko?Suomen maaperä on luontaisesti hapan ja pystyy huonosti vastustamaan happamoittavia tekijöitä. Suuret sademäärät etenkin keväisin ja syksyisin aiheuttavat ravinteiden ja kalkin huuhtoutumista. Ilman rikkipitoisuus on kasvanut jatkuvasti fossiilisten polttoaineiden eli öljyn ja kivihiilen polton vuoksi. Tämä rikki laskeutuu maan pinnalle sateen mukana ja happamoittaa maaperää. Myös typpilannoitus ja kasvien ravinteidenotto lisäävät maan happamoitumista.Kotipuutarhasi kasvualustan happamuuden voit tarkistaa teettämällä maanäytteestä viljavuustutkimuksen. Alueen kasvillisuudestakin voit jo tulkita jotain; havumaaston pohja on happamampaa kuin lehtokasvien juurella.KatsoKasvikortiston kalkinkarttajat!

Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.

Suppilovahverot viihtyvät nuorissa kuusikoissaTämä herkullinen sieni on nimittäin kuusen aisapari. Varsinkin nuorehkot ja kosteat sekametsät ovat suppilovahveron kasvupaikkoja. Sieni viihtyy kuusen läheisyydessä ja kun sieniesiintymän löytää, niin esiintymä on tavallisesti laaja. Myös hirvien asuinalueilla näitä maukkaita luonnon ihmeitä esiintyy, sillä ne ovat hirvien suosiossa.Suppilovahvero kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa. Niitä löytää melko myöhään syksyllä syyskuusta marraskuuhun. Hyvinä satovuosina sitä esiintyy selvästi enemmän kuin lähisukulaista kantarellia.Ps. Sientä on hankala paikallistaa, sillä ne kasvavat sammaleeseen syvälle uponneina. Mutta kun silmä on tottunut maastoon ja ensimmäinen suppilovahvero on löytynyt, niin sen jälkeen vahveroita näkee joka puolella!

Herkkusienilajeja on Suomessa kaksi; kuusi- ja peltoherkkusieni.

Mäntymetsien yleisin tattiTämä tatti on yleinen tuttavuus erityisesti koko mittaansa venyneessä mäntymetsässä. Sekametsistäkin männynpunikkitattia toki löytyy. Nimestäkin saattaa jo päätellä, että sieni on kuitenkin männyn seuralainen. Männynpunikkitatti on sooloilija; harvemmin esiintyy ryhmissä.Kesä-lokakuussa tattia voi bongailla - heinä-, elo- ja syyskuussa kuitenkin parhaat saaliit saadaan!