Kompostointi

Hyvä komposti voi olla pihan kaunistus, huonosti hoidettu sen kauhistus. Kompostoinnissa luodaan jätteitä hajottaville pieneliöille (mm. bakteereille, lieroille ja sienille) hyvät toimintaolosuhteet. Perusvaatimuksina ovat oikea hiili/typpi-suhde, hapen ja kosteuden riittävä saanti sekä oikea lämpötila. Kun perusasiat ovat kunnossa, kompostoituminen etenee kolmessa vaiheessa, ja uutta kompostia syntyy jopa muutamassa kuukaudessa.

Perusedellytykset

Hiiltä tarvitaan pieneliöiden energian tuottamiseen ja typpeä solujen rakentamiseen. Hiiltä on mm. hakkeessa, sahanpurussa, risuissa, puunkuoressa, turpeessa, oljissa, heinässä ja kuivissa lehdissä. Typpeä löytyy mm. lannasta, virtsasta, tuoreesta kasvijätteestä ja naateista. Optimaalinen suhde on hiiltä 30 osaa, typpeä 1 osa. Yleensä puutarhakompostissa on hiiltä tarpeeksi, mutta typpeä liian vähän. Tällöin lahoaminen on hidasta. Talousjätekompostorissa tilanne on usein päinvastainen: typpeä on liikaa, jolloin palaminen on nopeaa, mutta typpeä karkaa ilmaan haisevana ammoniakkina.

Happea tarvitaan runsaan pieneliötoiminnan hengitykseen. Hapettomissa oloissa hajoaminen on epätäydellistä ja syntyy orgaanisia happoja, jotka laskevat pH:ta ja synnyttävät hajuhaittoja. Kompostista tulee löyhkäävä tunkio. Ilmavuutta voi parantaa lisäämällä joukkoon karkeampaa ainetta, esimerkiksi kuorihaketta, kääntämällä kompostia ja lisäämällä typpipitoisen aineksen päälle hiilipitoista kateainetta. Kate tasaa samalla lämpöä, ja osaltaan estää typpeä karkaamasta ilmaan.

Ilman kosteutta pieneliöt eivät voi elää. Yleisin syy kompostin toimimattomuuteen on juuri kuivuus. Optimaalinen kosteus-% on noin 50-70. Tällöin nyrkillisestä kompostia valuu puristettaessa tippa tai kaksi vettä. Liian isot oksat ja muu kasvijäte tekevät kompostista helposti liian harvan. Tilannetta voi parantaa kastelemalla.

Lämpötilaa nostaa pieneliöiden toiminta. Kompostin pitää olla kuuma jo 20 cm syvyydeltä. Kuumuutta voi kokeilla: työnnä kompostin sisään pitkä tikku, pidä sitä siellä minuutin ajan ja kokeile, onko se kuuma - jos on, lahoaminen on jo hyvässä vauhdissa. Lämpöä kuitenkin haihtuu, etenkin kompostin uloimmasta kerroksesta, ja tällöin vain ydin kompostoituu. Niinpä etenkin pieni komposti kannatta eristää.

Vaiheet

Kompostoituminen etenee kolmessa vaiheessa:

1. Lämpenemisvaiheessa bakteerit ja sädesienet hyödyntävät mm. kompostin sokereita ja valkuaisaineita, ja komposti muuttuu happamaksi (pH laskee). Tämä vaihe kestää hyvin toimivassa kompostissa vain muutamia päiviä. Myöhemmin pH nousee lähelle neutraalia (pH 7).

2. Kuumavaiheen alkaessa lämpötila on 40-50 °C. Kuumemmissa oloissa viihtyvät bakteerit ja sädesienet valtaavat kompostin ja nauttivat kompostin helposti hajoavia ravintoaineita. Tällöin lämpötila voi nousta jopa 85 °C. Tämä vaihe kestää muutamia viikkoja.

3. Jäähtymisvaiheessa helposti hajotettava ravinto loppuu ja lämpötila alkaa laskea. Vaikeammin hajotettavia aineita ryhtyvät lahottamaan mm. sienet ja sädesienet. Tässä vaiheessa kompostissa voi jo nähdä elämää: mm. lieroja ja tuhatjalkaisia. Jäähtymisvaihe kestää useita kuukausia. Vasta nyt alkaa humuksen muodostuminen.

Vaiheet erottuvat hyvin, jos komposti täytetään kerralla. Myös jatkuvasti täytettävässä kompostorissa kaikki vaiheet käydään läpi eri ikäisissä kerroksissa.

Paikan valinta

Kompostin täytyy olla vähintään 5 m päässä naapurin rajasta ja vähintään 15 m päässä lähimmästä talousvesikaivosta.
Paras on tuulensuojainen ja varjoisa, ei kuitenkaan pimeä ja kylmä, paikka.
Istuta näkösuojaksi muutama pensas
Kompostilla on oltava kosketus maahan, koska sieltä tulevat kompostin lahottajaeliöt, jos kompostilla on pohja, pane sinne 'siemeneksi' vanhaa kompostia tai multaa.
Sijoita mahdollisimman lähelle jätteen syntypaikkaa, säästät askelia

Kompostia ei kannata siirtää, koska tarpeelliset eliöt ovat maassa jo valmiina.

Rakentaminen

Tee vähintään kuutiometrin kokoinen komposti. Pienempi komposti kuivuu eikä pysy tarpeeksi lämpimänä.

1. Kerroksinen kasakomposti
Kompostin teko aloitetaan pohjustamalla sen alusta karkealla jätteellä esim. silputuilla risuilla. Notkea salaojaputki on myös hyvä vaihtoehto, sillä se on helppo ottaa pois kun kompostin tyhjentää. Alustan ilmavuus on tärkeää siksi, että komposti saisi palamiseen eli lahoamiseen tarvittavaa happea riittävästi.

Sitten kompostia aletaan rakentaa kerroksittain karkeaa ja hienoa jätettä kasaamalla. Kerrosten väliin voi lisätä multaa tai vanhempaa kompostia. Rikkaruohot pitää laittaa kompostien keskelle, jotta lämpötila on tarpeeksi korkea hävittämään siementen itämiskyvyn. Laita päälle kuoreksi hiilipitoista kateainetta kosteutta pidättämään. Voit myös kastella kompostin heti, jos jätteet ovat kuivia. Istuta päälle kesäkurpitsa. Tällainen komposti on valmista multaa noin 2 vuodessa. Jos haluat nopeammin valmista, sekoita hieno ja karkea aines hyvin keskenään, ja rakenna kompostin keskelle ilmanvaihtokanava.

Jäätyminen ei haittaa kompostia, keväällä kompostien sulamisen jälkeen lahoaminen jatkuu.

2. Kehikkokomposti
Kehikossa lämpö ja kosteus pysyvät paremmin kuin pelkässä kasassa, joten hajoaminen on nopeampaa. Voit pitää kahta kehikkoa: toisessa on valmista kompostia, toista täytetään kesän (ja talvenkin) mittaan.

Edullinen häkkikomposti syntyy rautakaupan myymästä kanaverkosta tai aitaverkosta ja muutamasta maahan isketystä tolpasta. Neljä metriä verkkoa ympyrän muotoisena on sopiva määrä.

Pajuista punottu ympyrän mallinen kompostori on pihassa kaunis yksityiskohta. Jos teet pajukompostorisi keväällä, saat sille maastoon sopeutuvan elävän ulkoseinän. Pajua voit sitten trimmata muotoon leikkaamalla.

Lehtikompostin Tee se Itse -ohjeet

3. Kuumakompostori
Talousjätteitä varten tarvitaan kuumakompostori. Jotta kompostointi onnistuu myös talvella, pitää lämpöeristeen olla vähintään 5 cm. Myös kannen pitää olla hyvin eristetty. 200 litran kompostori on sopiva nelihenkisen perheen talousjätteille.

Mitä kompostoidaan?

Puutarhakompostiin voi laittaa kaikki puutarhajätteet (haravointijätteet, puiden lehdet, kukkavarret, naatit, kuivuneet siemenettömät rikkaruohot, silputut oksat, sienten ja marjojen perkuujätteet) ja jopa lakaisutomut.

Kompostoimalla myös jätehuoltokustannukset pienenevät. Talousjätekompostoriin voi laittaa mm. ruokajätteet, kahvi- ja teepurut suodatinpusseineen, pehmeät paperit ja lemmikkieläinten jätökset.

Kalkki ja tuhka eivät sovi kompostiin, sillä ne tekevät kompostin liian emäksiseksi lahottajabakteereille ja lisäävät typpikaasujen karkaamista.

Hoitaminen

Kastele kompostia sade- tai jätevedellä kuivina aikoina. Kasakompostoria voi joutua kastelemaan jopa viikoittain. Talousjätekompostia käynnistäessä ja talviaikana kompostiheräte auttaa sitä toimimaan. Puutarhakompostiin kannattaa lisätä typpeä kanankakan tai kompostiherätteen muodossa. Ne parantavat syntyvän mullan laatua ja nopeuttavat valmistumista.

Kasakompostia kannattaa kääntää, kypsymisen nopeuttamiseksi, pari kertaa vuodessa. Huonommin hajonneet pintaosat pyritään kääntämään keskelle. Talousjätekompostia pöyhitään kuukausittain, jotta happi varmasti riittää.

Keväällä hajoamisen alkamista voi nopeuttaa kaatamalla kompostiin kuumaan veteen sekoitettua kompostiherätettä.

Milloin valmista?

Tekotavasta riippuen kompostin kypsyminen kestää kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Kuumakompostorista saa pikakompostia jo parissa kuukaudessa.

Kompostimulta on valmista, kun se on mullan näköistä ja tuoksuista, siinä on kompostilieroja, eikä siinä ole näkyviä kappaleita (hitaasti maatuvia munankuoria lukuun ottamatta). Hyvä merkki on myös se, että kompostin lämpötila ei enää nouse, vaikka sitä sekoitetaan. Komposti ei parane vanhetessaan, vaan jatkaa hajoamistaan kunnes alkaa jo menettää ravinteitaan ja eloperäisyyttään.

Hyödyntäminen

Puolikypsää karkeampaa kompostia (hienompi aines on jo maatunut, kovemmat ainekset vielä näkyvissä) voi käyttää katteeksi jo aiemmin: esimerkiksi pensaiden juurelle levitettynä se houkuttelee paikalle maan omia lieroja ja pitää maan kosteampana. Katekomposti on myös hyvää maanparannusainetta kasvimaalle, jolloin se sekoitetaan tai jyrsitään maahan syksyllä.

Kypsää kompostia ei pidä käyttää kasvualustaksi sellaisenaan, vaan se sekoitetaan esimerkiksi kasvuturpeeseen. Lannoitetta lisätään istutettavien kasvien tarpeen mukaan.

Kompostia voi käyttää myös lannoitteeksi. Ravinteet ovat hitaasti liukenevia ja vaikuttavat siten pitkään. Hyöty riippuu käytetyistä raaka-aineista ja kompostin iästä. Ravinnepitoisuus on kuitenkin yleensä varsin pieni. Kompostin käyttö kyllä parantaa muiden luonnonlannoitteiden tehoa parantamalla pieneliöiden toimintaa. Siemenkylvöksille käytettävän kompostin on oltava kypsää, jottei se haittaa itämistä.

©copyright
Suorakanava Oy

Julkaisupäivä:
15.11.2006

Etusivulla tällä viikolla