• Etusivu
  • Kasvillisuus

Yksi- ja monivuotisten kasvien syksy

Rakentajan toimitus
Julkaistu 16.08.2013Päivitetty 09.10.2023
202310_83206.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Kasvukauden pituus Suomessa on 100–180 vuorokautta. Syksy alkaa ja kasvien kasvukausi päättyy, kun ilman lämpötila laskee pysyvästi alle + 5 ºC:en.

Yksivuotiset kasvit kukkivat nimensä mukaisesti vain yhden kasvukauden ajan. Yksivuotisia kasveja kutsutaan kesäkukiksi. Kasvukausi alkaa siemenestä ja päättyy kuihtumiseen. Kesäkukat varmistavat seuraavan vuoden kasvuunlähtönsä siementämällä

Kaksivuotiset kasvit kasvattavat ensimmäisenä vuotenaan varren ja lehdet tai lehtiruusukkeen, kuihtuvat syksyllä ja versovat toisena keväänä uudelleen. Toisena vuonna ne kukkivat, tekevät siemenensä, kylväytyvät ja vasta sen jälkeen kuihtuvat juurineen pois.

Perennoilta eli monivuotisilta kasveilta kuihtuvat maanpäälliset osat kasvukauden päättyessä, mutta niiden juuret talvehtivat maassa. Uuden kasvukauden alkaessa kasvit alkavat jälleen versota maasta, vuodesta toiseen uudelleen.

Sipulikukatvarastoivat varren ravintoaineet puolestaan sipuliinsa ja talvehtivat sen turvin. Jotkut perennojen juurakoista ja sipulikukkien sipuleista ovat arempia Suomen oloissa ja ne kannattaakin kaivaa ylös ja talvettaa vaikkapa kellarissa.

Siemeniin, juuriin, juurimukuloihin ja sipuleihin on varastoitunut suuri määrä ravintoaineita, joten ne ovatkin myös useiden eläinten talvista ravintoa.

Huomaa! Rikkakasvien kitkemistä kannattaa tehdä läpi kasvukauden, sillä yksivuotiset rikkakasvit siementävät kasvukauden loppuun asti. Juuririkkakasvien kasvu puolestaan heikkenee, kun niitä kitkee säännöllisesti.

Kesäkukat ja kasvualustan syyskunnostus

Kesäkukat kestävät jopa lokakuulle, kunhan vain ne muistaa suojata hallaa vastaan. Hallantorjuntaan riittää hallaharso. Jos kasvusto on hentoa, kannattaa harso laittaa keppien päälle. Matalien ja vankkojen kukkien päälle harson voi levittää suoraan.

Kukat otetaan pois kukkapenkistä, kun ne ovat kuihtuneet. Siemenet voidaan ottaa talteen ja kasvattaa seuraavan kesän kukat niistä tai vaihtoehtoisesti ne voi jättää suoraan maahan odottamaan kevättä. Maa käännetään ja kalkitaan syksyllä. Kalkkia levitetään 100 g/m²/vuosi. Kesäkukkamaan paikkaa on hyvä vaihtaa, kun huomataan, että kasvit eivät paikalla viihdy.

Astioissa, ruukuissa ja laatikoissa kasvatettavien kesäkukkien kasvualusta kannattaa uusia vuosittain, sillä kasvualustan ravinteet ovat jo yhden kasvukauden aikana käytetty hyvin vähiin. Käytetyn kasvualustan voi mainiosti käyttää maanparannukseen. Uusi kasvualusta on puhdasta rikkakasveista, taudeista sekä tuholaisista ja täynnä kesäkukkien tarvitsemia ravinteita.

Monet yksivuotisina kasvatettavista kesäkukista ovat monivuotisia, mutta talvenarkoja kasveja. Monivuotisia, talven yli säilyviä kesäkukkia ovat esimerkiksi dahlia, pelargonia, begonia, amppelirusokki, heliotrooppi, hopeavillakko, -käpälä ja -yrtti, kelloköynnös, tarha-apinankukka, verbena, lumihiutale, marketta, tulikruunu ja verenpisara sekä ahkeraliisa.

Daalian mukula (Kuva: Adobe Stock)
Daalian mukula (Kuva: Adobe Stock)

Sipulikasvit

Kevään kukkaloiston alkuun päästään sipulikukkien kukinnalla. Sipulit istutetaan syksyllä (syksyllä kukkivat keväällä). Kaikki sipulikasvit eivät pärjää Suomen talvessa, mutta tavalliset tulppaanit, narsissit ja pikkusipulit selviävät yleensä talven yli. Sipulikukat, jotka eivät selviydy Suomen talvesta, nostetaan ylös ja viedään kuivaan/viileään paikkaan talvehtimaan (tai kasvatetaan näitä yksivuotisena).

Sipulikukkia ei tarvitse välttämättä lannoitella, mutta istutusvaiheessa maahan voi lisätä sipulikukille suunniteltua lannoitetta. Sipulikukat pitää istuttaa vettä läpäisevään maahan, jotta vältytään sipulien mädäntymiseltä. Sipulin ympärille voi istutusvaiheessa lisätä myös hiekkaa.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Kun sipulikukat ovat kukkineet, niiden annetaan lakastua rauhassa ja sen jälkeen voidaan leikata maanpinnan yläpuoliset osat. Tulppaanien, narsissien ja hyasinttien kukat on leikattava pois ennen kuin niihin tulee siemenet, kun taas sini- ja helmililja, posliinihyasintti sekä kevättähdet saavat siementää – ja levitä – rauhassa.

Lisää sipulikukista

Perennat

Perennapenkin syyskunnostuksessa leikataan versot 5–10 cm pituisiksi. Maa käännetään viiden senttimetrin syvyyteen asti. Kasvualustaan sekoitetaan kompostimultaa ja laitetaan katteet.

Perennojen jakaminen
Perennat laajenevat kasvaessaan ja niitä pienennetään jakamalla. Jakamisaika monivuotisilla, keväällä kukkivilla kasveilla on elokuu. Jos perennapenkki on uudistusta vailla, uudistamisen ajankohtana on elokuun puolesta välistä syyskuun puoliväliin. Perennapenkin uusimistarpeen tunnistaa siitä, että kukinta heikentyy, vaikka hoito on ollut hyvää. Toinen hyvä merkki on se, että rikkakasvit ovat vallanneet kukkapenkiltä suuren alan tai kukkaryhmä on kasvanut niin suureksi, että kasvien kasvutila loppuu. Kasvusto kannattaa myös uudistaa, jos sen keskelle jää tyhjää tilaa ja/tai aikaa kasvin istutuksesta on kulunut 5 vuotta. Jotkin kasvit, kuten esimerkiksi pioni, kaipaavat kasvurauhaa, joten niitä ei kannata häiritä ellei se ole aivan välttämätöntä.

Syyslannoitus
Syyslannoituksen voi tehdä esimerkiksi Puutarhan PK-lannoksella elokuun puoleen väliin mennessä. Se auttaa huonosti talvehtivia kasveja valmistautumaan paremmin tulevaan koitokseensa. Monivuotiset kukat talvehtivat parhaiten maassa, joka ei ole märkä ja jonka pintaan ei tule jääpeitettä.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Arat perennat, kuten leimukukka, punatähkä, morsiusharso, kaihon-, keijunkukka ja kultatyräkki, on hyvä suojata vaikka havuilla. Kaikista arimmat kasvit voi nostaa maasta ja talvettaa kuivassa ja viileässä paikassa.

Köynnöksiä syyshoidetaan lähes kuten perennojakin. Köynnöksiä voi suojata joko koko kasvulta tai maanpinnalta. Aremmat lajit voi laskea myös maahan ja suojata havuilla. Lumipeitekin auttaa kasveja talvehtimaan.

Syysistutukset

Syksy on hyvää aikaa uudistaa kukkapenkkejä, jakaa kasvustoja ja istuttaa uusia kasveja. Syksyllä ilmankosteus on suuri, jolloin kasveilla ei ole välitöntä kuivumisen vaaraa. Lisäksi aurinko on jo pahimman paahteensa paahtanut, mutta riittää kuitenkin yhteyttämiseen ja lämmittämiseen. Kasveja voidaan siirtää ja istuttaa maan jäätymiseen asti. Istutus käy kuin keväällä, mutta hoitoleikkauksien tekeminen jätetään tulevaan kevääseen.

Lue lisää syysistutuksista ja perennojen jakamisesta

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Tarvitsetko tietoa eri kasveista ja kasvilajeista?
Puutarha.netin Kasvikortistossaon tietoa ja kuvia jo yli 1400 Suomessa menestyvästä kasvista.

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton