TAKAISIN

Pensasmustikka hurmaa

Julkaistu: 8.3.2016

Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum)

Pensasmustikka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Jalostetut lajikkeet kestävät hallaa ja melko koviakin talvipakkasia. Pensasmustikan suuret, jopa kolme kertaa metsämustikan kokoiset marjat säilyvät hyvin tuoreena ja pakastettuna, ne tuoksuvat hyvältä ja ovat terveellisiä. Marjat ovat isoissa tertuissa, joten niitä on helppo ja nopea poimia. Yhdestä pensaasta voi saada satoa useita litroja ja sama pensas voi tehdä marjoja jopa kolmekymmentä vuotta. Lisäksi marjojen mehu on vesiliukoista ja malto on vaaleaa, eikä siis värjää.

Pensasmustikasta lisää Puutarha.netin Kasvikortistossa...
Pensasmustikka 'Patriot'Pensasmustikka 'Patriot'
Pensasmustikkaa voidaan lisätä pistokkaista ja solukkolisäyksellä. Viljelyalue matalilla ja puolikorkeilla pensasmustikoilla ylettyy Vaasan korkeudelle asti, mutta korkeat lajikkeet menestyvät vain Etelä-Suomessa. Lumisuoja on suureksi hyödyksi talvehtimiselle.



Pensasmustikan kasvupaikka

Mustikka menestyy kevyessä, humuspitoisessa hietamaassa. Läpäisevän maa on oltava erityisen hapan, pH alle 5,5. Happamuus saavutetaan lisäämällä maahan hapanta (havu-rodo) multaa tai kalkitsematonta turvetta. Kotikonstina maaperän happamoittamisessa auttavat kahvinporot. Pensasmustikka hyötyy ristipölytyksestä eli istuttamalla eri lajikkeita vierekkäin saa parhaan mustikkasadon.

Pensasmustikan kasvupaikan on oltava melko lämmin ja kosteuden tasainen, jotta marjakasvi menestyisi. Pensasmustikan juuret ovat lähellä maan pintaa, joten kastelusta on kuivina jaksoina huolehdittava. Liiallisen kuivuuden huomaa marjojen koosta ja pidempinä aurinkoisina jaksoina pensasmustikan lehdet saattavat varista. Kasvualusta pysyy paremmin kosteana, jos juurelle on lisätty katetta, esimerkiksi mäntykuoriketta.



Istutus ja hoitaminen

Paras istutusaika on kevät, mutta astiataimia voi toki istuttaa läpi vielä syksyllä, kunhan maa on aivan sula. Pensasmustikat kukkivat hiukan metsämustikan jälkeen, joten niiden ristipölytystä ei yleensä tapahdu. Pensaslajikkeita kannattaa istuttaa useita vierekkäin, koska ristipölytys parantaa satoa jopa reilut 20 %. Pensasmustikkaviljelmää ei kannata perustaa rikkaruohoiselle maalle, vaan sitä ennen epämieluisat kasvit on tuhottava. Taimiväli n. 1 m ja riviväli n. 1,5 m. Taimi istutetaan muutama sentti entistä istutuskohtaa syvemmälle. Pensasmustikka ei kaipaa voimakasta lannoitusta. Vuotuinen kevätlannoitus riittää. Rodo-lannoitteet käyvät pensasmustikalle mainiosti ja kalkiton perunalannoitekin sopii hyvin. Kalkkia ei saa lisätä. Pensaat ovat jänisten ja hirvien herkkua, joten ne kannattaa suojata kunnon verkolla. Pensasmustikkaa ei yleensä tarvitse leikata. Vain talven aikana vioittuneet tai kuivuneet oksat leikataan keväällä.



Pensasmustikan sato

Pensasmustikka antaa satoa jo muutaman vuoden ikäisenä. Paras satoikä alkaa n. 6-vuotiaana, ja pensas saattaa marjoa jopa parikymmentä vuotta. Sato kypsyy elo-syyskuussa eli hieman metsämustikkaa myöhemmin. Pensasmustikoiden marjat ovat vähemmän happoisia ja aromikkaita, mutta makeampia kuin kotimaiset metsämustikat. Vähäisen happopitoisuutensa vuoksi mustikat maistuvat makeilta, vaikka niissä on sokeria melko vähän. A-vitamiinia, mangaania ja kuitua mustikoissa sen sijaan on runsaasti. C-vitamiinia mustikassa on 15 mg/100 g.
Komean kokoisia pensasmustikan marjojaKomean kokoisia pensasmustikan marjoja
Mustikan on todettu parantavan hämäränäköä, vähentävän silmien väsymistä sekä vahvistavan silmälihasten ja niiden hermojen verisuonia. Lisäksi mustikan aineosilla on todettu terveysvaikutuksia muun muassa laskimovirtaushäiriöissä.

Marjoja voi syödä tuoreena, pakastaa ja käyttää myös koristeena, kiisseleissä, marmeladeissa, mehuna, soseena ja hillona.



Yleisimpiä pensasmustikkalajikkeita

AINO on kotimainen risteytys (Arne x Augusta), joka on jalostettu Piikkiössä vuonna 1986. Se tuli markkinoille 90-luvun lopulla. Itsepölyttyvä. Pensaasta kasvaa n. 80 cm korkea ja metrin leveä. Kukkii kesäkuun alussa samanaikaisesti Alvarin kanssa ja makeat marjat kypsyvät elokuussa. Marjan koko on n. 1 g ja väri tummansininen. Sato 1 - 2 kg. Vyöhykkeet I-IV(V).

ALVAR on kotimainen risteytys (Brunswick x June), joka on jalostettu Piikkiössä vuonna 1986. Se tuli markkinoille 90-luvun lopulla, samaan aikaan Ainon kanssa. Itsepölyttyvä. Pensaasta kasvaa n. 90 cm korkea ja reilun metrin leveä. Kukkii samanaikaisesti Ainon kanssa, ja maukkaat marjat kypsyvät elokuussa muutamaa päivää ennen Ainoa. Marjan koko on n. 1 g ja väri tummansininen. Sato 1,5 - 3 kg. Vyöhykkeet I-IV(V).

ARNE on kotimainen risteytys (Rancocas x juolukka) x Rancocas, joka julkistettiin v. 1994. Pensaasta kasvaa n. metrin korkea ja leveä. Marjan koko on n. 1 g, väri heleänsininen ja maku miellyttävän mieto. Sato 1 - 2 kg, elokuussa. Vyöhykkeet I-II.

CHIPPEWA on Minnesotan Yliopistolla USA:ssa v. 1996 julkaistu lajike. Pensaasta kasvaa n. 90 cm korkea ja reilun metrin leveä. Hyötyy ristipölytyksestä, sopii NorthBluen rinnalle. Marjat ovat suuria (n. 2 g), aromikkaita ja makeita. Lajike on vastustuskykyinen mustikan versotaudille. Satoisa lajike, joka on nousemassa Minnesotan ykköslajikkeeksi. Talvenkestävyys ei ole aivan NorthBluen luokkaa. Vyöhykkeet I-IV?

GOLDTRAUBE on nopeakasvuinen lajike, joka tulee 1-1,5 m korkeaksi. Kukinta on touko-kesäkuussa. Marjat ovat suuret ja makeat. Vyöhykkeet I-IV.

JUNE on amerikkalainen risteytys vuodelta 1930. Pensaasta kasvaa n. 120 cm korkea ja metrin leveä. Marjan koko n. 1 g ja väri vaaleansininen. Sato n. 3 kg, elokuussa. Vyöhykkeet I-II.

NORTHBLUE on Minnesotan Yliopiston v. 1983 julkaisema lajike. On ollut päälajike siitä asti, kun pensasmustikkaa ryhdyttiin viljelemään Suomessa 1990-luvun alussa. Itsepölyttyvä. Pensaasta kasvaa n. 70 cm korkea ja reilun metrin leveä. Kasvutapa on hieman lamoava. Marjan koko on n. 2 g ja väri sininen. Sato 1-3 kg, elo-syyskuussa. Vyöhykkeet I-III(IV).

NORTHCOUNTRY on Minnesotan Yliopiston v. 1983 julkaisema lajike. Pensaasta kasvaa n. 60 cm korkea ja metrin leveä. Marjan koko n. 0,8 g ja väri sininen. Maku aromikkaampi kuin NORTHBLUE:lla. Sato 0,5 – 1,5 kg. Vyöhykkeet I-IV.

NORTHLAND on Minnesotan Yliopiston v. 1967 julkaisema lajike. Pensaasta kasvaa n. 100 cm korkea ja reilun metrin leveä. Marjan koko n. 1,5 g , väri vaaleansininen ja maku makea. Vyöhykkeet I-II(III).

PATRIOT on Mainen Yliopistolla USA:ssa v. 1997 julkaistu risteytys (Dixi x Michigan LB-1) x Earliblue. Pensaasta kasvaa yli 100 cm korkea ja reilun metrin leveä, tiheä. Marjan koko on yli 2 g, väri tummansininen ja maku makea. Sato kypsyy aikaisin elokuussa. Vyöhykkeet I-III.

POLARIS on Minnesotan Yliopistolla USA:ssa v. 1996 julkaistu lajike. Pensaasta kasvaa n. 100 cm korkea ja saman verran leveä, pysty ja tiheä. Marjan koko on n. 2 g, väri sininen, maku makea ja aromikas. Suosii ristipölytystä. Suositellaan NorthBluen rinnalle. Sato kypsyy aikaisin elokuussa. Vyöhykkeet I-III(IV).

SAINT CLOUD (St. Cloud) on Minnesotan Yliopistolla USA:ssa v. 1990 julkaistu lajike. Vaatii ristipölytyksen. Pensaasta kasvaa n. 70 cm korkea ja saman verran leveä. Marjan koko on n. 1 g, väri sininen ja maku makea. Sato kypsyy aikaisin elokuussa. Vyöhykkeet I-IV.

SINE on uusi Piikkiössä v. 2001 kehitetty lajike. Pensaasta kasvaa n. 80 cm korkea ja saman verran leveä. Se on erittäin satoisa. Heleän siniset marjat. Vyöhykkeet I-IV.

SIRO on uusi Piikkiössä v. 2001 kehitetty lajike. Pensaasta kasvaa n. 60 cm korkea ja saman verran leveä. Se on erittäin satoisa. Mustat, makeahkot marjat. Käytetään usein myös ryhmä- ja maanpeitekasvina. Vyöhykkeet I-III.
---
Tumma
Matala varpumustikka (Vaccinium brittonii), marjat suurissa pitkissä tertuissa. Runsaasti haarova ja kasvutavaltaan maanmyötäinen, n. 40 cm korkea pensas. Leviää juurivesoista laajoiksi kasvustoiksi. Tekee runsaasti pieniä lähes mustia marjoja, joissa makea maku. Sato 0,5 – 1 kg. Vyöhykkeet I-V.

Hele
Matala kanadanmustikka (Vaccinium angustifolium), jolla on suuret ja pitkät marjatertut. Runsaasti haarova ja kasvutavaltaan maanmyötäinen, n. 30 cm korkea pensas. Leviää juurivesoista laajoiksi kasvustoiksi. Tekee runsaasti pieniä lähes mustia marjoja, joissa mieto maku. Komean kukinnan ja marjonnan sekä syysvärityksen ansiosta on käyttöä myös koristeistutuksissa. Sato 0,5 – 1 kg. Vyöhykkeet I-IV.



UUTUUS: Vaaleanpunainen pensasmustikka

Herkullinen ja pirteä uutuus, vaaleanpunainen pensasmustikka, menestyy I-III -vyöhykkeillä. Suuret, maukkaat marjat ovat kypsinä pirteän pinkit. Hillittykasvuinen, alle metrin korkuiseksi jäävä pensas, jolla on kauniin koristeelliset marjat. Runsas sato elo-syyskuussa. Keltaoranssi syysväri.

Pensasmustikasta lisää Puutarha.netin Kasvikortistossa...

Myös Keskustelupalstalla on asiaa pensasmustikasta - lue ja kommentoi!