TAKAISIN

Kesän kypsyessä puutarha hehkuu kaikille aisteille

Päivitetty: 23.7.2019

Puutarha näyttää parhaat puolensa kesän kypsyessä ja iltojen hämärtyessä. Paitsi että se tarjoaa silmäniloa, sitä voi kuunnella ja tunnustella, haistella ja maistella.

Näyttävää silmäniloa ja pitkää kukintaa

Alkukesän intensiivinen kasvuvoima tasoittuu ja kesän edetessä syyskukkijat valtaavat pihan.

Kypsän kesän näyttävimpiin kukkijoihin kuluvat hortensiat, joiden lukuisat eri muunnokset ovat näyttävyydessä vertaansa vailla. Lajikkeiden kehittämistyö on tuottanut hyviä tuloksia, sillä markkinoille on tullut uusia värivariaatioita ja entistä tanakkavartisempia pensaita, jotka jaksavat kannatella suuret ja painavat kukinnot.

Tutustu hortensioihin tarkemmin tästä

Myös syyskesän perennat ovat valmistelleet kukintansa alkamista kuin varkain. Kypsyvässä kesässä kasvienkin kiire tasaantuu, tunnelma on nyt erilainen, seesteisempi kuin alkukesän kiihkeiden, nopeiden kukkijoiden aikaan.

Katso perennapenkin perustamisen vinkit tästä
 

Näyttävät nauhukset, päivänhatut ja hohdekukat varioivat mm. keltaisen ja oranssin väreissä. Kun ne puhkaisevat kukkansa, kestää kukinta pitkään.Näyttävät nauhukset, päivänhatut ja hohdekukat varioivat mm. keltaisen ja oranssin väreissä. Kun ne puhkaisevat kukkansa, kestää kukinta pitkään.

Kaikille aisteille

Tuoksuvan puutarhan peruskasveja ovat ryhmäruusut, joista osa on voimakkaasti tuoksuvia, osa lähes tuoksuttomia. Yrtit levittävät tuoksuaan parhaiten, kun niitä koskettelee. Siksi niitä kannattaa istuttaa oleskeluryhmien lähelle ja kosketusetäisyydelle. Perennoista esimerkiksi värimintut ilahduttavat raikkaalla tuoksullaan.

Kun puutarhassa kasvaa katsura (Cercidiphyllum), leviää puutarhaan syksyn tullen hento piparkakun tai karamellin tuoksu.Kun puutarhassa kasvaa katsura (Cercidiphyllum), leviää puutarhaan syksyn tullen hento piparkakun tai karamellin tuoksu.

Kun puutarhan tuoksuille antaa tilaisuuden, ne avautuvat aivan uudella tavalla. Tuoksut kertovat vuodenaikojen vaihtelusta tai vuorokaudenajoista, lähistön kasveista ja jopa vallitsevasta säästä. Erityisen voimakkaita tuoksut ovatkin sateen jälkeen, jolloin toisistaan erottuvat mullan ja kuorikatteiden tuoksut, havupuiden pihka ja märkä sammal. Harjoittelemalla hajuaisti vahvistuu ja tuoksuja löytyy koko ajan lisää.

Katsuran tuoksu syntyy vasta lehtien punertuessa ja korkkiintuessa, kun ne valmistautuvat irtoamaan. Tuoksu leikittelee, sillä kun sitä etsii puun ympäriltä, se ei tule esiin. Mutta sitten aivan yllättäen, tuoksu ympäröi puun mausteisella aromillaan ja antautuu aisteillemme.

 

Lehtien havinaa ja heinien heilimöintiä

Alkukesällä puutarhan äänimaisemassa lehtien havina on hentoa ja tunnustelevaa. Kun puiden lehdistö kasvaa täyteen kokoonsa ja paksuuntuu, muuttuu lehtien ääni voimakkaaksi ja kahisevaksi. Tarkkaavainen huomaa, kuinka erilainen ääni lähtee koivusta ja haavasta tai metsävaahterasta ja pienilehtisestä japaninvaahterasta.

Puutarhan äänimaisema tehostuu, kun sinne istuttaa havisevia heiniä. Parhaita soittelijoita ovat leveälehtiset ja teräväreunaiset, korkeat heinät, kuten vaikkapa kastikat (Calamagrostis), norsunheinät (Miscanthus), rantavehnä (Leymus) ja viiruhelpi (Phalaris). Ne liikahtelevat tuulen rytmissä ja kahisevat mukavasti lehtien terävien reunojen hangatessa kahisten toisiaan vasten. Eikä kannata unohtaa bambuja, jotka mielellään soittelevat tuulessa lehtiään.

 

Setsuaninruokobambu helisee iloisesti ruukussaan tuulen heilutellessa lehtiä. Talvehtiakseen se on istutettava maahan ja suojattava esim. pakkaspeitteellä, joka jätetään yläosastaan auki.Setsuaninruokobambu helisee iloisesti ruukussaan tuulen heilutellessa lehtiä. Talvehtiakseen se on istutettava maahan ja suojattava esim. pakkaspeitteellä, joka jätetään yläosastaan auki.

Koskettelu sallittu

Yhtä mukavaa kuin kasvien nuuhkiminen on niiden tutkiminen kosketellen. Lapsetkin innostuvat tutustumaan kasvien maailmaan, jos puutarhassa on pieniä sormia kestäviä kasveja. Yllä mainitut heinät ovat näistä hyvä esimerkki. Aikuisen opastuksella lapset oppivat nopeasti, miten kasveja tunnustellaan niitä vahingoittamatta.

Punahattujen (Echinacea) napakat mykeröt kestävät sormeilun ja tuntuvat terhakkailta.Punahattujen (Echinacea) napakat mykeröt kestävät sormeilun ja tuntuvat terhakkailta.

Perhospuutarhassa

Loppukesällä voi harrastaa perhosbongailua, jos puutarhassa on paljon erilaisia kukkivia ja perhosten suosimia mesikasveja. Perhoset eivät kuitenkaan ilmesty tyhjästä. Niiden toukat tarvitsevat ravintokasvinsa kasvaakseen liihotteleviksi lentoniekoiksi. Jos pihan joka nurkka on viimeisen päälle siistittyä, ei luonnon kasveille ole sijaa. Jättämällä niittymäisiä osia puutarhaan, voi varmistaa hyönteisillekin lisääntymismahdollisuuden.

Vinkkejä perhospuutarhaan löydät täältä
 

Aurinkoisena päivänä voi syyssyrikän (Buddleja) kukista löytyä kymmenittäin erilaisia päiväperhoja.Aurinkoisena päivänä voi syyssyrikän (Buddleja) kukista löytyä kymmenittäin erilaisia päiväperhoja.

Syksyn väreissä

Samalla lailla kun mietitään kasvivalinnoissa mahdollisimman runsasta tai pitkää kukintaa, kannattaa miettiä myös ruska-ajan värejä. Parhaimmillaan ne luovat upean värien ilotulituksen ennen kuin syksy ottaa niskalenkin kasvukaudesta.

Katso ruskaopas tästä
 

Hämärtyvässä illassa

Vaaleat ja harmaan sävyt loistavat hämärtyvässä illassa, kun muut värit menettävät tehoaan.Vaaleat ja harmaan sävyt loistavat hämärtyvässä illassa, kun muut värit menettävät tehoaan.

Kasvikunnan ”iltatähtiä” kannattaa suosia valaisemaan puutarhan eri osia.
Pensasryhmässä keltalehtiset yksittäiskasvit korostavat valoa ja varjoa. Keltalehtisiä muunnoksia on monia mm. pensasangervoissa (Spiraea), happomarjoissa (Berberis) ja heisiangervoissa (Physocarpus). Havuryhmän harmaa- tai keltaneulasiset lajit tuovat eloa ja monimuotoisuutta ja ne korostuvat eritoten hämärän hetkellä.

PallohopeakuusiPallohopeakuusi

Hopea- ja sinikuuset (Picea pungens) ja niiden monet muodot toimivat hyvin havuryhmien valonkantajina. Keltaneulasia muunnoksia on tuijissa (Thuja) ja katajissa (Juniperus).

Rotevakasvuinen laikkuköynnös on pimentyvän illan valopilkku. Sen alkukesän valkoiset laikut muuttuvat kesän mittaan punerviksi.

LaikkuköynnösLaikkuköynnös

Valoilla turvaa ja tunnelmaa

Pihan valaistus turvaa kulkijaa hämärän saapuessa. Valojen sijoittelua määritteleekin paljolti kulkuväylät ja oviaukot, joissa riittävä näkyvyys on tärkeä turvallisuustekijä. Valot suunnataan mieluummin alas kuin ylöspäin, jotta kulkija voi askeltaa vakaasti.

Mutta valaistuksella voi myös luoda tunnelmaa ja korostaa varjoja. Tunnelmavalot voivat suuntautua ylöspäinkin korostamaan vaikkapa jyhkeän puun mahtavuutta tai perennapenkin runsautta. Suuntaamisessa kannattaa olla tarkkana, että ei häikäistä pihapolulla kulkijaa tai naapuria.

Tuikuilla ja kynttilälyhdyillä valaistaan pimenevää iltaa tunnelmallisesti pihajuhlien ja illanistujaisten aikana. Elävää valoa on myös mukava katsella ikkunasta, kunhan paloturvallisuudesta huolehditaan.Tuikuilla ja kynttilälyhdyillä valaistaan pimenevää iltaa tunnelmallisesti pihajuhlien ja illanistujaisten aikana. Elävää valoa on myös mukava katsella ikkunasta, kunhan paloturvallisuudesta huolehditaan.

Teksti: Tuuli Järvinen, Puutarhamyymälä Muhevainen Oy
Kuvat: Tuuli Järvinen ja Pixabay

 

Voimmeko olla avuksi?

Onko sinulla kysyttävää kasveista, etsitkö jotain tiettyä tai kaipaisitko pihasuunnittelijan apua? Jätä yhteydenottopyyntö, niin asiantuntijamme ottavat pian yhteyttä!