TAKAISIN

Pioni - puutarhan kuningatar

Julkaistu: 7.8.2017

Pioni on perennojen parhaimmistoa - ja se ansaitsee paikkansa auringossa!



Pionin kukka hauskan pallomaisesta nupusta upeaksi kukinnoksiPionin kukka hauskan pallomaisesta nupusta upeaksi kukinnoksi


Sijoita pioni paikkaan, josta suuret kukat nähdään ja täyteläinen tuoksu huomataan. Pioni sopii sekä yksittäiskasviksi, katseenvangitsijaksi nurmikolle, että kohottamaan suurempien istutusryhmien arvokkuutta. Se toimii tarvittaessa jopa kesäisenä näkösuojana. Komeat kerrannaiskukkaiset lajikkeet ovat muhkeita - yksinkertaiset kukat ovat herkempiä ja hienostuneempia - ja kaikki pionit ovat upeita!

Katso: Pionit Kasvikortistossa

Pioni sopii yksittäiskasviksikinPioni sopii yksittäiskasviksikin

Pionin paikka?

Istuta rinteeseen tai tasaisella maalla harjupenkkiin, läpäisevään maahan, aurinkoiselle paikalle. Reunus (puu, kivi, turve tms.) ei saa estää veden virtausta, sillä pionin juurelle ei saa kertyä vettä. Jääpolte on nimittäin pionien suurin ongelma Etelä- ja Lounais-Suomessa. Älä myöskään istuta aivan pionien viereen syväjuurisia perennoja tai isoja puita, sillä ne vievät pionilta ravinteet ja kosteuden. Jätä mieluummin pieni alue pionin ympärille vapaaksi muista kasveista.

Ruohovartiset pionit viihtyvät lähes koko maassa, jos niillä on talvisin suojanaan lumipeite.

Istutuskuoppa

Istutuskuopan syvyydeksi riittää puolisen metriä; kallio ei kuitenkaan saa olla aivan lähellä. Kuopan pohjalle voi laittaa palanutta lantaa maahan sekoittaen (kanankakkaa ei lapiokaupalla!), sen päälle hiukan puhdasta maata ja pioni sen päälle. Pionit istutetaan lähelle mullan pintaa. Juurakon päällä saa olla vain pari senttiä multaa. Poikkeuksen tekevät jalopionit, sillä niihin kehittyy helposti silmuja myös maan alla. Multakerroksen paksuus saa kuitenkaan olla niilläkin vain 3–5 senttimetriä. Puupionit voi istuttaa hiukan syvempään; juurenniskan päälle voi laittaa 5–10 senttimetriä multaa.



Kasvualusta

Pionit ovat kuivan, lievästi happaman ja ravinneköyhän mineraalimaan kasveja, eivätkä ne pidä turpeesta. Kunnon peltomulta käy hyvin. Huonosti läpäisevän savimaan ”keventämiseen” karkea hiekka on parasta. Multaa ei kalkita (sopiva pH 6,0-6,5).

Hyvärakenteinen puutarhamulta sopii kaikille pioneille, mutta jalopionit viihtyvät myös savimaassa. Etenkin tillipioni, kaukasianpioni ja tarhapionit hyötyvät, jos niiden kasvualustaan sekoitetaan karkeaa hiekkaa. Ohut hiekkakerros myös maan pinnalla suojaa sienitaudeilta.

Hoitaminen

Kastele taimivaiheessa tarvittaessa. Myöhemmin pionia ei tarvitse kastella. Istutuskuopan lanta riittää pionille hyvin muutamaksi vuodeksi. Sen jälkeen aloitetaan lannoitus. Pionien kasvu on rehevää, joten ne tarvitsevat reilusti aurinkoa ja ravinteita. Kevätlannoitukseen käytetään puutarhan yleislannosta, ellei ole käytettävissä kanan- tai lehmänlantavettä. Kompostiakin voi käyttää, mutta ohuena kerroksena, koska juurakkoa ei saa peittää syvälle.Liian typpipitoinen lannoitus kasvattaa kuitenkin vain lehtiä ja altistaa pionihomeelle. Kukinnan varmistaa annetaan heinä-elokuussa fosforipainotteinen syyslannos.

Etenkin suuret, kerrannaiskukkaiset lajikkeet tarvitsevat tuen. Laita tuki ajoissa, heti kasvukauden alussa paikoilleen.

Pionin varret leikataan vuosittain, syksyllä tai keväällä. Alustaa peratessa pitää varoa pionin varastojuuria, jotka ovat usein lähes vaakasuorassa lähellä maan pintaa.

Jalopioni upean valkoisenaJalopioni upean valkoisena


Pionilajikkeet:

Pionien kukinta-aika on lyhyt, mutta upea. Yksittäiset lajikkeet kukkivat viikosta kolmeen viikkoon. Sopivilla laji- ja lajikevalinnoilla pionipenkin kukinta-aika voidaan kuitenkin venyttää jopa kahteen kuukauteen.

Eri ryhmiin kuuluvia pionilajikkeita on tuhansia - Suomessakin useita kymmeniä. Pionit jaetaan ruohovartisiin ja puuvartisiin pioneihin. Luonnonlajien lisäksi tarjolla on paljon hybridejä eli risteymiä sekä risteyttämällä tuotettuja jalosteita.

Maatiaispionit:

  • Kuolanpioni (Paeonia anomala) on vajaan metrin korkuinen, jäykkävartinen, kaunislehtinen kasvi, joka kukkii ruusunpunaisin, hieman nuokkuvin kukin touko-kesäkuun vaihteessa. Menestyy mainiosti pohjoisinta Lappia myöden.
  • Kaukasianpioni (Paeonia mlokosewitschii) on erikoinen, keltakukkainen, noin 80 senttimetriä korkea, jäykkävartinen pioni. Sen lehdet ovat sinivihreät ja suurilehdykkäiset. Kukinta-aika on noin kaksi viikkoa kesäkuussa.
  • Talonpojanpioni (Paeonia officinalis)voi olla sekä kerrottukukkainen että yksinkertainen. Kerrotut risteytykset on erotettu omaksi ryhmäkseen nimellä Paeonia x festiva. Kaikille maatiais- eli talonpojanpioneille on yhteistä lehden alapuolen sinivihreä väri, noin puolen metrin korkeus sekä aikainen kukinta touko–kesäkuussa.
  • Tillipioni (Paeonia tenuifolia) Alle 40 senttimetriä korkea. Sen lehdet ovat hienoliuskaiset ja kukat loistavan punaiset. Tillipioni kestää myös Pohjois-Suomen puutarhoissa. Kukinta-aika on touko-kesäkuun vaihteessa.
  • Vuokkopioni (Paeonia anemoniflora)on matala, noin puolen metrin korkuinen pioni, jonka vuokkoa muistuttavat, punaiset kukat ovat yksinkertaisia, mutta hyvin koristeellisia.


Jalopionit:
Jalopionien kukat voivat olla jopa 25 senttimetrin levyisiä. Usein ne ovat myös kerrottuja ja tuoksuvia. Kukinta-aika vaihtelee, mutta yleensä jalopionit kukkivat juhannuksesta heinäkuun alkuun.

  • "Barbara" Kukat puolikerrottuja. Pitkien terälehtien keskeltä kohoaa kukan tornimainen sisäosa. Kukan väri on voimakkaan punainen ja vaaleanpunainen. Kasvi on matala ja vahvavartinen. Hyvä leikkokukka.
  • "Bowl of Beauty" Kukat yksinkertaiset, ruusunpunaiset. Kukan keskiosa on vaaleankeltainen. Kukinta-aika on myöhäinen.
  • "Edulis Superba" on vaaleanpunainen ja kerrottu. Terälehdissä on hopeinen hohto. Kukinta on keskimyöhäinen.
  • "Festiva Maxima" on valkokukkainen, kerrottu pioni, jonka terälehdissä on karmiininpunaisia pilkkuja. Kukan tuoksu on voimakas. Kukkii kesäkuun lopulla.
  • "Karl Rosenfield" on tumman karmiininpunainen. Sen kukka on kerrottu ja kukinta myöhäinen.
  • "Sarah Bernhardt" Kukat suuria, vaalean ruusunpunaisia ja tuoksuvia. Tämä voimakaskasvuinen lajike kukkii myöhään ja on erinomainen leikkokukka.


Puuvartiset pionit:
Puuvartisia pioneja kutsutaan yhteisellä nimellä Paeonia x suffruticosa. Nämä kauniit jalosteet kukkivat kesäkuun alusta kuun loppuun, lajikkeesta riippuen.

  • "Feng Dan Bai, Valkoinen Feenixlintu" on suurikukkainen, valkoinen lajike, jonka kukat ovat yksinkertaisia ja tuoksuvia. Kukinta on aikainen. Pensas on harvaversoinen, pystykasvuinen, yli 2 metriä korkea.
  • "Luo Yang Hong, Luoyangin punainen" on noin 2 metriä korkea. Ylöspäin suuntautuvat kukkavarret kannattelevat purppuranpunaisia, suurikokoisia ja tuoksuvia kukkia, joiden kukkamuoto ruusu tai krysanteemi. Lajiketta suositellaan helppoutensa vuoksi puuvartisten pionien aloituslajikkeeksi.
  • "Wu Long Peng Shen, Musta lohikäärme" on suurikukkainen, purppuranpunainen, voimakastuoksuinen ja korkea lajike. Kukkavarret suuntautuvat ylös ja sivuille. Pensaan kasvutapa on leviävä ja voimakas.


Katso: Pionit Kasvikortistossa

Pinkin ystävän pioniPinkin ystävän pioni