TAKAISIN
Lisää punkeista lemmikeillä
Punkki voi olla myös yllättävissä paikoissa.
Punkit talviunilta
Päivitetty: 18.5.2022
Kesän saapuessa myös nuo tuonelan herran kätyrit heräävät piristämään metsissä ja heinikoissa kulkijoita. Leudot talvet, kosteat ja pitkät syksyt edesauttavat punkkien lisääntymistä ja levittäytymistä, joten useana vuonna Suomessa on monella alueella on varmasti yksi jos toinenkin satamiljoonaa näitä veijareita.
Punkkeja esiintyy Suomessa yleensä huhtikuulta marraskuulle asti, mutta kevään tullessa aikaisin, punkit ovat jo alkaneet heräillä.
Olipa talvisin kovempia pakkasia tai leudompaa säätä tarjolla, eipä kumpikaan säätyyppi olisi näitä pirulaisia hävittänyt. Hyönteistutkija Reima Leinonen kertoo vuoden 2017 Yle-artikkelissa punkkien pystyvän muuttamaan nestemolekyylinsä niin sanotuiksi pakkasnesteiksi, joissa on samantyyppisiä aineita kuin auton syylärissä. Näin ollen niiden solukot eivät jäädy.
Punkki on levinnyt Suomessa jo lähes koko maahan, pohjoisinta Suomea lukuunottamatta. Punkit viihtyvät parhaiten rannikkoalueilla ja saaristossa. Punkkeja löytyy myös muualta Euroopasta. Levinneisyyden syyksi arveillaan ilmaston lämpenemistä, joka vaikuttaa punkkien elinmahdollisuuksiin tai niiden isäntäeläimiin.
Punkki, eli puutiainen
Punkin toinen nimitys, puutiainen, saattaa kuulostaa turhan lempeältä tälle pomppivalle purijalle. Punkki on parin millimetrin kokoinen tumma hämähäkkieläin, jota esiintyy useimmiten ruohikkoalueilla, pensaikoissa, heinikoissa ja aluskasvillisuudessa.
Punkin purema aiheuttaa yleensä 1–2 sentin kokoisia kutiavia, koholla olevia, punoittavia patteja.
Suojaudu pirulaisilta
Saappaat, pitkähihaiset paidat ja pitkälahkeiset housut lahkeet saappaisiin tai sukkien sisään tungettuna suojaavat hyvin. Vaaleista vaatteista huomaat punkit helpommin.
Metsissä, pelloilla ja heinikoissa kulkiessa kannattaa punkkitarkastus tehdä päivittäin, sillä punkkitarkastuksen teossa et menetä kuin hetken aikaa.
Näin teet punkkitarkastuksen
Lisää punkeista lemmikeillä
Punkki voi olla myös yllättävissä paikoissa.Punkkien aiheuttamat taudit
Punkkien aiheuttamaa puutiaisaivokuumetta ei monikaan punkki kanna, vaan noin 1,6 prosenttia niistä. Huono tuuri on kuitenkin keksitty, joten tätä tautia vastaan voi ja kannattaa suojautua rokottautumalla. Puutiaisaivokuume tarttuu nopeasti punkin kiinnittymisen jälkeen.
Punkit kantavat myös muita bakteeriperäisiä sairauksia, kuten borrelioosia ja anaplasmaa.
Borreliaa kantaa karkealta arviolta noin 10-50 % punkeista. Tässä tilanteessa punkkitarkastukset voivat pelastaa, sillä bakteerin siirtyminen vaatii vähintään 24–48 tunnin kiinnittymisajan. Oireet, eli kuumeilu, turvonneet imusolmukkeet ja nivelturvotus alkavat vasta parin kuukauden – puolenvuoden kuluttua tartunnasta. Ihmisellä hälyttävä merkki on punainen rengas pureman ympärillä. Koirilla tätä rengasta ei yleensä näy. Kissat ovat tälle bakteerille yleensä immuuneja.
Anaplasma on punkkivälitteinen bakteeri, josta aiheutuu anaplasmoosi-sairaus. Tässäkin tapauksessa kiinnittymisajan pitää olla 24–48 tuntia taudin välittymiseksi. Oireet, eli esimerkiksi kuume, ruokahaluttomuus, uneliaisuus, jäykkyys, lihaskipu ja apaattisuus, alkavat usein noin 1–2 viikon jälkeen puremasta.
Punkin poisto
Tarvitset poistoon kapeakärkiset pinsetit tai punkkipihdit.
- Ota punkista kiinni mahdollisimman läheltä ihoa.
- Vedä suoraan ihosta poispäin hitaasti ja varovasti.
- Imukärsä saattaa jäädä ihoon, mutta siitä ei yleensä aiheudu haittaa ja se poistuu itsellään ajan kanssa.
- Älä purista punkkia liikaa tai kierrä sitä.
- Laita poistettu punkki minigrip-pussiin tai pakasterasiaan. Voit tuhota sen pakastamalla, murskaamalla tai polttamalla.
- Puhdista puremakohta desinfiointiaineella tai vedellä ja saippualla.
Jää tarkkailemaan puremajälkeä. Jos iholla näkyy 1-4 viikon kuluttua punoittava alue, tai sinulla on kuumetta, selittämätöntä päänsärkyä tai muita oireita, ota yhteys lääkäriin.
Lähteet: viksu.net, rokotesuoja.fi, yle.fi, mehilainen.fi, terveyskyla.fi
