Miten aloitan kasvihuoneharrastuksen?

Kantar TNS:n Kotipuutarhatutkimuksen mukaan puutarhatuotteiden kokonaismyynti nousi uuteen ennätykseen vuonna 2020. Erityisesti kasvoi kiinnostus hyötykasvien viljelyyn. Eniten kiinnostusta oli alle 35-vuotiaiden nuorten aikuisten parissa.

Suomen oikukas kesäsää ei aina tarjoa parhaita mahdollisia olosuhteita kasvien viljelyyn. Varsinkin herkemmät kasvit vaativat tasaisempia kasvuolosuhteita, jotta viljely tuottaa tulosta ja iloa harrastajalleen. Kasvihuoneella pystytään luomaan kasveille suotuisammat olosuhteet eli tarjoamaan niille riittävästi lämpöä, hyvä kasvualusta sekä tuulen- ja sateensuojaa. Samalla kasvukausi pitenee: lämmittämättömässä kasvihuoneessa kasvukausi kestää huhtikuun lopusta lokakuulle. Lämmitettävässä kasvihuoneessa viljely saatetaan alkaa jo maalis-huhtikuussa aloittamalla taimikasvatus pitkän kasvukauden vaativille kasveille.

Tomaatti vaatii pitkän kasvukauden ja runsaasti lämpöä

Kannattaa rauhassa pohtia minkälaiseen käyttöön kasvihuone tulee. Onko painopiste pelkästään hyötyviljelyssä vai halutaanko huoneelle muutakin käyttöä? Näistä määräytyvät kasvihuoneen koko, toiminnallisuus ja sen sijainti.

Muutama neliö riittää silloin, jos haaveillaan ainoastaan muutaman tomaatin, kasvihuonekurkun tai yrttien kasvatuksesta. Chilin puraisu saa innokkaimmat harrastajat kasvattamaan omat lempilajikkeensa siemenistä asti ja se puolestaan vaatii lämmintä tilaa.

Jos halutaan viljelytilaa useammille kasveille ja eri lajeille, kannattaa tehdä vähintään 8-10 neliön kokoinen huone. Huoltotoimetkin helpottuvat, jos niihin tarvittaville välineille ja kastelukannuille varataan tilaa.

Kasvihuoneen on syytä olla selvästi tilavampi erityisesti silloin, kun sinne halutaan saada myös oleskelutilaa. Edustavan näköinen kasvihuone toimii myös tyylikkäänä huvimajana, jossa on ilo viettää aikaa pidempäänkin. Tuulensuojainen puutarhan keidas voi olla kaunis kuin koru.

Aurinkoinen ja tuulensuojainen paikka on paras kasvihuoneelle. Kasvien pitää saada auringonpaistetta useampi tunti päivässä, joten suuret kasvit tai liian lähellä olevat rakennukset eivät saa liiaksi varjostaa kasvihuonetta.

Ihanteellisin lämpötila useimmille kasveille on 20‒25° C. Keskikesän lämmössä kevyt varjostus etelän puolella on tarpeen, varsinkin jos aurinko paistaa kasvihuoneeseen koko päivän. Varjostus voidaan tehdä mm. erilaisin kaihtimin tai syksymmällä pois pestävällä varjostusmaalilla. Helppohoitoisempi ja tyylikkäämpi ratkaisu on valita malli, jossa tuuletusluukut ovat valmiina ja niiden aukomisesta sekä sulkemisesta huolehtii automaattinen luukkujen avaaja. Puutarhurillakaan ei ala keittää, kun kasvihuoneen lämpötilan noustessa tuuletusluukut avautuvat automaattisesti.

Kasvihuoneviljelyssä tarvitaan runsaasti vettä, joten vesipisteen on hyvä olla lähellä. Tummat vesitynnyrit kasvihuoneen sisällä – mikäli näille on tilaa - varaavat lämpöä, tasaavat lämpötilojen vaihtelua, kosteuttavat ilmaa ja lämmittävät veden sopivaksi kasteluun. Kastelujärjestelmistä on apua varsinkin silloin, kun kasvihuone sijaitsee mökillä, tai kesällä ollaan pidempään poissa kotoa. Kasteluautomaatin avulla kuivuus ei pääse yllättämään.

Kasvihuoneen sijainti muun hyötytarhan lähellä helpottaa hoitotoimia. Mieti myös etäisyyttä kompostiin ja puutarhatyökaluvarastoon.

Kasvihuoneet ovat pääosin joko harjakattoisia tai rakennuksen seinustalle sijoitettavia pulpettikattoisia. Suuri harja- ja räystäskorkeus mahdollistaa työskentelyn selkä suorana. Lisäksi se antaa tilaa pitkäksi venähtävien kasvien, kuten tomaatin, kurkun tai vaikkapa viiniköynnöksen kasvatukseen. Suurempi ilmatila tasaa samalla sekä kasvihuoneen lämpötilan vaihtelua että kosteuden hallintaa, kun ilma kiertää paremmin. Näillä on vaikutusta kasvitautien ehkäisyssä.

Myös kaarimallisia korkeita kasvihuoneita on saatavilla. Ne ovat edullinen vaihtoehto silloin kun halutaan suurta viljelypinta-alaa, tinkimättä kuitenkaan kestävistä rakenteista.

Katon tulee olla reilusti kalteva, jotta lumi valuu helpommin pois eikä sen paino pääse vaurioittamaan kasvihuonetta.

Suurin osa markkinoilla tarjolla olevista kasvihuoneista on alumiinirakenteisia eikä ihme. Alumiinirakenteinen on yleisilmeeltään sirompi eikä se vaadi vuosittaisia huoltotoimenpiteitä kuten puinen. Puukehikko on hyvä maalata vuosittain, jotta kasvihuone pysyy sekä kauniina että toimivana. Puurakenteet elävät kosteusolojen muuttuessa ja tämä saattaa vaikeuttaa ovien ja tuuletusluukkujen sulkeutumista.

Lasi on perinteinen kasvihuoneiden kate. Lasin rinnalle ovat tulleet kennolevykatteet ja -seinät. Lisäksi karkaistu turvalasi on yleistymässä. Jokaisella näistä on omat hyvät puolensa.

• Puhdas lasi läpäisee valoa parhaiten. Ulko- ja sisäilman lämpötilaero saa kosteuden tiivistymään katteen pintaan. Lasin pinnasta kosteus valuu helpommin pois, varsinkin jos kattoharjan kulma on yli 30 astetta. Tämä ominaisuus ehkäisee kasvitautiongelmien syntyä, kun kasvihuoneen ilmankosteus ei jää illalla liian korkeaksi.

• Lasin kirkkaus on olennaista varsinkin silloin, kun halutaan panostaa kasvihuoneen ulkonäköön tai huonetta käytetään myös oleskelutilana.

• Kennolevy eristää lämpöä hyvin. Tällä on merkitystä erityisesti kevään ja alkukesän hallaöinä. Lämmöneristävyys pidentää kasvukautta samalla kun se pitää lämmön tasaisempana.

• Kennolevy suojaa auringon haitalliselta UV-säteilyltä, samalla kun se kuitenkin läpäisee suurimman osan valosta.

• Erillistä varjostusta ei tarvita.

• Karkaistulla turvalasilla on huomattavasti parempi iskunkestävyys kuin tavallisella kasvihuonelasilla.

• Vahingon sattuessa/hajotessaan turvalasi murenee.

Päädytään mihin ratkaisuun tahansa, pohjatyöt on syytä tehdä huolella. Varsinkin lasikasvihuoneelle on syytä tehdä tukeva ja tasainen perusta. Mikäli pohja pääsee roudan vuoksi liikkumaan, siitä aiheutuu seiniin jännitettä, joka voi rikkoa ne. Rakenteiden liikkuminen saattaa vaikuttaa myös oven avautumiseen.

Erilaiset kasvatussäkit sekä kookkaat altakasteluruukut ja astiat ovat yleistyneet kasvihuoneissa. Runsaamman kasvualustan tarjoavat kuitenkin perinteiset kasvatuslavat ja -penkit, jotka täytetään hyvällä, valmiiksi peruslannoitetulla puutarhamullalla tai puutarhaturpeella. Suuremman multatilan vuoksi kasvit eivät näissä pääse niin helposti kuivahtamaan.

Jos taimikasvatus on lähellä sydäntä, kannattaa satsata myös hyllyihin tai kouruihin. Näin saadaan lisää kasvatuspinta-alaa ja taimet pois maan tasalta. Hyllyt antavat lisää tilaa myös puutarhanhoitovälineille ja pienemmille kasveille.

Kasvihuoneviljelyyn on saatavilla runsaasti erilaisia lisävarusteita, joilla hoito helpottuu.

• Tuuletus: Automaattiavaajat huolehtivat tuuletusluukkujen avaamisesta ja sulkemisesta tarpeen mukaan
• Kastelu: Kastelujärjestelmät takaavat tasaisen kastelun silloinkin kun puutarhuri ei itse ehdi paikalle
• Lämmitys: Lämmittimen avulla pidennetään kasvukautta ja selvitään kevään ja alkukesän hallaöistä

• Lähtökohtana omat tarpeet.

• Sijoituspaikan tulee olla riittävän tilava.

• Ennen kasvihuoneen hankintaa selvitä tarvitsetko rakennus- tai toimenpideluvan kasvihuoneellesi. Käytännöt vaihtelevat eri kunnissa.

• Tee pohjatyöt huolella.

• Panosta asianmukaiseen pystytykseen.

• Sisustaminen ja muut tarvikkeet oman maun ja käyttötarkoituksen mukaan.