• Etusivu
  • Kasvillisuus

Ilmoita heti, jos kohtaat perunan taimessa tämän ötökän – koloradonkuoriaista saattaa löytyä Suomesta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.07.2024
20217_71641.jpg

Koloradonkuoriainen

Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata) on yksi pahimmista perunantuhoojista. Sen toukat syövät tehokkaasti perunan lehtiä ja varsia. Koloradonkuoriaisen tärkein isäntäkasvi Suomessa on peruna. Kuoriaisen toukat syövät perunakasvuston paljaaksi nopeasti.

Koloradonkuoriaisen havainnoista ja epäilyistä tulee heti ilmoittaa Ruokavirastolle, sillä kaikki esiintymät hävitetään. Kuoriainen ei saa päästä leviämään. Älä kuitenkaan ryhdy torjuntatoimiin itse.

Kaikkien perunanviljelijöiden ja palstaviljelijöiden on nyt syytä tarkkailla perunakasvustojaan koloradonkuoriaisen varalta.

Torjunta on sitä helpompaa, mitä aikaisemmin esiintymä todetaan. Jos kuoriainen pääsee vakiintumaan alueellemme, siitä on vaikea päästä eroon. Omatoimiseen torjuntaan ei kuitenkaan pidä ryhtyä, koska se vaikeuttaa torjuntatoimien onnistumista, Ruokavirastolta todetaan.

Lämpimät säät lisäävät kulkeutumisriskiä Suomeen

Muutamia viikkoja jatkuneet lämpimät säät ovat lisänneet kuoriaisten kulkeutumisen riskiä Suomeen. Edellisen kerran koloradonkuoriaisia tavattiin kesällä 2021 ja 2016.

Torjuntatoimien tulee olla nopeaa, jotta leviämiseltä vältyttäisiin. Esimerkiksi vuonna 2021 Ruokavirasto sai sunnuntaina 18. heinäkuuta perunanviljelijältä kuvaviestin koloradonkuoriaisen toukkapesäkkeestä. Maanantaina 19. heinäkuuta epäily varmistettiin ja torjunta aloitettiin. Kuoriaisesiintymä oli tuolloin ensimmäinen sitten kesän 2016.

Kuoriaisia on voinut kulkeutua ilmavirtausten mukana niin etelästä kuin idästäkin, jossa niitä esiintyy yleisesti. Yksittäisiä koloradonkuoriaisia on todettu aina silloin tällöin kulkeutuneen erilaisten kasvituotteiden ja muidenkin tuotteiden, tai kuljetusvälineiden mukana koloradonkuoriaisen esiintymäalueilta Keski-Euroopasta, Baltiasta tai Venäjältä.

<p data-block-key="wiiuo">Koloradonkuoriainen munii oransseja tai keltaisenoransseja munia lehtien alapinnoille tiiviiksi ryhmiksi. Toukat kehittyvät noin 1-1,5 viikon aikana.</p>
Koloradonkuoriainen munii oransseja tai keltaisenoransseja munia lehtien alapinnoille tiiviiksi ryhmiksi. Toukat kehittyvät noin 1-1,5 viikon aikana.

Epäilyistä ilmoitettava Ruokavirastolle

Ruokavirasto kehottaa ilmoittamaan kaikista koloradonkuoriaisepäilyistä.

Ruokavirasto antaa ohjeet jatkotoimista ja järjestää tarvittavat varmistustarkastukset. Epäilystä voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen kasvinterveys@ruokavirasto.fi tai täyttää kasvintuhoojailmoitus-lomakkeen. Ilmoitukseen kannattaa liittää kuva epäillystä kuoriaisesta.

Tarkastuksista ja torjunnasta vastaavat Ruokaviraston tarkastajat.

Omatoimiseen torjuntaan ei pidä ryhtyä, koska se vaikeuttaa torjuntatoimien onnistumista.

Näin tunnistat koloradonkuoriaisen

Perunakasvustosta voi löytyä aikuisia koloradonkuoriaisia ja toukkia. Aikuinen kuoriainen on noin senttimetrin mittainen. Keltaisessa selässä on 10 mustaa pitkittäisraitaa, etuselkä on oranssi ja siinä on mustia pilkkuja.

Toukan kupera selkäosa on oranssinpunertava. Toukan pää on musta ja kylkien alaosassa on kaksi riviä mustia pilkkuja. Täysikasvuinen toukka on hieman yli senttimetrin mittainen. Vastakuoriutuneet toukat ovat tummahkoja, 1-2 millimetrin pituisia, mutta kehittyvät nopeasti normaalikokoisiksi. Leppäpirkon kotelovaihe muistuttaa väritykseltään ja muodoltaan koloradonkuoriaisen toukkavaihetta.

Aikuiset kuoriaiset ja toukat syövät aluksi perunan lehdet reikäisiksi. Varsinaisen tuhotyön tekevät toukat, jotka massoittain esiintyessään syövät lehdet lähes kokonaan. Syödyt perunavarsistot muodostavat kasvustoon helposti havaittavia pesäkkeitä.

Lisätietoa ja kuvia koloradonkuoriaisesta sekä toimintaohjeet kuoriaisen esiintymistä epäiltäessä saa Ruokaviraston sivuilta.

Lähde ja kuvat: Ruokavirasto

<p data-block-key="wiiuo">Toukan kyljessä on mustia pilkkuja rivissä.</p>
Toukan kyljessä on mustia pilkkuja rivissä.
Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20232_57236.jpg
Kylvönurmikon perustaminen ja nurmikon hoito
Nurmikko vaatii hoitoa säilyäkseen kauniina. Säännöllinen leikkaus, lannoitus ja kalkitus takaavat nurmen hyvinvoinnin. Odota, että nurmikko kuivuu lumen sulamisen jälkeen, ja anna sen jälkeen kevätlannoitus.
20132_33953.jpg
Sisätilojen tuholaiset ja inhat ötökät
Omasta kodista ei ole kiva löytää ötököitäVaikka ne eivät mitään vaaraa aiheuttaisikaan, niin epämiellyttäviltä kohtaamiset niiden kanssa kuitenkin tuntuvat. Kodin yleisimpiä tuholaisia ovat sokeritoukat, turkiskuoriaiset, muurahaiset sekä elintarvikkeista tavattavat jauhokoisat ja riisihäröt. Viime vuosina suomalaisten vaivoiksi ovat palanneet myös torakat ja luteet, jotka ovat tuhohyönteisistä vaarallisimpia. Ne lisääntyvät ja leviävät nopeasti.Ryömivien hyönteisten, kuten torakoiden mukana kulkee useita vakavia tauteja mukaan lukien salmonella, punatauti, suolistotulehdus ja lavantauti. Riski on erityisen suuri perheissä, joissa on lapsia, vanhuksia tai sairauksista toipuvia. Riski on erityisen suuri perheissä, joissa on lapsia, vanhuksia tai sairauksista toipuvia. Kirppujen ja luteiden puremat aiheuttavat myös paljon ärsytystä ja ahdistusta.Näin torjut kodin lentävät ja ryömivät tuholaisetTuholaisten ja tautien torjunta puutarhassa

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton