TAKAISIN
Perennat kukkivat parhaimmillaan aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. (Kuva: Shutterstock)
Yksiväriset perennat ovat kauniita erilaisten muotojen ja kokonsa johdosta. (Kuva: Shuttersrtock)
Siperiankurjenmiekka kukkii tiiviinä ja suurina mättäinä. (Kuva: Shutterstock)
Rönsytiarellaa kutsutaan myös nimellä pitsimyssy. (Kuva: Shutterstock)
Elokuunasterin kukat ovat päivänkakkaramaisia, melko suuria ja huiskilomaisia, väriltään sinililahtavia, sinisiä tai ruusunpunaisia. (Kuva: Shutterstock)
Kielo on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen ei yleensä aiheuta oireita. 1-5 kukkaa tai marjaa syönyt ei vaadi hoitotoimenpiteitä.
Sammalleimu peittää koko kasvuston runsailla kukilla ja kukkii pitkään valkoisin, sinertävin, violetein, vaalean- tai ruusunpunaisin, tähtimäisin kukin, jotka tuoksuvat. (Kuva: Shutterstock)
Verikurjenpolvi kukkii runsaasti ja pitkään. (Kuva: Shutterstock)
Ketoneilikan lehdistö on ruohomainen ja se muodostaa löyhää mattoa. (Kuva: Shutterstock)
Ketohanhikki on voimakaskasvuinen, matala ja rento kasvi. Se levittäytyy mattokasvustoksi rönsymäisillä ja juurtuvilla varsillaan. (Kuva: Shutterstock)
Jättililjalla on sydämen muotoiset terälehdet. (Kuva: Shutterstock)
Maariankämmekkä on luonnonvaraisena hyvin yleinen ja kasvaa rehevissä metsissä, lehtoniityillä ja soilla. (Kuva: Shutterstock)
Keltavuokko kukkii keltaisin kukin. Yleensä varressa on yksi kukka, joskus kaksi. (Kuva: Shutterstock)
Hopeatäpläpeippi leviää voimakkaasti. Sillä on ruusunpunaiset tai valkoiset huulimaiset kukat. (Kuva: Shutterstock)
Kuolanpioni on pensasmainen ja sen lehdet ovat melko suuret, kapealiuskaiset. (Kuva: Shutterstock)
Japanintatar on kookas, pensasmainen kasvi. Jotkut lajikkeet vain 50 cm kokoisia. (Kuva: Shutterstock)
Tuoksupasuuna on alkuperältään runkopuu. Sen varsi voi kasvaa jopa ranteen paksuiseksi. (Kuva: Shutterstock)
Lyhtykukan lehdet ovat nahkeat, suuret ja soikeat. (Kuva: Shutterstock)
Kalliokielolla on kellomaiset, valkoiset, nuokkuvat kukat ja sillä on sinimustat marjat. (Kuva: Shutterstock)
Kevätlinnunherne kukkii runsaasti. Sen teriöt ovat aluksi punaiset, pian sinertävät. (Kuva: Shutterstock)
Syysmyrkkylilja eli tutummin alastonimpi on myöhäinen kukkija ja sen siemenet ovat erityisen myrkylliset. (Kuva: Shutterstock)
Ruskoliljan kukinnot ovat suuria punaruskeita kelloja, joiden sisäpuoli on pienten nystyjen ja tummien täplien kirjavoima. (Kuva: Shutterstock)
Perennat puutarhassa – perennaryhmien suunnittelu
Julkaistu: 11.4.2022
Monivuotiset, ruohovartiset kasvit eli perennat muodostavat puutarhan perustan. Muiden monivuotisten kasvien tavoin nekin vaativat hoitoa ja lannoitusta säännöllisin väliajoin, jotta kasvu ja kukinta pysyisivät voimakkaana vuodesta toiseen.
Perennat kukkivat parhaimmillaan aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. (Kuva: Shutterstock)Perennaryhmien suunnittelussa kannattaa miettiä kasvien korkeuseroja ja kukinta-aikoja sekä värejä – myös erilaiset kasvupaikkavaatimukset pitää huomioida. Muista myös, että perennaryhmässä viihtyvät myös monivuotiset niittykasvit.
Helppohoitoisia perennoja ovat mm. kultakärsämö, tarhaukonhattu, töyhtöangervo, jaloangervo, vuorenkilvet, mooseksenpalavapensas, vuohenjuuri, kultatyräkki, päivänliljat, kuunliljat, siperiankurjenmiekka, punatähkä, nauhukset, palavarakkaus, rantakukka, mirrinminttu, pionit, kullerot, syysleimu, valeangervot, piiskut.
Kukinta-ajat kiinnostavat monia puutarhureita. Jos haluat perennojen kukkivan keväästä pitkälle syksyyn, valitse oikeat kasvit oikeille paikoilleen kukinta-aikojen perusteella.
Kasvupaikka on tärkeä määrittää perennoja varten.
Lue lisää mitkä perennat viihtyvät missäkin olosuhteissa
Yksiväriset perennat ovat kauniita erilaisten muotojen ja kokonsa johdosta. (Kuva: Shuttersrtock)Pioni on puutarhan kuningatar. Pionit istutetaan lähelle mullan pintaa. Juurakon päällä saa olla vain pari senttiä multaa. Poikkeuksen tekevät jalopionit, sillä niihin kehittyy helposti silmuja myös maan alla. Multakerroksen paksuus saa kuitenkin olla niilläkin vain 3–5 senttimetriä. Puupionit voi istuttaa hiukan syvempään; juurenniskan päälle voi laittaa 5–10 senttimetriä multaa. Onko haaveissasi pionipenkki? Katso vinkit kukkapenkin perustamiseen
Kellokukat kukkivat kesäkuusta syyskuulle, joten eri lajeja yhdistelemällä saa koko kesän kukkivan penkin. Kukat ovat valkoisia tai sinisen ja liilan eri sävyisiä.
Niittykukat puutarhassa
Maanpeitekasvit
Matalat, monivuotiset perennakasvit ovat monikäyttöisiä, peittäviä ja usein nopeakasvuisiakin vaihtoehtoja puiden, pensaiden ja köynnösten alustoille, istutuksia reunustamaan ja maanpintaa kattamaan tai vaikkapa ruukkuihin kukoistamaan!
Lue lisää maata peittävistä perennoista
Klikkaamalla kasvin kuvaa, pääset kyseisen kasvin kasvikortille Kasvikortistoon
Siperiankurjenmiekka kukkii tiiviinä ja suurina mättäinä. (Kuva: Shutterstock)Rönsytiarellaa kutsutaan myös nimellä pitsimyssy. (Kuva: Shutterstock)Elokuunasterin kukat ovat päivänkakkaramaisia, melko suuria ja huiskilomaisia, väriltään sinililahtavia, sinisiä tai ruusunpunaisia. (Kuva: Shutterstock)Kielo on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen ei yleensä aiheuta oireita. 1-5 kukkaa tai marjaa syönyt ei vaadi hoitotoimenpiteitä.Sammalleimu peittää koko kasvuston runsailla kukilla ja kukkii pitkään valkoisin, sinertävin, violetein, vaalean- tai ruusunpunaisin, tähtimäisin kukin, jotka tuoksuvat. (Kuva: Shutterstock)Verikurjenpolvi kukkii runsaasti ja pitkään. (Kuva: Shutterstock)Ketoneilikan lehdistö on ruohomainen ja se muodostaa löyhää mattoa. (Kuva: Shutterstock)Ketohanhikki on voimakaskasvuinen, matala ja rento kasvi. Se levittäytyy mattokasvustoksi rönsymäisillä ja juurtuvilla varsillaan. (Kuva: Shutterstock)Jättililjalla on sydämen muotoiset terälehdet. (Kuva: Shutterstock)Maariankämmekkä on luonnonvaraisena hyvin yleinen ja kasvaa rehevissä metsissä, lehtoniityillä ja soilla. (Kuva: Shutterstock)Keltavuokko kukkii keltaisin kukin. Yleensä varressa on yksi kukka, joskus kaksi. (Kuva: Shutterstock)Hopeatäpläpeippi leviää voimakkaasti. Sillä on ruusunpunaiset tai valkoiset huulimaiset kukat. (Kuva: Shutterstock)Kuolanpioni on pensasmainen ja sen lehdet ovat melko suuret, kapealiuskaiset. (Kuva: Shutterstock)Japanintatar on kookas, pensasmainen kasvi. Jotkut lajikkeet vain 50 cm kokoisia. (Kuva: Shutterstock)Tuoksupasuuna on alkuperältään runkopuu. Sen varsi voi kasvaa jopa ranteen paksuiseksi. (Kuva: Shutterstock)Lyhtykukan lehdet ovat nahkeat, suuret ja soikeat. (Kuva: Shutterstock)Kalliokielolla on kellomaiset, valkoiset, nuokkuvat kukat ja sillä on sinimustat marjat. (Kuva: Shutterstock)Kevätlinnunherne kukkii runsaasti. Sen teriöt ovat aluksi punaiset, pian sinertävät. (Kuva: Shutterstock)Syysmyrkkylilja eli tutummin alastonimpi on myöhäinen kukkija ja sen siemenet ovat erityisen myrkylliset. (Kuva: Shutterstock)Ruskoliljan kukinnot ovat suuria punaruskeita kelloja, joiden sisäpuoli on pienten nystyjen ja tummien täplien kirjavoima. (Kuva: Shutterstock)Lisää tietoa perennoista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta. Mikäli tarvitset vielä tarkempaa tietoa tai neuvoa, niin esitä kysymyksesi Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalle.
