• Etusivu
  • Kasvillisuus

Perunamaa parvekkeella tarjoaa viihdykettä, vaikka ei koko perhettä ruokkisikaan

Tiina Painokallio
Päivitetty 04.04.2025
20223_77433.jpg

Mikä voisikaan olla parempaa kuin itse kasvatettu peruna.

Perunoiden kasvattaminen parvekkeella ei ole suoranainen huoltovarmuusteko. Se on kuitenkin hauskaa, viihdyttävää ja opettavaista. Ja onnistuu tumpeloltakin. Muuta ei tarvita kuin ruukku, ämpäri tai laatikko sekä multaa ja pari siemenperunaa.

Kysymys oli hämmentävä, mutta pysäyttävä: Kuusivuotias tiedusteli vilpittömän uteliaana, missä perunat kasvavat. Tajusin, että kerrostalossa elänyt lapsi oli nähnyt perunoita vain jääkaapissa, kaupan laarissa tai torilla. Näin ei voi jatkua – kyllä pitää jokaisen suomalaisen ihmisen ainakin kerran elämässään kasvattaa tai edes nostaa perunoita, mutisin kuin Mielensäpahoittaja.

Vasta nostetut uudet perunat ovat gourmet-luokan herkku, mutta perunoiden kasvattaminen on hieno myös kulttuurisena elämyksenä. Palaan aina lapsuuteen ja mummolan pottupeltoon kuokkiessani perunoita maasta. Kaupunkilaiselle parvekeella tai takapihalla kasvavat viisi perunanvartta tarjoavat häivähdyksen siitä.

Päätimme kokeilla. Ensimmäisenä perunankasvatuskesänään Ville Riikonen oli 6-vuotias.

– Se oli aika hidasta hommaa, mutta oli kivaa saada omia perunoita.

Hän suosittelee perunankasvatusta kaltaisilleen tiedonjanoisille lapsille, mutta myös vanhemmille. Ei meille aikuisillekaan tee huonoa opetella uusia asioita.

Yhdistimme Villen ja Marttojen vinkit parvekeperunan viljelyyn. Näin se käy:

Mitä perunoiden kasvattamiseen tarvitaan?

Hanki iso (tosi iso) ruukku, ämpäri, laatikko tai kasvusäkki sekä alusastia sille. Kasvatusastian pohjassa pitää olla reikiä, että ylimääräinen vesi valuu pois.

Multaa tarvitaan tietenkin rutkasti ja sen alle tarvitaan kiviä tai soraa peittämään kasvatusastian reikä ja toimimaan salaojana.

Siemenperunoita saa puutarhamyymälästä, jos sukulaisten kellareissa tai jääkaapin lokerossa ei satu olemaan joutilaita. Ostaessasi pussin siemenperunoita, voit mainiosti levittää parvekekasvatuksen ilosanomaa myös naapureille ja tuttaville jakamalla ylimääräiset perunat heille. Parvekkeelle ei nimittäin hyvällä tahdollakaan mahdu niin montaa ruukkua, että niihin saisi tuhlattua kokonaisen pussillisen siemenperunaa.

Näin pääset alkuun perunoiden kasvattamisessa

Perunoita kannattaa ensin idättää muutama viikko, jotta idut ehtivät kasvaa ainakin sentin mittaisiksi. Valoisassa paikassa ja pikkuisen kasteltuina perunat itävät nopeammin, mutta kokeiltu on myös keinoa "unohda perunat parvekkeelle pussin pohjalle kuukaudeksi" ja idätys onnistui niinkin.

Vinkki: Jos ja kun uusista perunoista haluaa nauttia heti juhannukseen mennessä, kannattaa hankkia aikaista lajiketta, joita ovat esimerkiksi Timo ja Siikli. Jääkaapin kätköistä löytyvät ruokaperunat ovat todennäköisesti jotain muuta, mutta välttävät hyvin niille, joilla ei ole kiire.

Näin istutat perunan

Laita sorat tai kivet ruukun pohjalle ja multaa päälle. Multaa kannattaa olla ainakin parikymmentä senttiä.
Laita sen jälkeen multaan muutama peruna etäälle toisistaan, mutta ei kuitenkaan ihan ruukun reunaan. Ruukun koosta riippuu montako perunaa kannattaa laittaa, mutta tavalliseen ämpäriin mahtuu kaksi tai kolme. Perunat peitetään noin kymmenen sentin multakerroksella ja kastellaan kosteaksi.

Huomioi: Ruukku ei saa olla kuin maksimissaan puolillaan täynnä tässä vaiheessa, koska multaa lisätään myöhemminkin.

<p data-block-key="7em7e">Parvekeviljelijä voi olla varma, että saa kaikki kasvattamansa perunat varmasti talteen. Ala on niin pieni, että sieltä on helppo haravoida jokainen juures talteen.</p>
Parvekeviljelijä voi olla varma, että saa kaikki kasvattamansa perunat varmasti talteen. Ala on niin pieni, että sieltä on helppo haravoida jokainen juures talteen.

Seuraa perunan kasvun ihmettä

Tästä alkaa jännittävin vaihe. Odotellaan, että ensimmäiset kasvun merkit nousevat mullasta esiin. Siinä vaiheessa astia pitää viimeistään siirtää valoisaan paikkaan. Jos kuitenkin olet liikkeellä aikaisin keväällä, pitää peruna-astia nostaa sisälle, jos parvekkeelle uhkaa tulla halla.

Muista: Kastele perunoita niin, että multa pysyy koko ajan kosteana.

Siinä vaiheessa, kun varret ovat suunnilleen kämmenen korkuisia, voit lisätä ensimmäisen kerran ruukkuun multaa. Multaa saa lisätä niin, että vain latva jää näkyviin ja multaus toistetaan aina, kun varret ovat taas kasvaneet. Multausta voi jatkaa siihen asti, kun ruukku on täynnä. Sen jälkeen jatketaan vain kastelua.

Vinkki: Jos et vietä koko kesääsi kotona, tee kuin Ville eli upota vedellä täytetty 1,5 litran juomapullo alassuin multaan ja anna sen hoitaa kastelua sillä välin, kun et itse ole kotona.

Paras hetki – mutta mistä tiedämme, koska ollaan valmiina?

Muutaman kuukauden päästä istutuksesta sadon pitäisi olla valmiina. Ville halusi varmistua siitä, että perunat varmasti ovat tarpeeksi suuria syötäviksi ja odotti muutaman viikon vielä lisää.

Ja sieltä niitä tuli! Sopiva yhden hengen annos. Elämys oli myös perunoiden peseminen ja ne melkein itsestään lähtevät kuoret! Reipas kokki varmisti tuoreustakuun ja keitti perunansa saman tien.

– Ihan älyttömän hyvää, kuului arvio.

<p data-block-key="kdqlf">Matka pellosta kattilaan on tässä tapauksessa noin viisi metriä. Lähiruoka saa uuden merkityksen.</p>
Matka pellosta kattilaan on tässä tapauksessa noin viisi metriä. Lähiruoka saa uuden merkityksen.

Lähde: Marttakoulu

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
202312_62210.jpg
Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
20226_78893.jpg
Hyötykasvit – kauneutta ja hyötyä puutarhaasi helposti yhdistettävillä lajeilla
Hyötykasveista, esimerkiksi vihanneksista, juureksista, yrteistä, marjoista ja syötävistä kukista saat itsellesi hyödyllisen ja kauniin puutarhan. Tässä muutama esimerkki lajeista, joita yhdistelemällä saat itsellesi mieluisan puutarhan:
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20218_71998.jpg
Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan
Pensasmarjojen satokausi on alkanut. Käsin poimittuja herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita on jo heinäkuun lopulta alkaen saanut toripöydiltä. Herukoiden konepoiminnat ovat alkaneet ja koko sato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikat kerätään pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
Kaiverretut kurpitsat
Pienten lasten halloween: nappaa vinkit lasten juhlaan
Halloween on Amerikasta Suomeen rantautunut uudenlainen perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämyisiin ja vähän viileneviinkin iltoihin. Isommat lapset perinteisesti saattoivat lähteä pienelle karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta mitäpä nyt, kun sosiaalista kanssakäymistä tulisi tai halutaan välttää?
20232_66881.jpg
Uutuus 2016: Biolan Puutarhan Talvisuoja
Talvi voi yllättää puutarhurin, joten siihen kannattaa varautua ajoissa. Talvella kasveja koettelee pakkanen sekä kuivattava tuuli ja myyrät, jänikset sekä peurat voivat aiheuttaa lisätuhoja. Myöhemmin talvella puita ja pensaita rasittaa lumen aiheuttama paino. Talvisuojauksella estetään talven aiheuttamat vauriot puutarhakasveille, eikä keväällä tarvitse elvyttää vaurioituneita kasveja.
20237_26407.jpg
Kompostointi pihalla: Vinkit onnistuneeseen biojätehuoltoon
Puutarhanhoidon ohessa kertyy niin risua kuin muutakin kasvijätettä runsain mitoin ja on suorastaan välttämätöntä kompostoida ne uudelleen käyttökelpoiseen muotoon. Myös kotitalouden biojätteet kannattaa kompostoida, jottei niillä turhaan kasvattaisi sekajätteen määrää.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton