TAKAISIN

Poimi nyt sesongin herukoista terveyttä

Julkaistu: 2.8.2022

Kotimainen herukkasato alkaa olla jo kypsää. Käsin poimittuja marjoja on ollut myynnissä jo heinäkuun lopusta asti ja koneelliset poiminnat ovat alkamassa. Kerää talveksi varastoon nyt runsas sato flavonoideja ja vitamiineja sisältävät viinimarjat.

Poimi terveyspommit talteen: Herukkasato on nyt parhaimmillaan.Poimi terveyspommit talteen: Herukkasato on nyt parhaimmillaan.

Herukat eivät juuri kärsineet talven pakkasista, ja kasvukausikin on sujunut suotuisasti. Pölyttäjiäkin oli riittävästi kukinnan aikana, joten kasvustoihin on kehittynyt runsaasti raakileita. Marjojen kypsymisen aikana on satanut riittävästi, minkä ansiosta herukat ovat kasvaneet tänä vuonna kookkaiksi. Herukan satonäkymät ovat tällä hetkellä hyvät, vaikka tilojen välillä onkin hieman vaihtelua.

Herukat ovat erityisen terveellisiä

Herukat sisältävät runsaasti kivennäisaineita ja vitamiineja. Mustaherukassa on C-vitamiinia noin 128 mg, punaherukassa ja karviaisessa noin 30 mg (100 g tuorepainoa kohti). Päivän C-vitamiinitarpeen täyttämiseksi tarvitset vain vajaan desilitran mustaviinimarjoja. Mustaherukka sisältää jonkin verran myös E-vitamiinia sekä kaliumia, kalsiumia ja kuitua.

Herukoissa on varsin vähän energiaa ja marjojen sisältämä vesi sekä kuidut pitävät yllä kylläisyyden tunneta.

Etenkin mustaherukassa, mutta myös muissa herukoissa on runsaasti flavonoideja, jotka voivat suojata useilta sairauksilta. Herukoiden siementen rasvahappokoostumus on todettu terveyttä edistäväksi. Mustaherukan tumma väri tulee antosyaaneista, joilla on runsaasti terveysvaikutuksia.

Herukoita käytetään tuore- ja pakastemarjoina, mehuina, leivoksissa sekä hilloina. Kotimaiset viinit pohjautuvat myös pitkälti herukoihin. Herukoiden lehtiä voidaan käyttää myös teehen. Happamuuden takia punaherukkamehua ei kannata valmistaa alumiiniastiassa, sillä hapot saattavat liuottaa astiasta haitallista alumiinia.

Vitamiinien terveysvaikutuksia:

  • C-vitamiini edistää solujen kasvua.
  • E-vitamiini pitää yllä solukalvon rakennetta.
  • A-vitamiinin esiasteet, karotenoidit, suojaavat muun muassa ihoa ja limakalvoja.
  • Kalium edistää suolan eritystä ja alentaa siten verenpainetta.
  • Antosyaanit edistävät silmien, verisuonten ja aivojen terveyttä.
  • Siemenet sisältävät välttämättömiä rasvahappoja.

(Lähde: Hyväterveys)


Mustaherukan pinta-alat nousussa

Mustaherukan yleisimmät lajikkeet ovat vanha ruotsalaisperäinen ’Öjebyn’ sekä skotlantilainen ’Ben Tron’. Myös Suomessa jalostetut ’Mikael’, ’Mortti’ ja ’Marski’ ovat varsin yleisiä lajikkeita suomalaisilla herukkaa viljelevillä tiloilla. Punaherukalla valtalajike on ’Punainen Hollantilainen’.

Valtaosa Suomen herukanviljelyalasta on mustaherukkaa, kaikkiaan sitä on vajaat 1800 hehtaaria. Mustaherukan viljelyalasta 400 hehtaaria on luomutuotannossa. Puna- ja valkoherukkaa kasvatetaan pääosin teollisuuden raaka-aineeksi. Viimeisimpien tilastotietojen mukaan punaherukan viljelyala oli yhteensä 161 hehtaaria ja valkoherukan 43 hehtaaria.

Herukoiden sukuun kuuluva karviainen mielletään usein kotipuutarhakasviksi. Sitä viljellään myös ammattimaisestikin 33 hehtaarin alalla. Osa sadosta päätyy tuoremarjana torikauppaan.

Puna- ja valkoherukan sekä karviaiset pinta-alat ovat säilyneet tasaisina kuluneen vuosikymmenen aikana. Mustaherukan viljelyala on sen sijaan noussut viimeisen viiden vuoden aikana selvästi. Kuluttajien kasvava kiinnostus terveellisiä elämäntapoja sekä kotimaista ruoantuotantoa ja lähiruokaa kohtaan ovat lisänneet kotimaisen mustaherukan kysyntää.