• Etusivu
  • Kasvillisuus

Viiniköynnösten kasvattaminen onnistuu myös avomaalla

Tiina Painokallio
Päivitetty 31.05.2025
Aitoviiniköynnös.jpg

Aitoviiniköynnös (VItis vinifera 'Mitschurinski') (Kuva: Shutterstock)

Viiniköynnöksiä on viljelty Suomessa jo 200–300 vuoden ajan kasvihuoneissa, mutta tarhaojukkaviinin (Vitis Labruscana-ryhmä) pohjoisiin olosuhteisiin kehitettyjen lajikkeiden (muun muassa 'Beta' ja 'Zilga') kasvattaminen onnistuu myös avomaalla.

Aitoviiniköynnös (Vitis vinifera) on yksi maailman eniten kasvatetuista viljelykasveista. Suomessa sen kasvatus onnistuu lämmitettävissä kasvihuoneissa, ja sadot ovat yllättävän runsaita ja laadukkaita. Jotkut aitoviiniköynnöslajikkeetkin kestävät hyvin kylmää ja tekevät satoa myös lämmittämättömissä muovihuoneissa – jopa avomaalla.

Tarhaojukkaviini ja aitoviiniköynnös ovat isomarjaisia puuvartisia köynnöksiä, joiden koristeelliset lehdet saavat kauniin syysvärin. Viiniköynnös on näyttävä kasvaessaan vapaasti ja peittää nopeasti laajankin seinäpinnan. Kasvissa on 2–3 voimakasta päärankaa, jotka ohjataan kasvamaan eri suuntiin. Kotipuutarhassa koristekäytössä olevaa viiniköynnöstä ei tarvitse välttämättä lainkaan leikata. Jos satoa kuitenkin halutaan, köynnöksen leikkaaminen on suositeltavaa. Vapaasti kasvavaan viiniköynnökseen tulee kyllä runsaasti versoja sekä rypäleterttuja, mutta kaikki rypäleet eivät ehdi kypsyä, ja tertut jäävät pieniksi ja heikkolaatuisiksi.

Kasvupaikka ja -alusta on oltava täydellinen viiniköynnökselle

Avomaalla viiniköynnös istutetaan mahdollisimman lämpimään ja aurinkoiseen paikkaan. Tuulelta suojainen talon eteläseinusta on luonnollisesti hyvä kasvupaikka. Kasvualustassa saa olla kiviä, sillä ne keräävät tehokkaasti lämpöä. Esimerkiksi talon kivijalka tai puutarhassa oleva kivimuuri antaa tarvittavaa suojaa.

Viiniköynnöksen on päästävä juurtumaan suoraan pohjamaahan. Voimakaskasvuinen, syvälle kasvava juuristo tarvitsee kasvualustakseen paksun multakerroksen. Köynnös viihtyy ravinteikkaassa ja humuspitoisessa maassa. Kasvualustaan lisätty kompostimulta tai maatunut luonnonlanta ovat hyviä maanparannusaineita. Myös kasvualustan kunnollinen salaojitus etenkin savimaalla on tärkeää. Kasvin tyvelle tai pintamaahan ei saisi syksyllä ja talvella kerääntyä vettä.

Ohje

Ohje

Viiniköynnöksen istutus

Paras viiniköynnöksen istutusaika on keväällä tai alkukesällä, mutta astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Istuttaminen on kuitenkin tehtävä syksyllä ajoissa, jotta taimet ehtivät juurtua talven tuloon mennessä. Taimet istutetaan kuohkeaan, hyvin vettä läpäisevään maahan, joka sisältää kohtalaisesti humusta. Taimien välille on jätettävä vähintään metri, sillä viiniköynnös kasvaa vanhemmiten hyvinkin isoksi ja vaatii tilaa ympärilleen.

Viiniköynnöstaimien on oltava istutushetkellä riittävän suuria, käytännössä vähintään lyijykynän paksuisia. Liian pienet taimet eivät jaksa menestyä. Juuret levitetään istutuskuopan pohjalle. Kalkin lisäys maahan kannattaa tehdä ennen istutusta, ja istutuskuoppaan on hyvä sekoittaa 20–30 grammaa yleislannoitetta.

Viiniköynnösten hoito on melko vaativaa, mutta palkitsevaa

Viiniköynnöksen versokasvu on voimakasta ja köynnös tarvitsee runsasta kastelua ja lannoitusta. Etenkin nuorten taimien kastelemiseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota, jotta taimet kehittyisivät hyvin. Vanhemmiten viini pärjää vähemmälläkin kastelulla.

Keväällä viiniköynnöstä lannoitetaan puutarhan yleislannoitteilla. Pintamaahan voidaan lisätä myös kompostimultaa tai ruohosilppua, jotta kasvualusta pysyisi humuspitoisena. Jos kasvu on vaaleaa, köynnökselle voi alkukesällä antaa lisälannoitetta.

Ruukussa kasvavaa viiniköynnöstä kannattaa lannoittaa kastelulannoitteella pari kertaa viikossa kasvukauden alkupuolella. Rypäleiden alkaessa kypsyä, lannoitus lopetetaan ja kastelua vähennetään, jotta kasvi asettuu talvilepoon. Syksyllä kasvusto puhdistetaan lehdistä ja leikkausjätteistä harmaahomeen välttämiseksi.

Viiniköynnöksen talvisuojaus

Nuoret köynnökset lasketaan talveksi maahan ja peitetään pakkaspeitteellä tai kevyellä pakkaslumella. Vanhemmat versot, jotka eivät taivu enää yhtä helposti, voidaan suojata suoraan seinäpinnalle pakkaspeitteen tai havunoksien kanssa. Versot kestävät koviakin pakkasia, kunhan ne ovat tuleentuneet syksyllä hyvin. Juuriston suojaksi levitetään kunnon kerros kuivaa lehtikariketta tai turvetta.

<p data-block-key="yrczx">Maalis–huhtikuussa kausihuoneeseen voi lapioida lunta. Sulaessaan lumi estää kausihuoneen liiallista lämpenemistä sekä tasaa yön ja päivän lämpöeroa. (Kuva: Shutterstock)</p>
Maalis–huhtikuussa kausihuoneeseen voi lapioida lunta. Sulaessaan lumi estää kausihuoneen liiallista lämpenemistä sekä tasaa yön ja päivän lämpöeroa. (Kuva: Shutterstock)

Talvisuojat poistetaan vasta, kun kireät yöpakkaset ovat ohi ja maa sulanut. Kovina pakkastalvina versot saattavat osittain paleltua. Juuristo säilyy kuitenkin maassa elinvoimaisena ja siitä kasvavat uudet terveet versot seuraavan kesän aikana.

<p data-block-key="p60ti">Viiniköynnösten hoitotyöt ovat tärkeä osa menestyksekkään sadon saamisessa. (Kuva: Shutterstock)</p>
Viiniköynnösten hoitotyöt ovat tärkeä osa menestyksekkään sadon saamisessa. (Kuva: Shutterstock)
Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20232_64836.jpg
Kesäkukkien oikea valinta ja hoito takaavat kauniin kukinnan
Kesäkukat ovat nopea tapa koristaa pihat ja parvekkeet. Vaikka ne kasvavat vain yhden kesän, ovat kukinnot sitäkin runsaammat. Jotta kesäkukat tuottaisivat iloa mahdollisimman kauan, täytyy niidenkin hoidossa muistaa muutama asia.
202211_80333.jpg
Vaahteran vauriot? Asiantuntija vastaa
Pihassamme kasvaa suuri puna(veri)vaahtera, josta on suuri oksa revennyt useita vuosia sitten ja tilalle jäänyt iso aukko. Isoja oksia on jouduttu myös leikkaamaan. Rungossa valkeaa kääpää. Puun rungon ympäriltä on pääosin kuori lähtenyt pois ja runko kuulostaa koputellessa osittain laholta. Rungon alareunassa selvää lahoa onkalo maan alle. Mutta joka vuosi puu jaksaa riemastuttaa suurella kauniin punaisella lehtien hehkulla. Olisiko aika jo luopua tästä monen linnun ja hyönteisen pesästä?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton