TAKAISIN
Paras yleinen keino tuholaisten ja tautien ennaltaehkäisyyn on pitää kasvusto ilmavana sekä lannoittaa ja kalkita pensaita säännöllisesti.
Tauti leviää herukanäkämäpunkin välityksellä ja sairaan lisäysaineiston mukana. Pallomaiset äkämäsilmut keväällä herukoissa ovat merkkinä äkämäpunkkisaastunnasta ja tähän usein liittyvästä suonenkatotaudista.
Mustaherukan suonenkatotautiset lehdet ovat normaalia kapeammat, niiden pääsuonten lukumäärä on vähentynyt, lehden laitahammastus on karkeata ja lehden kanta on suora. Taudin ensioireena lehtiin saattaa ilmaantua edestakaisin mutkitteleva kellertävä juova. Taudista esiintyy lievä ja ankara kanta, joita kumpaakin tavataan Suomessa. Ankaran kannan selvin tuntomerkki on epämuotoiset kukat. Nuput ja kukat ovat tummansinipunertavia, niissä on poikkeuksellisesti 8-12 terälehteä normaalin viiden sijasta ja heteet ja emi ovat surkastuneet. Lievää kantaa on vaikeampi tunnistaa oireiden perusteella, mutta yhtenä syynä heikentyneeseen marjasatoon voi olla suonenkatotauti, varsinkin jos pensaissa on esiintynyt äkämäpunkkeja.
Itiöt tartuttavat nuoria lehtiä, joihin kehittyy kesän mittaan ruskean tai harmaanmustia, pyöreähköjä laikkuja. Lehtiruoteihin ja suoniin sekä marjaterttuihin syntyy mustia tai ruskeita pistemäisiä laikkuja. Laajetessaan lehtilaikut sulautuvat yhtenäisiksi tummiksi alueiksi, joiden väliset lehden osat kellastuvat. Laikkuisten lehtien reunat kiertyvät ylöspäin ja tauti johtaa nimensä mukaisesti lehtien ennenaikaiseen varisemiseen. Myös marjat voivat varista. Erityisen voimakkaana variste esiintyy kosteina kesinä, sillä se leviää kasvustossa vesipisaroiden välityksellä pensaasta toiseen. Paha varistesaastunta heikentää pensaiden kasvua ja alentaa satoa.
Tauti aiheuttaa lehtiin vaalean harmaita, ruskeareunaisia laikkuja. Niiden vaaleassa keskustassa erottuu pieninä, mustina pisteinä sienen kuromapulloja. Tauti saattaa aiheuttaa lehtien ennenaikaista tuleentumista ja sadon vähäisyyttä. Harmaalaikkutauti kuten varistekin on yleisin sateisina kesinä, sillä se leviää vesipisaroiden mukana pensaasta toiseen ja runsastuu loppukesällä kosteuden lisääntyessä.
Härmä on erityisesti mustaherukan tauti. Härmä tartuttaa lehtiä ja nuoria versoja. Myös karviaisen ja punaherukan raakileet voivat saastua. Lehtien ja versojen pintaan kehittyy valkoista tai harmahtavaa, jauhomaista rihmastoa. Voimakkaasti saastuneet lehdet ovat kurttuisia ja voivat ruskettua ja karista. Nuorten versojen kasvu pysähtyy ja niiden kärkiosat saattavat kuihtua. Paha härmäsaastunta heikentää kasvien kasvua ja satoa. Härmä vioittaa toisinaan myös punaherukan ja karviaisten marjoja. Marjojen pintaan kehittyy aluksi vaalea, myöhemmin ruskettuva nahkamainen rihmastopeite.
Karviaishärmä (esiintyy myös mustaherukalla)
Harmahtava homemainen päällyste peittää versoja, lehtiä ja joskus myös marjoja. Versojen kasvu pysähtyy ja latvan lehdet tummuvat ja putoavat pois. Valitse taudinkestäviä lajikkeita. Pensaita leikataan harvoiksi ja saastuneet versot leikataan pois ja poltetaan.
Herukanruoste
Aiheuttajana Puccinia ribis -sieni, joka muodostaa vain talvi-itiöitä. Herukanruoste on harvinaisempi kuin villaruoste. Lehtiin ja marjoihin ilmestyy tummia laikkuja, joissa on keltaiset reunat. Versojen kasvu häiriintyy ja ne kasvavat epämuotoisiksi.
Karviaisruoste
Aiheuttajana Puccinia caricina -sieni. Tauti esiintyy satunnaisesti. Väli-isäntänä ovat sarakasvit, joissa taudin kesä- ja talvi-itiöt muodostuvat. Karviaisen ja mahdollisesti myös puna- tai mustaherukan lehtiin ja marjoihin ilmestyy kellanpunaisia, pullistuneita laikkuja.
Ruostetta ei oikein voida torjua; ennaltaehkäisynä tasapainoinen lannoitus ja ilmavana pidetty kasvusto. Saastuneet kasvinosat on hävitettävä polttamalla.
Muista hävittää kaikki saastuneet kasvinosat polttamalla. Maanpinnan haravointi syksyllä auttaa poistamaan maassa lehtien ja karikkeen seassa talvehtivat itiöt.
Silmut turpoavat pallomaisiksi äkämiksi. Punkin saastuttaman pensaan huomaa helposti keväällä, koska silmut eivät aukea ja näin kukkien ja lehtien kasvaminen estyy. Leviää saastuneiden taimien, tuulen tai hyönteisten mukana. Hävitä saastuneet pensaat polttamalla ja hanki uudet, tarkastetut taimet.
Karviaiskoisa
Tavataan myös mustaherukalla. Koisa syö marjat ontoiksi ja kutoo niitä yhteen. Vioittuneet marjat poimitaan pois.
Ojukepistiäinen
Vaalean harmaanvihreän toukan pää on ruskea. Toukka on alle sentin mittainen. Elää marjanraakileessa ja muuttaa sen kulmikkaaksi. Kemiallinen torjunta, jos edellisen vuoden vioitus on paha.
Herukanversosääski
Aikuinen versosääski munii nuoriin versoihin. Valkoisten tai punertavien 2–4 mm pituisten toukkien aiheuttama imentävioitus aiheuttaa uuden versokasvun sykeröitymistä. Herukanversosääskellä on kaksi tai kolme sukupolvea kesässä: yksi kesäkuussa, toinen heinä-elokuussa ja mahdollisesti vielä kolmas elo-syyskuussa.
Herukan versosääskiä voidaan kemiallisesti torjua dimetoaatilla (heti kukinnan jälkeen ) ja malationilla. Aineita on myynnissä eri kauppanimillä. Pakkausten kyljessä olevat käyttöohjeet kannattaa lukea huolella. Jos ei halua käyttää kemiallista kasvinsuojelua, pitää toivoa, että herukanversosääsken luontaiset viholliset, petoluteet, löytäisivät herukkapensaat.
Kirvat
Kirvat aiheuttavat imentävioituksellaan lehtien käpertymistä ja nuorten versojen sykeröitymistä. Ne löytyvät lehtien alapuolelta ja ovat väriltään vihreitä tai punertavia, joskus lähes mustia. Kirvoja voi torjua myös malationiruiskutuksin. Käsittely pitää uusia muutaman päivän välein ja koska kirvat pääasiassa oleskevat lehtien alapuolella, on lehtien alapuolet syytä ruiskuttaa huolella. Kirvojen luontaisia tuholaisia ovat mm. leppäpirkot ja kukkakärpäset. Valitettavasti nämä tuhoutuvat kemiallista torjuntaa käytettäessä.
Karviaispistiäiset
Pistiäiset ovat vihreitä, mustapilkkuisia toukkia, jotka syövät lehtiä. Toukat syövät lehdet ensin pensaan sisäosista. Tarkkaile pensaita ja jos toukkia ilmenee, kerää ne heti pois pensaasta.
Herukkakoi
Toukka elää raakileessa ja aiheuttaa marjojen varisemisen. Torjutaan varhaiskevätruiskutuksella.
Maanpinnalle voi lisätä katetta tai kasvualustaa loppusyksyllä tai keväällä, jolloin maahan vielä mahdollisesti jääneet itiöt tulisi peiteltyä.
Näin tunnistat herukoiden ja karviaisten taudit ja tuholaiset
Päivitetty: 8.6.2022
Herukoilla ja karviaisilla esiintyy useita eri virus-, bakteeri- ja sienitauteja. Niiden tunnistaminen on olennaista oikean torjuntakeinon valitsemiseksi.
Paras yleinen keino tuholaisten ja tautien ennaltaehkäisyyn on pitää kasvusto ilmavana sekä lannoittaa ja kalkita pensaita säännöllisesti.Suonenkatotauti
Mustaherukan 14 tunnetusta virustaudista tai virustaudin kaltaisesta taudista suonenkatotauti on merkittävin. Tautia esiintyy myös puna- ja valkoherukassa, luonnonvaraisessa taikinamarjassa sekä pohjanpunaherukassa.Tauti leviää herukanäkämäpunkin välityksellä ja sairaan lisäysaineiston mukana. Pallomaiset äkämäsilmut keväällä herukoissa ovat merkkinä äkämäpunkkisaastunnasta ja tähän usein liittyvästä suonenkatotaudista.
Mustaherukan suonenkatotautiset lehdet ovat normaalia kapeammat, niiden pääsuonten lukumäärä on vähentynyt, lehden laitahammastus on karkeata ja lehden kanta on suora. Taudin ensioireena lehtiin saattaa ilmaantua edestakaisin mutkitteleva kellertävä juova. Taudista esiintyy lievä ja ankara kanta, joita kumpaakin tavataan Suomessa. Ankaran kannan selvin tuntomerkki on epämuotoiset kukat. Nuput ja kukat ovat tummansinipunertavia, niissä on poikkeuksellisesti 8-12 terälehteä normaalin viiden sijasta ja heteet ja emi ovat surkastuneet. Lievää kantaa on vaikeampi tunnistaa oireiden perusteella, mutta yhtenä syynä heikentyneeseen marjasatoon voi olla suonenkatotauti, varsinkin jos pensaissa on esiintynyt äkämäpunkkeja.
Suonikloroosi
Suonikloroosia esiintyy yleisesti karviaisessa ja punaherukassa ja lisäksi valkoherukassa. Taudin oireiden voimakkuus vaihtelee lajikkeittain. Tyypillinen oire on lehtisuonten ja suonia ympäröivän solukon kellastuminen. Lisäksi lehdet voivat kehittyä epämuotoisiksi ja ne kellastuvat ja varisevat normaalia aikaisemmin. Suonikloroosin aiheuttajana pidetään kirvalevintäistä virusta, jonka ominaisuuksia ei kuitenkaan tunneta. Virus leviää myös ymppäyksellä.Varistetauti
Varistetauti tartuttaa puna- ja valkoherukkaa ja karviaisia. Taudinaiheuttaja talvehtii saastuneissa kasvinjätteissä ja sen itiöitä alkaa vapautua keväällä säiden lämmetessä.Itiöt tartuttavat nuoria lehtiä, joihin kehittyy kesän mittaan ruskean tai harmaanmustia, pyöreähköjä laikkuja. Lehtiruoteihin ja suoniin sekä marjaterttuihin syntyy mustia tai ruskeita pistemäisiä laikkuja. Laajetessaan lehtilaikut sulautuvat yhtenäisiksi tummiksi alueiksi, joiden väliset lehden osat kellastuvat. Laikkuisten lehtien reunat kiertyvät ylöspäin ja tauti johtaa nimensä mukaisesti lehtien ennenaikaiseen varisemiseen. Myös marjat voivat varista. Erityisen voimakkaana variste esiintyy kosteina kesinä, sillä se leviää kasvustossa vesipisaroiden välityksellä pensaasta toiseen. Paha varistesaastunta heikentää pensaiden kasvua ja alentaa satoa.
Harmaalaikku
Esiintyy kaikilla herukoilla ja karviaisella. Taudin itiöt talvehtivat pudonneissa lehdissä ja karikkeessa ja saastuttavat keväällä nuoria lehtiä.Tauti aiheuttaa lehtiin vaalean harmaita, ruskeareunaisia laikkuja. Niiden vaaleassa keskustassa erottuu pieninä, mustina pisteinä sienen kuromapulloja. Tauti saattaa aiheuttaa lehtien ennenaikaista tuleentumista ja sadon vähäisyyttä. Harmaalaikkutauti kuten varistekin on yleisin sateisina kesinä, sillä se leviää vesipisaroiden mukana pensaasta toiseen ja runsastuu loppukesällä kosteuden lisääntyessä.
Härmä
Herukoiden ja karviaisen härmä tartuttaa kehittyviä lehtiä keväällä pensaiden kukinnan aikaan. Taudinaiheuttaja talvehtii edellisten tavoin pudonneissa lehdissä pensaiden juurella, mistä sen itiöitä vapautuu kosteuden vaikutuksesta säiden lämmetessä.Härmä on erityisesti mustaherukan tauti. Härmä tartuttaa lehtiä ja nuoria versoja. Myös karviaisen ja punaherukan raakileet voivat saastua. Lehtien ja versojen pintaan kehittyy valkoista tai harmahtavaa, jauhomaista rihmastoa. Voimakkaasti saastuneet lehdet ovat kurttuisia ja voivat ruskettua ja karista. Nuorten versojen kasvu pysähtyy ja niiden kärkiosat saattavat kuihtua. Paha härmäsaastunta heikentää kasvien kasvua ja satoa. Härmä vioittaa toisinaan myös punaherukan ja karviaisten marjoja. Marjojen pintaan kehittyy aluksi vaalea, myöhemmin ruskettuva nahkamainen rihmastopeite.
Karviaishärmä (esiintyy myös mustaherukalla)
Harmahtava homemainen päällyste peittää versoja, lehtiä ja joskus myös marjoja. Versojen kasvu pysähtyy ja latvan lehdet tummuvat ja putoavat pois. Valitse taudinkestäviä lajikkeita. Pensaita leikataan harvoiksi ja saastuneet versot leikataan pois ja poltetaan.
Harmaahome
Harmaahome leviää helposti vaurioituneisiin oksiin aiheuttaen suuriakin kuoliolaikkuja versoihin. Kuoren alla puuosa on tummaa. Tauti tuhoaa erityisesti punaherukan oksia. Harmaahome pilaa etenkin mustaherukan marjoja pensaiden ala- ja sisäosissa. Tauti voi aiheuttaa myös raakileiden karisemista.Ruosteet
Herukanvillaruostetta esiintyy yleensä vain mustaherukalla (aiheuttajana Cronartium ribicola -sieni, joka esiintyy usein vain mustaherukalla). Lehtien alapuolelle kehittyy alkukesällä keltaisia tai oransseja, pieniä ruostelaikkuja, joissa tautia levittävät kesäitiöt kehtittyvät. Laikut muuttuvat kesän kuluessa punertaviksi ja lopulta ruskeanharmahtaviksi, villamaisiksi itiöryhmiksi.Herukanruoste
Aiheuttajana Puccinia ribis -sieni, joka muodostaa vain talvi-itiöitä. Herukanruoste on harvinaisempi kuin villaruoste. Lehtiin ja marjoihin ilmestyy tummia laikkuja, joissa on keltaiset reunat. Versojen kasvu häiriintyy ja ne kasvavat epämuotoisiksi.
Karviaisruoste
Aiheuttajana Puccinia caricina -sieni. Tauti esiintyy satunnaisesti. Väli-isäntänä ovat sarakasvit, joissa taudin kesä- ja talvi-itiöt muodostuvat. Karviaisen ja mahdollisesti myös puna- tai mustaherukan lehtiin ja marjoihin ilmestyy kellanpunaisia, pullistuneita laikkuja.
Ruostetta ei oikein voida torjua; ennaltaehkäisynä tasapainoinen lannoitus ja ilmavana pidetty kasvusto. Saastuneet kasvinosat on hävitettävä polttamalla.
Muista hävittää kaikki saastuneet kasvinosat polttamalla. Maanpinnan haravointi syksyllä auttaa poistamaan maassa lehtien ja karikkeen seassa talvehtivat itiöt.Herukan ja karviaisen tuholaiset
Herukan äkämäpunkkiSilmut turpoavat pallomaisiksi äkämiksi. Punkin saastuttaman pensaan huomaa helposti keväällä, koska silmut eivät aukea ja näin kukkien ja lehtien kasvaminen estyy. Leviää saastuneiden taimien, tuulen tai hyönteisten mukana. Hävitä saastuneet pensaat polttamalla ja hanki uudet, tarkastetut taimet.
Karviaiskoisa
Tavataan myös mustaherukalla. Koisa syö marjat ontoiksi ja kutoo niitä yhteen. Vioittuneet marjat poimitaan pois.
Ojukepistiäinen
Vaalean harmaanvihreän toukan pää on ruskea. Toukka on alle sentin mittainen. Elää marjanraakileessa ja muuttaa sen kulmikkaaksi. Kemiallinen torjunta, jos edellisen vuoden vioitus on paha.
Herukanversosääski
Aikuinen versosääski munii nuoriin versoihin. Valkoisten tai punertavien 2–4 mm pituisten toukkien aiheuttama imentävioitus aiheuttaa uuden versokasvun sykeröitymistä. Herukanversosääskellä on kaksi tai kolme sukupolvea kesässä: yksi kesäkuussa, toinen heinä-elokuussa ja mahdollisesti vielä kolmas elo-syyskuussa.
Herukan versosääskiä voidaan kemiallisesti torjua dimetoaatilla (heti kukinnan jälkeen ) ja malationilla. Aineita on myynnissä eri kauppanimillä. Pakkausten kyljessä olevat käyttöohjeet kannattaa lukea huolella. Jos ei halua käyttää kemiallista kasvinsuojelua, pitää toivoa, että herukanversosääsken luontaiset viholliset, petoluteet, löytäisivät herukkapensaat.
Kirvat
Kirvat aiheuttavat imentävioituksellaan lehtien käpertymistä ja nuorten versojen sykeröitymistä. Ne löytyvät lehtien alapuolelta ja ovat väriltään vihreitä tai punertavia, joskus lähes mustia. Kirvoja voi torjua myös malationiruiskutuksin. Käsittely pitää uusia muutaman päivän välein ja koska kirvat pääasiassa oleskevat lehtien alapuolella, on lehtien alapuolet syytä ruiskuttaa huolella. Kirvojen luontaisia tuholaisia ovat mm. leppäpirkot ja kukkakärpäset. Valitettavasti nämä tuhoutuvat kemiallista torjuntaa käytettäessä.
Karviaispistiäiset
Pistiäiset ovat vihreitä, mustapilkkuisia toukkia, jotka syövät lehtiä. Toukat syövät lehdet ensin pensaan sisäosista. Tarkkaile pensaita ja jos toukkia ilmenee, kerää ne heti pois pensaasta.
Herukkakoi
Toukka elää raakileessa ja aiheuttaa marjojen varisemisen. Torjutaan varhaiskevätruiskutuksella.
Vai olisiko kyse ravinteiden puutteesta?
Marjakasvien puutostauteja:- Kaliumin puute: Lehdet kuihtuvat ja punertuvat. Marjat jäävät pieniksi ja niiden maku huononee.
- Fosforin puute: Lehtien väri muuttuu sinipunertavaksi, lehdet varisevat ja sato heikkenee.
- Magnesiumin puute: Lehtien väritys muuttuu punertavaksi tai kellertäväksi, lehdet varisevat ja kasvu hidastuu.
- Mangaanin puute: Lehdet kellastuvat ja niihin tulee laikkuja.
- Raudan puute: Kasvinosat vaalenevat ja kellastuvat.
- Sinkin puute: Marjojen koko pienenee ja sato vähenee. Lehdistä tulee kapeita.
- Typen puute: Kasvu heikkenee. Lehdistä tulee vaaleanvihreitä ja marjoista pieniä.
Kasvien terveydestä huolehtiminen:
- Käytä kotimaisia, terveitä ja tarkastettuja taimia.
- Valitse kasveille niille parhaiten sopiva paikka.
- Huolehdi kasvualustan kunnosta ja kasvien tasapainoisesta lannoituksesta.
- Pidä kasvusto ilmavana.
- Vahvat ja terveet kasvit kestävät parhaiten tauteja ja tuholaisia.
- Muista myös viljelyhygienia.
Maanpinnalle voi lisätä katetta tai kasvualustaa loppusyksyllä tai keväällä, jolloin maahan vielä mahdollisesti jääneet itiöt tulisi peiteltyä.Lähde: www.kasvinsuojeluseura.fi
Ps. Puutarha.netin Keskustelupalstalla käydään aktiivisesti keskustelua myös puutarhan taudeista ja tuholaisista sekä hedelmistä ja marjoista - lajeittain. Lue keskusteluita ja osallistu!
- Täältä saat lisää tietoa hyötykasveista sekä tautien ja tuholaisten torjunnasta.
Ps. Puutarha.netin Keskustelupalstalla käydään aktiivisesti keskustelua myös puutarhan taudeista ja tuholaisista sekä hedelmistä ja marjoista - lajeittain. Lue keskusteluita ja osallistu!
- Täältä saat lisää tietoa hyötykasveista sekä tautien ja tuholaisten torjunnasta.
