• Etusivu
  • Hoitotyöt

Näin leikkaat pensaita ja puita

Tiina Painokallio
Päivitetty 14.03.2025
20233_24934.jpg

Ilmava latvus antaa tilaisuuden runsaalle kukinnalle ja sadolle. (Kuva. Puutarha.net)

Periaatteessahan mitään kasvia ei ole pakko leikata, mutta hienovaraisin hoito- ja kasvatusleikkauksin niiden kasvua voidaan pitää kurissa ja ohjata tiettyyn suuntaan; esimerkiksi hedelmäpuut hyötyvät suuresti latvuksen pitämisestä ilmavana ja kohtuukorkuisena. Leikkaamalla saadaan ränsistynyt kasvusto myös uuteen kukoistukseen ja sillä voidaan edesauttaa myös kukintaa ja satoa. Turhaa leikkaamista tulee kuitenkin aina välttää, sillä leikkauskohdat ovat aina alttiina sienitaudeille.

Puiden ja pensaiden leikkaustöihin ryhdytään pakkasten jälkeen

Kevään lähestyessä ja pakkasten mentyä ohitse maalis-huhtikuussa on aika ryhtyä leikkauspuuhiin. Useimmat kasvit leikataan mieluiten varhain keväällä ennen silmujen puhkeamista ja nestevirtauksen voimistumista. Myös leikkaushaavat paranevat paremmin eivätkä sienitaudit pääse yhtä hyvin leviämään kuin syksyllä.

Runsaasti mahlaa vuotavat kasvit leikataan loppukesällä elokuussa tai hyvin varhain kevättalvella. Tällaisia ovat muun muassa kirsikat, luumut, tuomet, koivut, vaahterat ja hevoskastanjat. Kuolleet ja sairaat oksat voi leikata milloin tahansa.

Lue tarkemmin leikkausajankohdista artikkelista Milloin leikataan?

Säännölliset puiden ja pensaiden hoitoleikkaukset

Säännölliset hoitoleikkaukset ovat miltei kaikille kasveille parempi vaihtoehto kuin harvoin tapahtuva voimakas leikkaus tai peräti alasleikkaus. Useimmiten leikkauksella pyritään seuraamaan lajin luontaista kasvutapaa, mutta tästä ovat poikkeuksena pensasaidat sekä leikkaamalla tiettyyn muotoon pakotetut puut ja pensaat. Leikkaus tehdään aina terävillä ja hyvin hoidetuilla välineillä, jotta leikkauspinnasta tulisi sileä ja puhdas – tarvittaessa leikkauspinnan ja sen reunat voi vielä siistiä veitsellä. Erilaiset voimanivelet tuovat lisää tehoa leikkaamiseen ja säästävät myös leikkaajan voimia.

Leikattaessa verso katkaistaan noin sentin ulospäin suuntautuvan, terveen silmun yläpuolelta. Näin silmu ei vahingoitu ja siitä kasvaa uusi verso. Liian pitkäksi jäänyt versontynkä voi altistaa kasvitaudeille sekä lahottajille. Mikäli poistaa pitää kokonainen oksa, niin se poistetaan rungon läheltä, oksankauluksen vierestä; mitään tappia ei tule jättää. Isompi oksa kannattaa ensin lyhentää, ettei se katketessaan repeydy holtittomasti – jäljelle jäänyt pätkä tulee kuitenkin poistaa samantien.

Useimmat lajit kestävät hyvin alle 7 cm paksun oksan poiston – omenapuut paksumpienkin. Tarvittaessa voi isompaan haavapintaan sivellä puutarhamyymälöistä ja marketeistakin saatavaa haavanhoitoainetta estämään sienitauteja.

<p data-block-key="2j1wq">Näin leikkaat isomman oksan. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Näin leikkaat isomman oksan. (Kuva: Puutarha.net)

Lehtipuiden leikkaukset

Uusi lehtipuu leikataan istutusvuoden jälkeisenä keväänä. Myös mahlaa vuotavat puut kestävät pieninä taimina leikkauksen aikaisin keväällä. Istutusleikkauksen yhteydessä taimesta poistetaan mahdolliset kilpalatvat sekä sisäänpäin kasvavat ja toisia hankaavat oksat. Myös vahingoittuneet oksat tulee poistaa.

Nuoresta puusta leikataan tarvittaessa vuosittain kilpalatva, jyrkkäkulmaiset ja liian tiheässä kasvavat oksat. Alimmaisia oksia voi myös tarpeen mukaan poistaa ja lyhennellä liian pitkiksi kasvaneita oksia. Lisäksi rungosta kasvavat vesiversot sekä juurivesat poistetaan. Aina tarvittaessa poistetaan myös vahingoittuneet, vaurioituneet ja sisäänpäin kääntyneet oksat leikkaamalla tai sahaamalla.

Vanhalla puulla pyritään säilyttämään puun luonnollinen kasvutapa, mutta oksia poistetaan periaatteessa samalla tavalla. Hedelmäpuiden kasvua voi ohjata rajumminkin, mikäli tavoitteena on sadonkorjuun sujuvuus. Tällöin latvus pyritään pitämään melko matalana poistamalla ja lyhentämällä ylöspäin kasvavia oksia – vaakasuoriin oksiin tulee enemmän hedelmäsilmuja ja matalammasta puusta hedelmät ovat helpommin poimittavissakin.

Ilmava latvus tarjoaa tasaisesti valoa kaikille hedelmille ja ilmankierto vähentää myös kosteudessa ja seisovassa ilmassa viihtyvien tuholaisten määrää. Mikäli hedelmäpuulla on lähinnä koristearvoa, niin sen voi antaa kasvaa vapaammin ja vain tarvittaessa harventaa.

Leikkaustyökaluja ovat mm. oksasaha, varrelliset latvasakset, tavalliset oksasakset (sekatöörit) sekä voimasakset.

<p data-block-key="rpcl0">Hoitoleikkauksessa poistettavat oksat. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Hoitoleikkauksessa poistettavat oksat. (Kuva: Puutarha.net)

Lue lisää: Omenapuun leikkaus

Marjapensaiden leikkaus

Marjapensailla vuosittainen hoitoleikkaus on erittäin tärkeää, sillä varsinkin herukkapensailla paras sato saadaan 3–5-vuotiaista oksista. Sitä vanhempia voi vuosittain poistaa. Lamoavia, maahan painuvia oksia voi poistaa heti havaitessa (tai tukea pensastuen avulla) ja tarvittaessa myös nuorempia versoja voidaan harventaa. Kasvua voidaan myös pitää kurissa poistamalla pensaan ulkopuolelle kasvaneet versot. Kuolleet, vaurioituneet oksat sopii myös aina poistaa. Rungollisesta marjapensaasta poistetaan aina villiversot ja latvusta harvennetaan tavallisen marjapensaan tapaan.

Karviainen kasvaa herukoita hitaammin, joten sitä tulee leikata myös harvemmin. Parin, kolmen vuoden välein siitä voidaan poistaa muutama oksa vanhimmasta alkaen.

Vadelma tekee satoa toisen vuoden versoilla, joten satoa tehneet versot voi myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä surutta poistaa maata myöten. Leikkaus tehdään joka vuosi ja samalla poistetaan myös vadelmarivistön ulkopuolelle karanneet sekä kaatuneet versot.

Lue lisää: Herukoiden ja karviaisten leikkaaminen

Koristepensaiden siistiminen

Vuosittain toteutetut hoitoleikkaukset pitävät myös koristepensaat siisteinä ja elinvoimaisina. Niistä leikataan yleensä ne vanhat ja heikkokuntoiset, vahingoittuneet ja huonosti kukkivat versot maata myöten pois. Harvennettavia pensaita ovat aroniat, kanukat, kuusamat, onnenpensaat, syreenit ja tuomipihlajat.

Vanhan pensaan voi nuorentaa myös leikkaamalla se kokonaan alas. Alasleikkaus tehdään vain tarvittaessa ja se soveltuu ainoastaan runsaasti juurivesoja tekeville lajeille. Piikkisien lajien harventaminen on myös hankalaa, joten nekin voi tarpeen vaatiessa leikata kokonaan alas. Yksirunkoisia tai toiseen lajiin vartettuja pensaita ei leikata alas.

Useimmat lajit kasvavat voimakkaasti heti alasleikkausta seuraavana kesänä. Parhaiten alasleikkaaminen sopii kaikille angervoille sekä nukke- ja hansaruusulle.

<p data-block-key="ow5ad">(Kuva: Puutarha.net)</p>
(Kuva: Puutarha.net)

Havuja leikataan varoen

Kevättalvella leikataan myös havukasvit. Havujen leikkaamisessa on muistettava jättää aina hieman edellisvuoden kasvua jäljelle, koska sitä vanhemmasta osasta ei uusia silmuja kasva. Parhaiten muotoleikkauksia kestävät marjakuuset ja tuijat. Marjakuusesta leikataan kevätauringon kuivattamat kohdat.

Havukasvien vuosikasvuja voi alkukesällä myös typistää, jolloin vuosikasvua saadaan pidettyä lyhyenä ja koko kasvi tuuheutuu. Yleisimmin typistystä tehdään vuorimännyllä, mutta ihan tavallinenkin metsäkuusi hyötyy uusien vuosikasvujensa lyhentämisestä. Mikäli aikaa riittää, niin käsin voi typistellä nuoren kuusiaidankin alusta loppuun. Ennen juhannusta vuosikasvu on pehmeää ja katkeaa helposti ihan sormin taittamalla.

Isomman kuusiaidan leikkaamiseen on varattava aikaa ja hyvät välineet. Polttomoottorilla tai sähkökäyttöisellä pensasleikkurilla työ käy joutuisasti. Kuusiaitaa kasvatetaan ja sitä leikataan alhaalta ylöspäin kapenevaksi, jotta lumen kertyminen aidan päälle tulisi minimoitua.

<p data-block-key="vbsd6">Kuusiaidan leikkaminen (Kuva: Puutarha.net)</p>
Kuusiaidan leikkaminen (Kuva: Puutarha.net)

Kasvatusvaiheessa voi noudattaa kahta eri tapaa: antaa kuusen kasvaa latvastaan haluttuun korkeuteen saakka tai tasata latvat yhdenkorkuisiksi jo nuorella kuusiaidalla. Tasaaminen on suositeltavaa etenkin taimikooltaan vaihtelevan aidan kasvatuksessa. Korkeamman ja pidemmän aidan ollessa kyseessä kannattaa käyttää apuna myös erilaisia linjalankoja ja mittalautoja, jotta jälki säilyisi siistinä. Erittäin kookkaan aidan leikkaamisessa tarvitaan myös erilaisia tikkaita tai siirrettävää telinettä. Traktorin lavaltakin leikkaus onnistuu, mikäli tilaa aidan sivuilla on.

<p data-block-key="eik1z">Huolellinen työ kiittää tekijäänsä ja antaa silmäiloa muillekin. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Huolellinen työ kiittää tekijäänsä ja antaa silmäiloa muillekin. (Kuva: Puutarha.net)

Perennapenkissä siistitään

Perennoita eli monivuotisia kasveja ei juurikaan tarvitse leikata, koska niiden maanpäälinen osa lakastuu talveksi. Mikäli jotain talventörröttäjiä kuitenkin jää, niin ne tulee poistaa maata myöten ennen kasvukauden alkamista.

Kesällä hoitoleikkauksia voidaan tehdä kahdesta syystä: ettei siementen kehitys veisi kasvin voimia tai jotta saataisiin aikaan uusi kukinta. Uudelleen kukkivat esimerkiksi jaloritarinkannus, lupiini, mirrinminttu, kullero sekä päivänkakkara.

Ruusutarhassa saksitaan

Ryhmäruusut siistitään joka vuosi. Talven jäljiltä poistetaan kuolleet osat ja lyhennetään versoja terveeseen, vihreään osaan saakka. Vahvimmat 3–5 versoa leikataan 3–5 silmun yläpuolelta eli noin 15 cm:n korkeudelta maanpinnasta.

Pensasruusut eivät ryhmäruusujen lailla vaadi vuosittaista leikkaamista, mutta niitäkin kannattaa siistiä poistamalla vanhat kiulukat, kuivat oksanhaarat ja vahingoittuneet oksat. Voimakkaasti kasvavien lajien kasvua voidaan myös leikkauksin rajoittaa.

Köynnösruusujen eri lajikkeiden leikkaamisen kanssa kannattaa olla tarkka, ettei menetä tulevan kesän kukintaa. Saman kesän versoilla kukkii esimerkiksi. 'New Dawn' -köynnösruusulajike, jota voi mainiosti leikata keväällä. Vanhoilla versoilla puolestaan kukkivat punainen 'Flammentanz' ja valkoinen 'Pohjantähti'. Köynnösruusuista leikataan varhain keväällä paleltuneet ja heikoimmat versot sekä huonosti kukkivia, vanhoja versoja.

<p data-block-key="jnx1v">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Kärsivällisyyttä kärhöjen kanssa

Kärhöt tekevät silmuja keväällä hyvin myöhään, joten kannattaa odotella niiden puhkeamista reilusti toukokuulle ennen kuin lähtee versoja leikkaamaan. Uusilla versoilla kukkivat kärhöt leikataan keväällä ylimmän terveen silmun yläpuolelta. Vanhoilla versoilla kukkivien kärhöjen kuolleet ja heikot versot voi leikata myöhäiskeväällä tai kukinnan jälkeen.

Ohje

Ohje

Teroita saksesi, voimasaksesi ja tarkista sahasi kunto. Odota keväisen leutoja päiviä ja käy taistoon risuisia ja ränsistyneitä kasvustoja vastaan. Sinä osaat kyllä!

Lisää kasvikohtaista tietoa löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20214_70196.jpg
Pienikin parvekeistutus auttaa pölyttäjähyönteisiä
Kukasta toiseen lentävät pörriäiset kaipaavat tukeasi. Auttaminen onnistuu myös parvekkeella.Pölyttäjähyönteisten määrä on pitkään laskenut. Suomen tilanne ei ole aivan yhtä paha kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta myös täällä erilaisten hyönteisten määrä on laskenut niiden elinolojen kaventuessa. Kasvien pölyttämisen lisäksi hyönteiset kierrättävät ravinteita ja pitävät kurissa tuhoeläinkantoja. Pienikin teko auttaa pölyttäjien hyvinvoinnin lisäämiseksi.
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
20229_79609.jpg
Kohdistetut kasvilamput vai kauttaaltaan hyvä led-valaistus?
Led-lamppujen käyttöä kasvivaloina esim. taimien kasvattamisessa on muutamien viime vuosien aikana alettu suosia muun muassa siksi, että led-lamput kasvivaloina eivät kuumene niin paljoa kuin energiansäästölamput, hehkulampuista puhumattakaan. Hyvät led-lamput ovat lisäksi energiatehokkaampia kuin energiansäästölamput. Myös kotoisat huonekasvimme tarvitsevat hyvälaatuista valoa. Valaisimissa kannattaa panostaa korkean CRI:n eli värintoistoindeksin led-yleisvalaisimiin, joiden valossa viihtyvät sekä ihmiset että kasvit.
202212_80402.jpg
Kuinka paljon on niukasti? Huonekasvien kastelu
Jokaisen huonekasvin hoito-ohjeessa tulisi ilmoittaa kasvin vedentarve. Kasteluohjeissa puhutaankin runsaasta, kohtuullisesta ja niukasta kastelusta. Millaista vesimäärää ne sitten tarkoittavat?
20238_59603.jpg
Herkullinen tatti herkkutatti
Kauppasienten ehdoton ykkönen herkkutatti (Boletus edulis) ilmestyy poimittavaksi toisinaan heti kesäkuussa, ja satoa voi poimia lokakuulle asti. Parasta poiminta-aikaa elellään elo- ja syyskuussa.Sieni antaa satoa lähes joka vuosi runsaanlaisesti. Aivan ensimmäisiä tatteja kannattaa katsastaa metsän kulkureittien varsilta sekä suurten kuusien juurilta. Tatit ovat paikkauskollisia – yleensä.Kova kasvualusta on näiden tattien mieleen. Sienten määrässä on vuosittain suuria eroja. Satokauden lopulla tatteja löytynee vielä kuivista mäntymetsistä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton