Näin leikkaat pensaita ja puita

Leikattaessa verso katkaistaan noin sentin ulospäin suuntautuvan, terveen silmun yläpuolelta. Näin silmu ei vahingoitu ja siitä kasvaa uusi verso. Liian pitkäksi jäänyt versontynkä voi altistaa kasvitaudeille sekä lahottajille. Mikäli poistaa pitää kokonainen oksa, niin se poistetaan rungon läheltä, oksankauluksen vierestä; mitään tappia ei tule jättää. Isompi oksa kannattaa ensin lyhentää, ettei se katketessaan repeydy holtittomasti – jäljelle jäänyt pätkä tulee kuitenkin poistaa samantien.

Useimmat lajit kestävät hyvin alle 7 cm paksun oksan poiston – omenapuut paksumpienkin. Tarvittaessa voi isompaan haavapintaan sivellä puutarhamyymälöistä ja marketeistakin saatavaa haavanhoitoainetta estämään sienitauteja.

Nuoresta puusta leikataan tarvittaessa vuosittain kilpalatva, jyrkkäkulmaiset ja liian tiheässä kasvavat oksat. Alimmaisia oksia voi myös tarpeen mukaan poistaa ja lyhennellä liian pitkiksi kasvaneita oksia. Lisäksi rungosta kasvavat vesiversot sekä juurivesat poistetaan. Aina tarvittaessa poistetaan myös vahingoittuneet, vaurioituneet ja sisäänpäin kääntyneet oksat leikkaamalla tai sahaamalla.

Vanhalla puulla pyritään säilyttämään puun luonnollinen kasvutapa, mutta oksia poistetaan periaatteessa samalla tavalla. Hedelmäpuiden kasvua voi ohjata rajumminkin, mikäli tavoitteena on sadonkorjuun sujuvuus. Tällöin latvus pyritään pitämään melko matalana poistamalla ja lyhentämällä ylöspäin kasvavia oksia – vaakasuoriin oksiin tulee enemmän hedelmäsilmuja ja matalammasta puusta hedelmät ovat helpommin poimittavissakin.

Ilmava latvus tarjoaa tasaisesti valoa kaikille hedelmille ja ilmankierto vähentää myös kosteudessa ja seisovassa ilmassa viihtyvien tuholaisten määrää. Mikäli hedelmäpuulla on lähinnä koristearvoa, niin sen voi antaa kasvaa vapaammin ja vain tarvittaessa harventaa.

Leikkaustyökaluja ovat mm. oksasaha, varrelliset latvasakset, tavalliset oksasakset (sekatöörit) sekä voimasakset.

Vuosittain toteutetut hoitoleikkaukset pitävät myös koristepensaat siisteinä ja elinvoimaisina. Niistä leikataan yleensä ne vanhat ja heikkokuntoiset, vahingoittuneet ja huonosti kukkivat versot maata myöten pois. Harvennettavia pensaita ovat aroniat, kanukat, kuusamat, onnenpensaat, syreenit ja tuomipihlajat.

Vanhan pensaan voi nuorentaa myös leikkaamalla se kokonaan alas. Alasleikkaus tehdään vain tarvittaessa ja se soveltuu ainoastaan runsaasti juurivesoja tekeville lajeille. Piikkisien lajien harventaminen on myös hankalaa, joten nekin voi tarpeen vaatiessa leikata kokonaan alas. Yksirunkoisia tai toiseen lajiin vartettuja pensaita ei leikata alas.

Useimmat lajit kasvavat voimakkaasti heti alasleikkausta seuraavana kesänä. Parhaiten alasleikkaaminen sopii kaikille angervoille sekä nukke- ja hansaruusulle.

Kevättalvella leikataan myös havukasvit. Havujen leikkaamisessa on muistettava jättää aina hieman edellisvuoden kasvua jäljelle, koska sitä vanhemmasta osasta ei uusia silmuja kasva. Parhaiten muotoleikkauksia kestävät marjakuuset ja tuijat. Marjakuusesta leikataan kevätauringon kuivattamat kohdat.

Havukasvien vuosikasvuja voi alkukesällä myös typistää, jolloin vuosikasvua saadaan pidettyä lyhyenä ja koko kasvi tuuheutuu. Yleisimmin typistystä tehdään vuorimännyllä, mutta ihan tavallinenkin metsäkuusi hyötyy uusien vuosikasvujensa lyhentämisestä. Mikäli aikaa riittää, niin käsin voi typistellä nuoren kuusiaidankin alusta loppuun. Ennen juhannusta vuosikasvu on pehmeää ja katkeaa helposti ihan sormin taittamalla.

Isomman kuusiaidan leikkaamiseen on varattava aikaa ja hyvät välineet. Polttomoottorilla tai sähkökäyttöisellä pensasleikkurilla työ käy joutuisasti. Kuusiaitaa kasvatetaan ja sitä leikataan alhaalta ylöspäin kapenevaksi, jotta lumen kertyminen aidan päälle tulisi minimoitua.

Ryhmäruusut siistitään joka vuosi. Talven jäljiltä poistetaan kuolleet osat ja lyhennetään versoja terveeseen, vihreään osaan saakka. Vahvimmat 3–5 versoa leikataan 3–5 silmun yläpuolelta eli noin 15 cm:n korkeudelta maanpinnasta.

Pensasruusut eivät ryhmäruusujen lailla vaadi vuosittaista leikkaamista, mutta niitäkin kannattaa siistiä poistamalla vanhat kiulukat, kuivat oksanhaarat ja vahingoittuneet oksat. Voimakkaasti kasvavien lajien kasvua voidaan myös leikkauksin rajoittaa.

Köynnösruusujen eri lajikkeiden leikkaamisen kanssa kannattaa olla tarkka, ettei menetä tulevan kesän kukintaa. Saman kesän versoilla kukkii esimerkiksi. 'New Dawn' -köynnösruusulajike, jota voi mainiosti leikata keväällä. Vanhoilla versoilla puolestaan kukkivat punainen 'Flammentanz' ja valkoinen 'Pohjantähti'. Köynnösruusuista leikataan varhain keväällä paleltuneet ja heikoimmat versot sekä huonosti kukkivia, vanhoja versoja.