TAKAISIN

Persilja (Petroselinum crispum)

Julkaistu: 25.10.2015
Persilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen, ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän Apiaceae -heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa.

Persiljaa tunnetaan kolme eri tyyppiä: silolehtistä, kähärälehtistä (sammalpoimuista) ja juuripersiljaa (P. crispum var. radicosum tai P. c. var. tuberosum). Juuripersilja tekee porkkanan näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Suomessa persiljoista on mausteena suosituin kähärälehtipersilja, mutta välimeren seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman maukuista silopersiljaa.

Lue Keskustelupalstalta lisää persiljasta

Persilja on varsinainen vitamiinipommi

Kuivattu persilja sisältää jopa 45 % proteiinia ja loput ovat pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää runsaasti A- ja C-vitamiinia, rautaa, kalsiumia, fosforia ja magnesiumia - myös huomattavia pitoisuuksia karoteeneja sekä folaattia. Myös pieniä pitoisuuksia muita aineita on.

Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita, tärkeimmät niistä ovat apioli ja myristisiini. Kasvi sisältää myös flavoneihin kuuluvaa apigeniinia, joka on antiseptista ja ehkäisee histamiinin vapautumista.

Persiljan käyttö

Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty reumatismin hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin sekä voiteena parantamaan mustelmia ja turvotuksia (tieteellisesti sitä on pidetty karoteenien ja C-vitamiinin runsauden ansiona). Persiljan väitetään myös vähentävän pahanhajuista hengitystä tuoreena pureskeltuna. Persilja ei kuitenkaan sovi hoitavaksi yrtiksi raskauden aikana eikä silloin, jos sairastaa maha- tai pohjukaissuolen haavaumaa, närästystä, tulehduksellista munuaissairautta tai turvotusta, joka johtuu munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta. On myös muistettava, että vaaleaihoisilla varsinkin kasvin koskettelu saattaa aiheuttaa herkistymistä valolle.

Persiljalla on myös ruokahalua parantava vaikutus - ja sitä on käytetty lisäksi lemmenlääkkeenä.

Ruuanlaitossa

Persiljan käyttömahdollisuudet keittiössä ovat lähes rajattomat. Sen maku korostaa hyvin mietojen lihojen ja kalojen aromia, se sopii kastikkeisiin, riisin ja perunoiden seuraksi, munakkaisiin, salaatteihin ja keittoihin sekä patoihin. Persilja lisätään Ruokaan valmistuksen loppuvaiheessa, jotta sen koostumus, väri, maku ja ravintosisältö pysyisivät hyvinä. Vähäinenkin kuumentaminen tuhoaa vitamiineja. Mausteena käytettynä persilja ei vie muilta valmistusaineilta makua.

Juuripersiljakin on monipuolinen kasvi ruuanlaitossa; lehtiä voi käyttää normaaliin tapaan, ja juuret sopivat hyvin keittoihin ja muhennoksiin. Juuren mietoa ja hienoa persiljalle ja sellerille häivähtävää makua ei saisi peittää muilla voimakkaammilla yrteillä ja juureksilla. Juuri sopii käytettäväksi myös raakana. Kun juuripersiljan lehtiä käyttää ahkerasti, juurikin kasvaa paremmin.

Osto ja säilytys Persiljaa voi ostaa kuivattuna ja tuoreena. Kiinnitä ostaessa huomiota persiljan koostumukseen ja väriin. Kellertävät, rusehtavat tai nahistuneet lehdet jätetään käyttämättä.

Leikattu persilja säilyy pestynä jääkaapissa rei’itetyn muovipussin sisällä. Pakastaminen sopii hyvin persiljan säilytykseen. Pakastettu persilja tulee lisätä ruokiin suoraan sulattamatta sitä ensin.

Persiljaa voi mainiosti kasvattaa myös ikkunalaudalla.

VINKKI: Parmesanjuustoon, korppujauhoihin ja oliiviöljyyn sekoitettuna persiljasta saa herkullisen kuorrutuksen punaiselle lihalle. Paista liha ensin paistinpannulla, lisää kuorrutus ja gratinoi uunissa juuri ennen tarjoilua.

Persiljan muu käyttö

Persiljaa on myös käytetty itikoiden karkottamiseen hieromalla sitä ihoon tuoreena - ja persiljan siemeniä on puolestaan käytetty malarialääkkeissä. Persiljan kuivatuista varsista saadaan lisäksi vihreää väriä kasvivärjäyksen tarpeisiin.


Katso persilja Kasvikortistossa.