Persiljaa tunnetaan kolme eri tyyppiä: silolehtistä, kähärälehtistä (sammalpoimuista) ja juuripersiljaa (P. crispum var. radicosum tai P. c. var. tuberosum). Juuripersilja tekee porkkanan näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Suomessa persiljoista on mausteena suosituin kähärälehtipersilja, mutta välimeren seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman maukuista silopersiljaa (P. crispum var. neapolitanum).
Persiljan käyttömahdollisuudet keittiössä ovat lähes rajattomat. Sen maku korostaa hyvin mietojen lihojen ja kalojen aromia, se sopii kastikkeisiin, riisin ja perunoiden seuraksi, munakkaisiin, salaatteihin ja keittoihin sekä patoihin. Persilja lisätään ruokaan valmistuksen loppuvaiheessa, jotta sen koostumus, väri, maku ja ravintosisältö pysyisivät hyvinä. Vähäinenkin kuumentaminen tuhoaa vitamiineja. Mausteena käytettynä persilja ei vie muilta valmistusaineilta makua.
Juuripersiljakin on monipuolinen kasvi ruuanlaitossa: lehtiä voi käyttää normaaliin tapaan ja juuret sopivat hyvin keittoihin ja muhennoksiin. Juuren mietoa ja hienoa persiljalle ja sellerille häivähtävää makua ei saisi peittää muilla voimakkaammilla yrteillä ja juureksilla. Juuri sopii käytettäväksi myös raakana. Kun juuripersiljan lehtiä käyttää ahkerasti, juurikin kasvaa paremmin.
Persiljaa voi ostaa kuivattuna ja tuoreena. Kiinnitä ostaessa huomiota persiljan koostumukseen ja väriin. Kellertävät, rusehtavat tai nahistuneet lehdet jätetään käyttämättä.
Leikattu persilja säilyy pestynä jääkaapissa rei’itetyn muovipussin sisällä. Pakastaminen sopii hyvin persiljan säilytykseen. Pakastettu persilja tulee lisätä ruokiin suoraan sulattamatta sitä ensin.
Persiljaa voi mainiosti kasvattaa myös ikkunalaudalla.
VINKKI: Parmesanjuustoon, korppujauhoihin ja oliiviöljyyn sekoitettuna persiljasta saa herkullisen kuorrutuksen punaiselle lihalle. Paista liha ensin paistinpannulla, lisää kuorrutus ja gratinoi uunissa juuri ennen tarjoilua.