• Etusivu
  • Kasvillisuus

Ilmoita heti, jos kohtaat perunan taimessa tämän ötökän – koloradonkuoriaista saattaa löytyä Suomesta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.07.2024
20217_71641.jpg

Koloradonkuoriainen

Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata) on yksi pahimmista perunantuhoojista. Sen toukat syövät tehokkaasti perunan lehtiä ja varsia. Koloradonkuoriaisen tärkein isäntäkasvi Suomessa on peruna. Kuoriaisen toukat syövät perunakasvuston paljaaksi nopeasti.

Koloradonkuoriaisen havainnoista ja epäilyistä tulee heti ilmoittaa Ruokavirastolle, sillä kaikki esiintymät hävitetään. Kuoriainen ei saa päästä leviämään. Älä kuitenkaan ryhdy torjuntatoimiin itse.

Kaikkien perunanviljelijöiden ja palstaviljelijöiden on nyt syytä tarkkailla perunakasvustojaan koloradonkuoriaisen varalta.

Torjunta on sitä helpompaa, mitä aikaisemmin esiintymä todetaan. Jos kuoriainen pääsee vakiintumaan alueellemme, siitä on vaikea päästä eroon. Omatoimiseen torjuntaan ei kuitenkaan pidä ryhtyä, koska se vaikeuttaa torjuntatoimien onnistumista, Ruokavirastolta todetaan.

Lämpimät säät lisäävät kulkeutumisriskiä Suomeen

Muutamia viikkoja jatkuneet lämpimät säät ovat lisänneet kuoriaisten kulkeutumisen riskiä Suomeen. Edellisen kerran koloradonkuoriaisia tavattiin kesällä 2021 ja 2016.

Torjuntatoimien tulee olla nopeaa, jotta leviämiseltä vältyttäisiin. Esimerkiksi vuonna 2021 Ruokavirasto sai sunnuntaina 18. heinäkuuta perunanviljelijältä kuvaviestin koloradonkuoriaisen toukkapesäkkeestä. Maanantaina 19. heinäkuuta epäily varmistettiin ja torjunta aloitettiin. Kuoriaisesiintymä oli tuolloin ensimmäinen sitten kesän 2016.

Kuoriaisia on voinut kulkeutua ilmavirtausten mukana niin etelästä kuin idästäkin, jossa niitä esiintyy yleisesti. Yksittäisiä koloradonkuoriaisia on todettu aina silloin tällöin kulkeutuneen erilaisten kasvituotteiden ja muidenkin tuotteiden, tai kuljetusvälineiden mukana koloradonkuoriaisen esiintymäalueilta Keski-Euroopasta, Baltiasta tai Venäjältä.

<p data-block-key="wiiuo">Koloradonkuoriainen munii oransseja tai keltaisenoransseja munia lehtien alapinnoille tiiviiksi ryhmiksi. Toukat kehittyvät noin 1-1,5 viikon aikana.</p>
Koloradonkuoriainen munii oransseja tai keltaisenoransseja munia lehtien alapinnoille tiiviiksi ryhmiksi. Toukat kehittyvät noin 1-1,5 viikon aikana.

Epäilyistä ilmoitettava Ruokavirastolle

Ruokavirasto kehottaa ilmoittamaan kaikista koloradonkuoriaisepäilyistä.

Ruokavirasto antaa ohjeet jatkotoimista ja järjestää tarvittavat varmistustarkastukset. Epäilystä voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen kasvinterveys@ruokavirasto.fi tai täyttää kasvintuhoojailmoitus-lomakkeen. Ilmoitukseen kannattaa liittää kuva epäillystä kuoriaisesta.

Tarkastuksista ja torjunnasta vastaavat Ruokaviraston tarkastajat.

Omatoimiseen torjuntaan ei pidä ryhtyä, koska se vaikeuttaa torjuntatoimien onnistumista.

Näin tunnistat koloradonkuoriaisen

Perunakasvustosta voi löytyä aikuisia koloradonkuoriaisia ja toukkia. Aikuinen kuoriainen on noin senttimetrin mittainen. Keltaisessa selässä on 10 mustaa pitkittäisraitaa, etuselkä on oranssi ja siinä on mustia pilkkuja.

Toukan kupera selkäosa on oranssinpunertava. Toukan pää on musta ja kylkien alaosassa on kaksi riviä mustia pilkkuja. Täysikasvuinen toukka on hieman yli senttimetrin mittainen. Vastakuoriutuneet toukat ovat tummahkoja, 1-2 millimetrin pituisia, mutta kehittyvät nopeasti normaalikokoisiksi. Leppäpirkon kotelovaihe muistuttaa väritykseltään ja muodoltaan koloradonkuoriaisen toukkavaihetta.

Aikuiset kuoriaiset ja toukat syövät aluksi perunan lehdet reikäisiksi. Varsinaisen tuhotyön tekevät toukat, jotka massoittain esiintyessään syövät lehdet lähes kokonaan. Syödyt perunavarsistot muodostavat kasvustoon helposti havaittavia pesäkkeitä.

Lisätietoa ja kuvia koloradonkuoriaisesta sekä toimintaohjeet kuoriaisen esiintymistä epäiltäessä saa Ruokaviraston sivuilta.

Lähde ja kuvat: Ruokavirasto

<p data-block-key="wiiuo">Toukan kyljessä on mustia pilkkuja rivissä.</p>
Toukan kyljessä on mustia pilkkuja rivissä.
Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
202312_62210.jpg
Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
20226_78893.jpg
Hyötykasvit – kauneutta ja hyötyä puutarhaasi helposti yhdistettävillä lajeilla
Hyötykasveista, esimerkiksi vihanneksista, juureksista, yrteistä, marjoista ja syötävistä kukista saat itsellesi hyödyllisen ja kauniin puutarhan. Tässä muutama esimerkki lajeista, joita yhdistelemällä saat itsellesi mieluisan puutarhan:
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20218_71998.jpg
Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan
Pensasmarjojen satokausi on alkanut. Käsin poimittuja herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita on jo heinäkuun lopulta alkaen saanut toripöydiltä. Herukoiden konepoiminnat ovat alkaneet ja koko sato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikat kerätään pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
Kaiverretut kurpitsat
Pienten lasten halloween: nappaa vinkit lasten juhlaan
Halloween on Amerikasta Suomeen rantautunut uudenlainen perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämyisiin ja vähän viileneviinkin iltoihin. Isommat lapset perinteisesti saattoivat lähteä pienelle karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta mitäpä nyt, kun sosiaalista kanssakäymistä tulisi tai halutaan välttää?
20135_35181.jpg
Kanukat (Cornus) - värikkäät ja peittävät pensaat
Kanukat (Cornus) on suku kanukkakasvien (Cornaceae) heimossa. Sukuun kuuluvat lajit ovat kesävihantia yksikotisia pensaita tai pieniä puita ja joskus ruohoja. Lehdet kasvavat vastakkain ja ovat ehyitä ja ehytlaitaisia. Lehtien sivusuonet ovat eteenkaartuvia. Kukinto on sarjamainen tai latvahuiskilo ja tiheä. Kukat ovat kaksineuvoisia ja pieniä, verhiö ja teriö ovat neljälehtisiä. Hedelmä on kaksisiemeninen luumarja.
Kallionauhus täydessä kukassaan
Näyttävät nauhukset ovat loppukesän kukkijoita
Kesän lähestyessä syksyä alkavat nauhusten lämpimänkeltaiset kukat loistamaan kuin pienet auringot. Kaikki nauhukset kukkivat keltaisin kukin, mutta kukintojen ja lehtien muodot vaihtelevat lajeittain. Kukinnot voivat olla tähkämäisiä tai töyhtömäisiä tai leveitä ja kartiomaisia. Nauhukset kukkivat runsaasti ja niiden kukinta-aika on pitkä. Isokokoiset nauhukset vaativat melko runsaasti tilaa ja upeimmillaan ne ovatkin juuri yhden lajikkeen runsaina ryhmäistutuksina.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton