Ämpäri, laatikko vai vanha pata? Ruukkuviljely onnistuu yllättävän monessa astiassa

Vanha astia voi saada uuden elämän yrttien kasvatusastiana. Tärkeintä on riittävä multatila ja toimiva vedenpoisto. (Kuva: Shutterstock)
Ruukkuviljely onnistuu monenlaisissa astioissa. Ruukkujen lisäksi kasvatusastioiksi sopivat esimerkiksi korit, puiset laatikot, ämpärit, saavit ja vanhat emaliastiat, kunhan astia on kasville riittävän suuri ja vedenpoisto toimii. Juurille ja kasvualustalle on oltava tarpeeksi tilaa, ja ylimääräisen veden on päästävä poistumaan astiasta.
Kasvatusastian pohjassa kannattaa olla yksi tai useampi vedenpoistoaukko, jotta ylimääräinen kastelu- ja sadevesi pääsee poistumaan. Aukkojen määrä ja koko riippuvat astiasta. Pohjalle laitettu kevytsora tai muu salaojitusmateriaali ei korvaa vedenpoistoaukkoja. Jos astiaan ei voi tehdä reikiä, kastelun kanssa on oltava erityisen tarkkana ja astia kannattaa sijoittaa sateelta suojaan.
Itse kasvatetut kasvikset maistuvat parhailta
Eikä välttämättä vaadita isoja tiluksiakaan, sillä pienen keittiöpuutarhan voi perustaa jopa ämpäriin tai saaviin. Ruukkuviljelyä pääsee siis harrastamaan myös kerrostalon parvekkeella. Se on myös mainio vaihtoehto silloin, kun oman pihan maaperä on laihaa tai savista tai aika ei yksinkertaisesti riitä kasvimaan hoitamiseen. Pienen viljelmän voi napata mukaan vaikka kesämökille.

Saviruukku on perinteinen ja kaunis vaihtoehto, mutta se on huokoinen ja kuivuu melko nopeasti. Jos saviruukussa haluaa kasvattaa monivuotisia kasveja, pitää valita pakkasenkestävä malli tai kantaa ruukku talveksi suojaan. Muoviruukku säilyttää kosteutta saviruukkua paremmin, mutta tumma astia voi suorassa auringonpaisteessa lämmetä voimakkaasti. Jos kasvi talvetetaan astiassa ulkona, myös astian pakkasenkestävyys kannattaa tarkistaa.
Tavallinen matala parvekelaatikko sopii parhaiten kasveille, joiden juuristo ei tarvitse suurta multatilaa. Syväjuurisille ja suurikokoisille hyötykasveille kannattaa valita tilavampi kasvatusastia. Valurautaiset padat ovat näyttäviä ja yleensä myös tarpeeksi suuria. Ne voi tarvittaessa suojata ruosteenestoaineella. Isoon tynnyriin, ammeeseen tai kaukaloon mahtuukin syvempää kasvualustaa vaativia kasveja, tomaattia tai jopa perunoita.
Kasvit valitaan astian koon mukaan
Sopiva astiakoko riippuu kasvilajista ja lajikkeesta. Pienikokoiset yrtit ja lehtivihannekset pärjäävät melko matalassa kasvualustassa, kun taas esimerkiksi tomaatit, kurkut ja juurekset tarvitsevat enemmän juuritilaa. Suurempi multatila myös kuivuu yleensä pientä astiaa hitaammin, mikä helpottaa kastelua kesällä.
Suuntaa antavia esimerkkejä astian syvyydestä:
- matalahko astia: lehtisalaatti, rukola, retiisi, tilli ja monet yrtit
- keskisyvä astia: persilja, mansikka, mangoldi ja pienikokoiset pavut
- syvä ja tilava astia: chili, tomaatti, kesäkurpitsa ja muut suurikokoiset hyötykasvit
- erityisen syvä astia: pitkät porkkanalajikkeet, palsternakka ja mustajuuri
Kasvilajikkeiden välillä on eroja, joten lista on suuntaa antava. Tarkista tarvittaessa valitsemasi lajikkeen kasvutilan tarve.
Leveyssuunnassa paljon tilaa tarvitsevat muun muassa kesäkurpitsa, kurpitsa, kukkakaali, parsakaali ja valkokaali.
Ruukkupuutarha voi olla myös erittäin kaunis
Kasvien ja astioiden valinnassa kannattaa miettiä myös estetiikkaa. Erivärisillä ja -muotoisilla lehdillä saa aikaan mukavia kontrasteja. Mukaan väriä antamaan voi kylvää myös syötäviä kukkia: kehäkukkaa, kääpiösamettikukkaa, köynnöskrassia, orvokkia, ruiskaunokkia. Niistä löytyy lukuisia, toinen toistaan hienompia lajikkeita, jotka viihtyvät hyvin ruukussa ja kukkivat lähes koko kesän. Eri kokoisia astioita voi ryhmitellä näyttäväksi kokonaisuudeksi ja niitä voi koristella vaikka erilaisilla luonnonmateriaaleilla.
Aiheesta lisää myös Kesäkuun vinkeissä!












