• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kesäkurpitsa – helppohoitoinen ja runsassatoinen herkku

Rakentajan toimitus
Päivitetty 04.09.2023
20239_59898.jpg

Kesäkurpitsassa on vain 18 kcal/100 g ja siitä löytyy hyviä vitamiineja ja kivennäisaineita. (Kuva: Adobe Stock)

Kurpitsan (Cucurbita pepo) lajikkeet jaetaan neljään ryhmään: kesä-, spagetti-, koriste- ja talvikurpitsa. Miedot, pyöreät tai pitkänomaiset kesäkurpitsat ovat nopeimmin viljeltäviä. Suomeen kesäkurpitsa saapui Välimeren alueelta ja sen viljelyllä on pitkä perinne. Todellinen lajikerunsaus on peräisin 1970-luvulta.

Nopeakasvuinen kesäkurpitsa on helppohoitoinen ja runsassatoinen. Se vaatii aurinkoisen, lämpimän kasvupaikan ja runsasravinteisen kasvualustan. Useimmat kesäkurpitsat ovat lyhytversoisia, joten kasvualaksi riittää vajaa neliö. Kesäkurpitsan pienempikasvuiset lajikkeet sopivat myös parvekeviljelyyn.

Kesäkurpitsan kasvatus

Kesäkurpitsan voi kasvattaa joko taimesta tai siemenestä. Siemenet kylvetään toukokuussa sisälle. Taimet kasvavat 2–3 viikkoa. Taimet siirretään ulos kesäkuussa, kun hallanvaara on ohi. Taimia kannattaa kuitenkin karaista ennen niiden istuttamista ulos. Taimien istutusväliksi suositellaan noin 1 metriä. Kurpitsat ovat ristipölytteisiä ja niitä onkin istutettava vähintään kaksi tainta, jotka voivat olla myös eri lajikkeita. Taimia ei kannata istuttaa liian aikaisin, koska kesäkurpitsa ei tykkää kylmästä. Päivälämpötilan ollessa alle +10 astetta, pitää taimet peittää kasvuharsolla.

Avomaalle kesäkurpitsa kylvetään, kun maan lämpötila on vähintään 16 °C; taimet kasvavat 1–3 kuukautta.

Kesäkurpitsan taimet tarvitsevat tasaisen kosteuden ja paljon vettä, joten kastelu on tärkein hoitotoimenpide. Jos kasvu näyttää heikolta, kannattaa taimia lannoittaa.

Sadon takaamiseksi tärkeintä on kukkien pölytys. Yleensä hyönteiset hoitavat sen, mutta jos kasvatat kesäkurpitsoja kasvihuoneessa tai parvekkeella, pitää pölytyksestä huolehtia itse.

Molemmat kurpitsa sekä sen kukat ovat syötäviä. (Kuva: Adobe Stock)
Molemmat kurpitsa sekä sen kukat ovat syötäviä. (Kuva: Adobe Stock)

Kesäkurpitsan sadonkorjuu

Satoa kurpitsat tuottavat heinäkuusta alkaen pitkälle syksyyn riippuen taimien istutusajankohdasta. Mitä useammin satoa kerätään, sitä enemmän muodostuu uusia hedelmiä. Kesäkurpitsat korjataan keskenkasvuisina, jopa niin pieninä, että kukinto on vielä kiinni hedelmänalussa. Herkullisimmillaan kesäkurpitsa on 10–30 cm pituisena. Isot kesäkurpitsat ovat helposti puisia. Silloin ne kannattaa kuoria ja poistaa isommat siemenet kurpitsan sisältä. Hyvä nyrkkisääntö on, että pienet kesäkurpitsat ovat herkullisia raakana ja isommat sopivat parhaiten kypsennettäviin ruokiin.

Kesäkurpitsa säilytetään 8–12 asteessa eli ei liian kylmässä. Se on myös herkkä etyleenille, joten sitä ei kannata säilyttää omenoiden ja banaanien kanssa. Kesäkurpitsa säilyy kuukauden verran.

Kesäkurpitsan käyttö

Vain mielikuvitus on rajana kesäkurpitsaa käytettäessä. Sitä voi käyttää raakana tai kypsennettynä, se sopii esimerkiksi salaatteihin, kasvispihveihin, lasagneen, grillailuun ja jopa leivontaan. Erityisesti leivonnaisiin kesäkurpitsaraaste tuo mehevyyttä. Kesäkurpitsasta voi myös tehdä erilaisia säilykkeitä, kuten kurkustakin. Se soveltuu erinomaisesti erilaisiin pikkelsseihin. Jos kesäkurpitsaa haluaa pakastaa, kannattaa se raastaa tai keittää ja soseuttaa.

Olemme toimituksessa melkoisia herkkusuita, joten totta kai kokeilemme mielellämme kaikkia herkullisia reseptejä. Tällä kertaa testasimme Helsingin Sanomien mustikka-kesäkurpitsapaloja ja Valion gluteenitonta kesäkurpitsa-juustoleipää.

Kesäkurpitsoja on vihreitä ja keltaisia. (Kuva: Adobe Stock)
Kesäkurpitsoja on vihreitä ja keltaisia. (Kuva: Adobe Stock)

Gluteeniton kesäkurpitsa-juustoleipä

3 ½ dl (175 g) kesäkurpitsaa raastettuna
2 ½ dl maitoa
25 g hiivaa
1tl suolaa
2 rkl Valio Oivariini® juoksevaa
100 g emmental raastetta
5 dl gluteenitonta jauhoseosta, esim. Sunnuntai

Pinnalle:
n. 3/4 dl emmental raastetta

(Kuva: Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)

Sekoita keskenään kesäkurpitsaraaste (muista puristaa ylimääräinen neste pois) ja lämmin maito. Lisää hiiva, suola, rasva, juustoraaste ja jauhot. Sekoita tasaiseksi hyvin vaivaten. Anna kohota lämpimässä paikassa n. 40 min eli n. kaksinkertaiseksi. Kaada taikina voideltuun, suorakaiteen muotoiseen 1,5 litran vetoiseen leipävuokaan. Ripottele pintaan juustoraaste. Paista 175 asteessa uunin alatasolla n. 40 min tai kunnes kypsä. Anna jäähtyä ennen kumoamista. Tarjoile voin kanssa.

Kesäkurpitsa-juustoleipä (tavallinen)
Jos haluat tehdä tavallisen kesäkurpitsaleivän gluteenittoman sijasta, käytä gluteenittoman jauhoseoksen tilalla 5 dl vehnäjauhoja ja 2,5 dl sämpyläjauhoja. Valmista muuten samaan tapaan.

Mustikka-kesäkurpitsapalat

1 pellillinen (14–16 annosta)

4 dl kesäkurpitsaa hienoksi raastettuna (noin 1 kesäkurpitsa)
1 dl piimää
1 rkl sitruunan mehua
3 rkl sitruunan raastettua kuorta
225 g voita
5 dl sokeria
2 kananmunaa
8 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
suolaa
noin 2 dl mustikoita

Kuorrute:
400 g maustamatonta tuorejuustoa
3 dl tomusokeria
noin 2 rkl mustikoita

(Kuva: Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)

Kuumenna uuni 175-asteiseksi. Sekoita pienessä kulhossa keskenään kesäkurpitsaraaste, piimä, sitruunan mehu ja kuori. Vatkaa isossa kulhossa voi ja sokeri kuohkeaksi. Lisää sitten kananmunat yksi ker­rallaan edelleen vatkaten.

Sekoita kolmannessa kulhossa keskenään jauhot, ruokasooda ja ripaus suolaa. Kaada sitten jauhoseosta ja kesäkurpitsa-piimäseosta vuorotellen voi-sokerimassan joukkoon koko ajan vatkaten. Kääntele lopuksi sekaan mustikat.

Kaada taikina leivinpaperin päälle syvälle uunipellille ja paista uunissa noin 30 minuutin ajan, kunnes taikina on kypsää, mutta edelleen kosteaa. Varo paistamasta liian kauan. Voit nauttia jäähtyneet mustikka-kesäkurpitsapalat sellaisenaan tai kuorruttaa ohjeen mukaan.

Sekoita keskenään tuorejuusto ja tomusokeri. Kääntele lopuksi varovasti joukkoon mustikoita – jos haluat kuorrutteesta kauniin kuviollisen, älä sekoita mustikoita liikaa. Levitä pohjan päälle.

Leikkaa sopiviksi paloiksi ja nauti.

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
202312_62210.jpg
Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
20226_78893.jpg
Hyötykasvit – kauneutta ja hyötyä puutarhaasi helposti yhdistettävillä lajeilla
Hyötykasveista, esimerkiksi vihanneksista, juureksista, yrteistä, marjoista ja syötävistä kukista saat itsellesi hyödyllisen ja kauniin puutarhan. Tässä muutama esimerkki lajeista, joita yhdistelemällä saat itsellesi mieluisan puutarhan:
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20218_71998.jpg
Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan
Pensasmarjojen satokausi on alkanut. Käsin poimittuja herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita on jo heinäkuun lopulta alkaen saanut toripöydiltä. Herukoiden konepoiminnat ovat alkaneet ja koko sato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikat kerätään pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
Kaiverretut kurpitsat
Pienten lasten halloween: nappaa vinkit lasten juhlaan
Halloween on Amerikasta Suomeen rantautunut uudenlainen perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämyisiin ja vähän viileneviinkin iltoihin. Isommat lapset perinteisesti saattoivat lähteä pienelle karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta mitäpä nyt, kun sosiaalista kanssakäymistä tulisi tai halutaan välttää?
20081_8478.jpg
Versoista uunipunajuuriin - borssista rösteihin
Syvän punainen punajuuri, oikeammin punajuurikas, on suomalaisille vanhastaan tuttu. Ruoan ammattilaiset ja ruokaa harrastavat osaavat punajuurta edelleen arvostaa. He puhuvat mielellään punajuuren puolesta ja pitävät punajuurta inspiroivana ja monikäyttöisenä raaka-aineena.
20237_82668.jpg
Kasvijätteet puutarhakompostiin
Syksy saapuu, ja moni alkaa miettimään puutarhajätteiden hävittämistä kotipihastaan. Piha ja puutarha ovat täynnä kuihtuvia kasveja, lehtiä ja oksia yllin kyllin. Maatuvat kasvinjätteet ovatkin näppärää viedä pihan perälle muuttumaan arvokkaaksi mullaksi tai katteeksi, eikä täyttämään roska-astiaa tai viereistä tyhjää tonttia. Kompostoimalla jätteet vähennät jätehuollon kustannuksia ja saat hyvän mielen sekä ilmaista maanparannusainetta.Sairaat kasvinosat ja rikkakasvien siemenet vaativat tuhoutuakseen lämpöä (yleensä 55 °C), joten ne kannattaa kompostoida vain hyvin toimivassa kompostissa tai ei ollenkaan. Huonosti kompostoituneet taudinaiheuttajat nimittäin palaavat uuden mullan mukana puutarhaan.Niinpä kompostoriin ei saa laittaa juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkojen siemeniä, peruna-ankeroisen saastuttamaa multaa tai mukuloita, kaalikärpäsen, sipulikärpäsen tai porkkanakärpäsen vioittamia kasveja, möhöjuurisia juuria tai multaa, pahkamätäisiä sipuleita, rengasmätäisiä perunoita eikä juureskellarin jätteitä keväällä. Kompostiin ei myöskään saa lisätä tuhkaa tai kalkkia, jotka muuttavat kompostin liian emäksiseksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton