• Etusivu
  • Kasvillisuus

Ketoneilikka – perinnekasvi puutarhasta toiseen

Rakentajan toimitus
Päivitetty 25.07.2022
20217_71460.jpg

Kuva: Pixabay

Ketoneilikka

(

Dianthus deltoides

) on osa Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjaamme, jossa esittelemme puutarhojemme perinnekasveja.

Ketoneilikka on muinaistulokas

Kuivat, niukkatyppiset ja matalaruohoiset kedot ovat ketoneilikan kasvupaikkoja. Sen kasvutapa kertoo kuivuuteen sopeutumisesta; juurakko työntyy syvälle ja maanpäälinen osa on mätästävän löyhä, lehdet kapeat ja vahapeitteiset.

Valitettavasti ketoneilikka on viime vuosikymmeninä harvinaistunut nopeasti kasvupaikkojen kiihtyvän umpeenkasvun myötä. Se onkin valittu ketojen ja niittyjen ahdinkoon joutuneiden perinnekasvien keulakuvaksi. Maankaivelun yhteydessä ketoneilikka ilmestyy usein siemenpankista varsin runsaana, joten laidunnuksen (tai sitä matkivien ylläpitotoimenpiteiden avulla) neilikkaniityt voivat säilyä luontomme koristeena.

Ketoneilikka menestyy myös puutarhassa koristekasvina. Se viihtyy aurinkoisilla paikoilla, kaikenlaisilla kuivahkoilla mailla ja on kauneimmillaan laihassa maassa. Se on vaivaton, hyvin talvenkestävä ja voimakkaasti leviävä laji, joka kasvaa tuuheina tuppaina. Lehdet tummanvihreitä, pieniä ja kapeita. Kukinta hyvin runsas. Kylväytyy helposti siemenestä. Sopii kivikkoryhmiin, kuivien paikkojen kukkaryhmiin sekä niittykukaksi harvaan heinikkoon.

Tiesitkö? Ketoneilikan lehtiruusukkeet säilyvät vihreinä talven yli. Sen kukat ovat auki auringossa ja sulkeutuvat illan hämärtyessä ja sateella.

Heimo: Kohokkikasvit – Caryophyllaceae

Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho, luonnonperenna, leikkokukka, muinaistulokas, maanpeittokasvi. Kasvutapa löyhästi mätästävä, juurakko vankka.

Korkeus: 10–30 cm. Varsi maanmyötäinen–koheneva, hiukan karvainen, karkeapintainen, vihreä–sinivihreä.

Kukka: Teriö säteittäinen, purppuranpunainen (harvoin vaaleanpunainen tai valkoinen), tummaraitainen tai -pilkkuinen, 1,5–2 cm leveä; terälehtiä 5, hammaskärkisiä. Kukat yksittäin tai harvana viuhkona, tuoksuvat.

Lehdet: Vastakkain, ruodittomia, tyvestä yhdiskasvuisia. Lapa tasasoukka–tasasoukan suikea, lähes neulasmainen, hienosti hammaslaitainen, silposuoninen.

Hedelmä: Kapeansoikea, vihertävä, 4-liuskaisesti aukeava kota.

Kasvupaikka: Kedot, kiviset mäenrinteet, rinneniityt, pientareet, tienvarret. Myös koristekasvi. Menestyy parhaiten siis kuivassa, aurinkoisessa, paahteisessa, keski-niukkaravinteisessa, hiekka-savi-multamaassa.

Kukinta: Kesä–elokuu

Ohje

Ohje

Ketoneilikka lyhyesti:

Heimo: Kohokkikasvit – Caryophyllaceae

Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho, luonnonperenna, leikkokukka, muinaistulokas, maanpeittokasvi. Kasvutapa löyhästi mätästävä, juurakko vankka.

Korkeus: 10–30 cm. Varsi maanmyötäinen–koheneva, hiukan karvainen, karkeapintainen, vihreä–sinivihreä.

Kukka: Teriö säteittäinen, purppuranpunainen (harvoin vaaleanpunainen tai valkoinen), tummaraitainen tai -pilkkuinen, 1,5–2 cm leveä; terälehtiä 5, hammaskärkisiä. Kukat yksittäin tai harvana viuhkona, tuoksuvat.

Lehdet: Vastakkain, ruodittomia, tyvestä yhdiskasvuisia. Lapa tasasoukka–tasasoukan suikea, lähes neulasmainen, hienosti hammaslaitainen, silposuoninen.

Hedelmä: Kapeansoikea, vihertävä, 4-liuskaisesti aukeava kota.

Kasvupaikka: Kedot, kiviset mäenrinteet, rinneniityt, pientareet, tienvarret. Myös koristekasvi. Menestyy parhaiten siis kuivassa, aurinkoisessa, paahteisessa, keski-niukkaravinteisessa, hiekka-savi-multamaassa.

Kukinta: Kesä–elokuu

Kiinnostavatko perinnekasvit?

Perinnekasvi puutarhasta toiseen-sarjassa on esitelty myös lehtoakileija, maariankello, harjaneilikka ja sormustinkukka, ruiskaunokki. Lue kaikki osat tästä!

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
202312_83343.jpg
Amppeli säästää tilaa
Amppeliin istuttaminen ei poikkea tavalliseen, lattialla seisovaan ruukkuun istuttamisesta. Laita amppelin pohjalle ruukun palasia tai kevytsoraa salaojitukseksi. Lisää multa ja istuta siihen haluamasi kasvit. Kun istutat amppeliin useampia lajeja varmista, että niillä on samat ympäristö- ja kasteluvaatimukset.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton