• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kuivakäymäläjätteen hyötykäyttö puutarhassa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.06.2023
20236_50451.jpg

(Kuva: Biolan)

Kuivakäymälästä syntyy sekä kiinteää jätettä että nesteitä. Kuivakäymälästä tyhjennettävien kiinteiden käymäläjätteiden kompostoitumisaste ja siten jätteen jatkokäsittely vaihtelee käymälätyypeittäin.

(Kuva: Biolan)
(Kuva: Biolan)

Kompostikäymälässäon lämpöeristetty säiliö, jossa jätökset kompostoituvat jo käymälälaitteessa. Tyhjennettävä jäte on ns.puolivalmista kompostia, jota voi levittää koristekasvien katteeksi suoraan käymälästä.

Ravintokasveille annettaessa suositellaan vähintään vuoden jälkikompostointia, jotta komposti jäätyy kasalla ja samalla hygienisoituu. Jälkikompostoinniksi riittää yksinkertaisimmillaan seisotus kasalla, joka on suojattu sadevesiltä.

Kuivikekäymälöissä sekoitetaan käymäläjätteen joukkoon kuiviketta samaan tapaan kuin kompostoivissa käymälöissä, mutta jäte ei varsinaisesti kompostoidu. Tällainen jäte on ainajälkikompostoitava; kompostoinnin jälkeen käymäläjätteen voi käyttää maanparannuksessa.

Käymäläjätettä voi kompostoida puutarhajätteeseen sekoitettuna Biolan Maisemakompostori Kivessä. Ravinnepitoiset käymäläjätteet tasapainottavat hiilipitoista ja kuivaa puutarhajätekompostia. Kompostoitumisaika on vähintään vuosi.

Kuivakäymälöiden, joissa jätteen joukkoon ei sekoiteta kuiviketta, jätteiden kompostointi vaatii eniten vaivannäköä. Tällaisia käymälöitä ovat esimerkiksi pakastavat käymälät. Tällainen jäte on aina kompostoitava ja kompostointivaiheessa jätteen joukkoon lisätään kuiviketta. Pakastavan käymälän jätöksissä on paljon ravinnepitoista nestettä eikä sitä saa päätyä maaperään. Mökkikompostorissa on erillinen säiliö ylimääräisille nesteille.

Kaipaatko tietoa eri kompostorimalleista? Lue artikkeli Millainen on hyvä kompostori.

Biolan Mökkikompostori (Kuva: Biolan)
Biolan Mökkikompostori (Kuva: Biolan)
Kuiviketta käymälään. (Kuva: Biolan)
Kuiviketta käymälään. (Kuva: Biolan)
  • Käymäläjätekompostista ei saa valua ravinteita pohjamaahan – suojaa sateelta!
  • Käymäläkompostin sopiva levitysmäärä on 2–5 cm kerros eli 20–50 l/m2.
  • Paras levitysajankohta on keväällä, mutta maahan muokattaessa kompostia voidaan käyttää maanparannusaineena myös syksyllä.
Ohje

Ohje

Muista!

  • Käymäläjätekompostista ei saa valua ravinteita pohjamaahan – suojaa sateelta!
  • Käymäläkompostin sopiva levitysmäärä on 2–5 cm kerros eli 20–50 l/m2.
  • Paras levitysajankohta on keväällä, mutta maahan muokattaessa kompostia voidaan käyttää maanparannusaineena myös syksyllä.

Myös nesteissä riittää ravinteita

Kuivakäymälästä syntyvä neste voi olla puhdasta virtsaa tai kiinteän jätteen läpi suotautunutta suotonestettä. Molemmat ovat oivallisia typpilannoitteita puutarhassa käytettäväksi.

Virtsa on steriiliä ja sitä on turvallista käyttää lannoitukseen. Puhdasta virtsaa tulee huomattavasti enemmän kuin suotonestettä. Yksi ihminen tuottaa jo vuorokauden aikana noin 1–1,5 litraa virtsaa. Se on sama määrä mitä laimentamatonta virtsaa saa vuoden aikana levittää neliötä kohden. Eli tuhannen neliön tontille saa vuoden aikana levittää enintään. 1500 l virtsaa.

Virtsan turvallinen laimennussuhde on 1 osaa virtsaa ja 2 osaa vettä. Mitä enemmän virtsaa laimentaa sitä suurempi riski on typpihäviöille. Levitys on parasta tehdä pilvisellä säällä aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Typen haihtuminen ja hajuhaitat ovat tällöin pienimmät. Laimentamattoman virtsan levityksen jälkeen lannoitettu alue kannattaa kastella huolellisesti.

Virtsaa voi siis levittää sellaisenaan tai vedellä laimennettuna esimerkiksi nurmikon, koristepensaiden ja perennojen lannoitteeksi. Keväällä peruslannoituksen yhteydessä sitä voi käyttää myös kasvimaalle, mutta kasvukaudella sitä ei tule levittää lehtivihanneksille - ja muillakin hyötykasveilla sen käyttö on lopetettava noin kuukausi ennen sadonkorjuuta. Virtsaa ei levitetä kasvillisuudelle enää syksyllä, ettei häiritä monivuotisten kasvien valmistautumista talveen. Perheen oman käymälän virtsaa voi käyttää heti; yleisökäymälöiden virtsalle suositellaan vähintään kuukauden seisotusta.

Suotonestettä syntyy huomattavasti vähemmän kuin virtsaa, koska sitä imeytyy kiinteään jätteeseen ja kompostoivissa käymälöissä sitä haihtuu vesihöyrynä kompostoitumisen seurauksena. Suotoneste saattaa sisältää ulosteperäisiä mikrobeja, joten sitä tulee käyttää vain koristekasveille - ja lisäksi lannoitekäytössä suositellaan vähintään kuuden kuukauden seisotusta. Suotonesteen turvallinen laimennussuhde lannoituskäytössä on 1 osa suotonestettä ja 5 osaa vettä.

Ohje

Ohje

  • Sekä virtsa että suotoneste soveltuvat kompostiherätteeksi. Ne kiihdyttävät kompostin toimintaa ja nesteen sisältämät ravinteet sitoutuvat syntyvään kompostimultaan.
  • Sekä virtsa että suotoneste soveltuvat lannoitteeksi.
MUISTA

: Monivuotisille kasveille ei laiteta typpipitoista virtsaa tai suotonestettä enää loppukesästä, ettei kasvien talvehtiminen kärsi!

Käymälästä potkua puutarhaan – muista vain kompostointi ja laimennus

Ei siis haaskata ravinteikasta ainesta, vaan jälkikäsitellään ne puutarhassa hyödynnettäviksi.

Maisemakompostori Kivi istuu maisemaan kuin - kivi. (Kuva: Biolan)
Maisemakompostori Kivi istuu maisemaan kuin - kivi. (Kuva: Biolan)
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20231_80733.jpg
Anna kasveillesi parasta; Biolan Altakastelumulta
Huonekasvien kasteluväliä voi pidentää altakasteluruukkujen avulla. Altakasteluruukku on useimmiten kevytrakenteinen muoviruukku, jonka pohjassa ei ole reikiä. Ruukun pohjalla on 3-10 cm korkuinen vesitila, joka täytetään multatilan läpimenevästä putkesta. Vesi- ja multatilan erottavasta välipohjasta vesitilaan ulottuu multajalka, josta vesi nousee kapillaarisesti multatilaan. Altakasteluruukku sopii kasveille, jotka pitävät tasaisesta kosteudesta.
20216_71290.jpg
Roundupilla hävität myös jättiputken
Suomeen on vuosien varrella tuotu monia ulkomaisia lajeja puutarhojemme koristekasveiksi. Jättiputki kuuluu näihin tulokkaisiin, jotka syrjäyttävät alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä, ja ovat täten uhka luontomme monimuotoisuudelle. Jotkut vieraslajit, kuten jättiputki, ovat myös haitallisia ihmisen terveydelle.
20233_76763.jpg
Aloe vera - huone- ja lääkekasvi
Aloe veraa on käytetty läpi historian lääkinnällisiin tarkoituksiin. Eniten käytetään sen geelimäistä lehtimehua, joka sisältää runsaasti terveellisiä ainesosia. Lehtien ravinteikkaassa mehussa on A-, B-, C- ja E-vitamiinia, musiineja, tulehdusta lievittäviä enstsyymejä, supistavia parkitusaineita sekä muita vitamiineja, entsyymejä, mineraaleja ja aminohappoja.
20241_83390.jpg
Viikon kysymys: Miksi keltainen vadelma marjoo lokakuussa?
Miksi keltainen vadelma tekee marjoja tässä vaiheessa vuotta, 14.10.? Ei ole marjonut aikaisemmin. Vaikuttaako, että viime vuonna peurat söivät kaikki uudet versot? Nyt viljelmä on aidattu.
20216_71443.jpg
Vieraslajeja nyt kukassa
Vieraslajit leviävät erityisen tehokkaasti ja ovat vaikeita hävittää. Ne aiheuttavat harmia luonnolle ja joissakin tapauksissa ne voivat jopa laskea kiinteistöjen arvoa. Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa kansalaisia ilmoittamaan luonnossa havaitsemansa jättiputket ja muut haitalliset vieraskasvilajit. Suomen vieraskasvilajeista ovat tällä hetkellä komeimmassa kukintovaiheessaan, helpoimmin tunnistettavissa olevat, jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu.
202211_80333.jpg
Vaahteran vauriot? Asiantuntija vastaa
Pihassamme kasvaa suuri puna(veri)vaahtera, josta on suuri oksa revennyt useita vuosia sitten ja tilalle jäänyt iso aukko. Isoja oksia on jouduttu myös leikkaamaan. Rungossa valkeaa kääpää. Puun rungon ympäriltä on pääosin kuori lähtenyt pois ja runko kuulostaa koputellessa osittain laholta. Rungon alareunassa selvää lahoa onkalo maan alle. Mutta joka vuosi puu jaksaa riemastuttaa suurella kauniin punaisella lehtien hehkulla. Olisiko aika jo luopua tästä monen linnun ja hyönteisen pesästä?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton