• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kuusiaidan leikkaaminen – hoitamaton kuusiaita voi olla kammotus

Rakentajan toimitus
Päivitetty 22.02.2023
20232_80934.jpg

(Kuva: Puutarha.net)

Tuuhea ja hoidettu kuusiaita on ansaitusti omistajansa ylpeydenaihe, johon päästään vain vuosien säännöllisellä työllä. Hoitamaton kuusiaita sen sijaan voi olla kammotus, jonka tuuheuttaminen, nuorentaminen tai uudistaminen alasleikkauksella ei enää onnistu. Hoitoleikkaukset pitää aloittaa jo varhaisessa vaiheessa. Leikkaamisen tarkoituksena on saada kuusiaidasta tuuhea, tasapainoinen ja lumikuormia kestävä silmänilo.

Näin leikkaat kuusiaidan

Kuusiaita pidetään siistinä ja kapeana säännöllisillä leikkauksilla. Taimien leikkaaminen aloitetaan hyvissä ajoin, jo istutusta seuraavana talvena, jotta aidasta tulisi mahdollisimman tuuhea.

Kuusiaitaa leikataan aluksi vain sivuilta, viimeisintä vuosiversoa jätetään vain muutama senttimetri. Näin versot alkavat heti haaroittua ja tuuheutua, eron voi huomata jo ensimmäisenä kesänä.

Aita kannattaa leikata ylöspäin kapenevaksi, jolloin se kerää talvella vähemmän lumikuormaa ja valo jakautuu tasaisemmin. Kuusten latvoja voidaan alkaa leikkaamaan, kun taimet ovat kasvaneet lähes halutun korkuisiksi.

Latvojen leikkaaminen hidastaa lopullisen korkeuden saavuttamista, mutta pitkiä latvakasvuja voi toki aina leikkauksen yhteydessä huoletta lyhentää/tasata siistin yleisvaikutelman ylläpitämiseksi.

Apuna kannattaa käyttää linjalankoja, jotta leikkauslinjat pysyvät suorina. Leikkaukseen tarvitaan joko käsi- tai moottorikäyttöiset pensassakset ja sekatöörit, joilla jäljen voi viimeistellä.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Muista! Vanhasta, puutuneesta osasta ei saa leikata. Paljaasta, ruskeasta oksankohdasta ei nimittäin kasva uutta versoa, koska kuusella ei ole oksissaan uinuvia silmuja.

Säännöllisesti ja oikein hoidettuna kuusiaita on hyvän korkuinen ja levyinen noin kymmenessä vuodessa. Senkin jälkeen aitaa hoidetaan ja siistitään säännöllisin leikkauksin sekä sivuilta että päältä.

Havuaitaa voi mukauttaa maastoon eri tavoin. Jos maasto on epätasainen, aita yleensä kasvatetaan tasaiseksi yläosastaan, rauhoittamaan näkymää. Rinteessä aita voi mukailla maastoa, jolloin se on tasaisen korkea joka kohdastaan ja korostaa rinnevaikutelmaa.

Jos rinnevaikutelmaa halutaan häivyttää, voidaan aita leikata "vatupassiin", jolloin aita on toisesta päästään huomattavasti korkeampi. Tällöinkin pitää muistaa, että sitä pitää ylettyä leikkaamaan. Hyvän näkö-, tuuli- ja pölysuojan antaa 150–200 cm korkea aita.

Kuusiaitaa on perinteisesti leikattu kevättalvella, suojasäällä, ennen uuden kasvun alkua. Nykyään kuusiaitaa leikataan usein myös kesällä heinä-elokuussa, kun uudet vuosikasvaimet ovat terhakoituneet ja suoristuneet. Leikata voi tarpeen vaatiessa myös syksyllä.

Huolella leikattu kuusiaita on komea, peittävä ja suojaava raja-aita, mikä nostaa koko kiinteistön arvoa. (Kuva: Puutarha.net)
Huolella leikattu kuusiaita on komea, peittävä ja suojaava raja-aita, mikä nostaa koko kiinteistön arvoa. (Kuva: Puutarha.net)

Muita leikatuksi aidaksi sopivia lajeja ovat muun muassa marjakuuset (Taxus), serbiankuusi (Picea omorika), lehtikuuset (Larix), kanadantuijan (Thuja canadensis) lajikkeet. Olisiko tuijasta aidaksi?

Milloin leikataan?Tietoa leikkaamisen ajankohdista

Näin leikkaat puutarhassa: Puiden ja pensaiden leikkaaminen

Puutarha.netin kasvikortistossa voit tutustu yli 1 400 Suomessa menestyvään kasvilajiin ja -lajikkeeseen.

Pari sanaa kuusiaidan istutuksesta ja hoidosta

Kuusen aitataimia voidaan istuttaa melkein koko kasvukauden ajan, joskin toukokuu ja elokuu ovat kosteusolojen suhteen parhaat ajankohdat. Myös syksyllä ennen talven tuloa siirto ja istutus onnistuvat. Kasvualustaksi kaivetaan yhtenäinen, vähintään 50 cm syvä ja leveä oja. Se täytetään hieman hapahkolla, hyvin kosteutta pidättävällä mullalla. Taimien istutusväli on 35 cm eli 3 kpl metrille. Taimet istutetaan hieman (1 cm) aiempaa syvempään.

Kuusien lähellä ei saa olla varjostavia pensaita tai puita. Varjossa kuuset varistavat neulasiaan, eikä uusia kasva tilalle. Kuusiaidan hoidossa pitää myös muistaa heinän ja rikkakasvien torjunta. Pienet kuusen taimet häviävät kilpailussa heinäkasveja vastaan. Torjuntaa voi helpottaa käyttämällä esimerkiksi kuorikatetta. Varsinkin istutusvuonna tulee myös huolehtia riittävästä kastelusta: anna kerralla runsaasti, jotta juuret hakeutuvat syvälle.

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Kontiainen kurkistaa keosta
Myyrien torjunta
Joka talvi juhlivat myyrät puutarhassamme; pilaavat nurmikon onkaloillaan, käytävillään ja kasoillaan, tuhoavat istutuksia ja pihan kasveja. Miten niistä pääsisi eroon?Etenkin runsaina myyrävuosina talvituhoja on melkein mahdotonta välttää. Myyrät aiheuttavat tuhoja puiden juuristoihin, kaluavat pensaiden ja puiden kuorta ja oksia, herkuttelevat kukkasipuleilla ja kaivavat onkaloitaan pitkin poikin nurmikkoa ja istutuksia. Multakasat pitkin puutarhaa ovatkin valitettavan monelle tuttu, jokakeväinen näky.Maamyyrän tekemät tuhot tunnistaa pyramidin mallisista multakeoista nurmikolla. Vesimyyrän keot erottaa maamyyrän keoista siitä, että multakasassa on reikä sivussa – ei päällä. Myyrien torjunnassa kannattaa kuitenkin olla tarkkana; maamyyrä eli kontiainen (Talpa europaea) on rauhoitettu, eikä sitä saa puutarhoissakaan häiritä – vaikka sen pinnalle työntämät multakasat häiritsisivätkin pihanomistajaa.Kontiainen on hyönteissyöjä, joka ei siis käytä kasvinosia ravinnokseen. Se kuitenkin häiritsee kasvien luonnollista kasvua maan alla risteilevien käytävien viedessä kasvien tarvitseman mullan – ja hyvin hoidetut nurmikot muuttuvat kynnöspelloiksi kontiaisen takia. Maamyyrän onkalot voivat myös aiheuttaa pihan rakenteille vaikeasti korjattavia vahinkoja, esimerkiksi kivetysten alla. Rauhoitetun kontiaisen myrkyttäminen tai muulla tavoin vahingoittaminen on lailla kielletty, joten karkotteiden käyttö on ainoa vaihtoehto suojautua sen aiheuttamia tuhoja vastaan.
20222_76860.jpg
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet
Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.
20239_83147.jpg
Puiden valmistautuminen talveen
Syksyllä puutarha saatetaan mahdollisimman hyvään talvikuntoon, jotta se jaksaa jälleen kukoistaa seuraavana vuonna. Muiden kasvien ohella myös puut tarvitsevat huomiota talven kynnyksellä.
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20232_80857.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Päivien lyhenemisestä kasvit tietävät talven lähestyvän. Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
20242_83400.jpg
Koivuangervo ja rönsytiarella kukkivat valkoisina kesäkuussa
Pienikokoinen, pyöreähkö koivuangervo on pensas, joka sopii sekä aurinkoiselle että melko varjoisalle kasvupaikalle. Peittoperennoihin luettava rönsytiarella taas viihtyy puiden ja pensaiden siimeksessä. Molemmat kukkivat valkoisenaan kesäkuussa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton