Lanttu on maukas herkku ruokapöydissämme ‒ aina keskiajalta asti
Keskiajasta lähtien lanttu on kuulunut Pohjolan ruokakulttuuriin. Pohjoismaiden lisäksi myös Saksassa, Englannissa ja Kanadassa syödään lanttua. Paikallisen ruokakulttuurin arvostuksen myötä on myös lantun suosio ollut kasvussa. Keski-Norjassa on otettu uudelleen viljelyyn vanhoja 1800-luvun lopulla suosittuja paikallisia lanttukantoja.
Hyvin säilyvien, sokeri- ja C-vitamiinipitoisten lanttujen tiedetään pelastaneen ihmishenkiä 1. maailmansodan aikana Saksassa samoin kuin pula-ajan Suomessakin. Näiden kokemusten jälkeen ihmiset ovat mieluusti valinneet ruokapöytäänsä muuta kuin lanttua aivan näihin päiviin asti.
Ohje
Lantusta lyhyesti:
Lanttu on ollut aiemmin yleisimpiä puutarhakasvejamme, nyt sen käyttö näyttää keskittyvän jouluun. Lanttu sopii hyvin niin raasteisiin, keittoihin kuin laatikkoruokiin ja se on tärkeä C-vitamiinilähde.
Lanttu on kaksivuotinen, kuten useimmat juurikkaamme. Ensimmäisenä vuotena se tekee syötävän juuren (mukulan, jossa turvonnut pääjuuri, alkeisvarsi ja varsi), toisena kesänä kasvi kukkii ja tuottaa siemenet. Lanttu menestyy parhaiten kuohkeassa savimultamaassa.
Kylvä ulos toukokuussa 0,5‒1,5 cm syvyyteen, kun lämpötila on yli 15 astetta. Jos haluat kasvattaa lantut nopeammin tai asut Pohjois-Suomessa, kasvata taimet etukäteen. Taimikasvatus vie runsaan kuukauden 15‒20 asteen lämmössä. Älä istuta taimia liian aikaisin: kylmässä maassa esikasvatettu lantun taimi alkaa kukkia. Maan pH 6,5‒7. Taimettumisaika 4‒9 päivää.
Kasvuaika 100 päivää. Pidä huolta maan riittävästä kosteudesta; lanttu kasvaa huonosti kuivassa maassa ja joutuu myös tuholaisten ahdistamaksi. Sadonkorjuu myöhään syksyllä. Kuivata juurikkaiden pinta ennen varastointia.
Varastoi 0‒5 asteessa. Säilytä esim. avoimissa muovisäkeissä, etteivät nahistu.
Ensimmäiset uuden sadon lantut tulevat kauppoihin heinäkuussa ja varastoitua lanttua on saatavana seuraavaan satoon asti. Lantun kulutushuippu on joulun alla. Muuna aikana sen kulutus on melko vähäistä. Kulutus saattaisi olla suurempi, jos kuluttajille olisi tarjolla lanttua monipuolisemmin. Nykykuluttaja on vaativa ja haluaa lanttunsa vähintään pestynä ja mieluiten kokonaisena.
Suomessa viljellään lanttua noin 360 hehtaarilla. Viljelyala on pysynyt melko vakaana 2000-luvulla. Lantun sato on noin 14 milj. kg, josta 5,8 milj. kg varastoidaan ja 5,5 milj. kg menee suoraan elintarviketeollisuuteen. Suurimmat viljelyalat ovat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä.
Lanttu saattoi syntyä Suomessa
Lanttu syntyi kaalin ja nauriin risteytyessä jossakin Pohjolan perukoilla, ehkä Suomessa. Sitä pidettiin pitkään yhtenä nauriin muotona. Ensimmäiset kirjalliset tiedot lantusta ovat peräisin vasta 1600-luvun alkupuolelta, vaikka sitä todennäköisesti viljeltiin jo paljon aiemmin.
Lantun mukula muodostuu paksuuntuneesta alkeisvarresta ja varresta sekä pääjuuresta. Pyöreän mukulan paksuhko kuori on vihreänkeltainen tai punavioletti ja malto keltainen tai valkoinen. Lantun lehdet ovat sileä- ja vahapintaisia ja paksuruotisia. Suurin osa lantun mallosta on puutumatonta perussolukkoa.
Lantulle tyypillinen maku tulee sokereista ja rikkipitoisista yhdisteistä. Hyvä lanttu on makea ja kiinteä. Makea lanttu maistuu myös napostelupaloina. Makuun vaikuttavat lajikkeen lisäksi monet viljelytekijät. Norjalaisissa aistinvaraisissa arvioissa maukkaimmat lantut kasvoivat hietamailla ja kohtuullisella typpilannoituksella. Multamaan lantut maistuivat eniten maalta ja reilulla typpilannoituksella kitkeriltä. Lanttu on hyvä C-vitamiinin lähde eikä pitoisuus laske juurikaan varastoinnin aikana.
Lanttu säilyy varastossa
Lanttu voidaan korjata, kun mukula on kasvanut riittävän paksuksi, varhaistuotannossa läpimitaltaan vähintään 6 cm:ksi ja muulloin 8 cm:ksi. Kylmävarastoon lanttu korjataan syys-lokakuussa. Se kestää syyskylmää hyvin, joten korjuu voidaan jättää myöhäiseen syksyyn.
Sadon suuruuteen vaikuttavat kasvukauden sää ja lantun haluttu koko. Sato on vaihdellut 40‒60 tonnia hehtaarilta. Kaalikärpästen torjunnan epäonnistuessa kauppakelpoinen sato voi olla hyvin paljon nostettua satoa pienempi. Varhaissatoa saatetaan nostaa käsin, mutta muuten lanttu korjataan koneella, joko naatista nostavalla juuresten nostokoneella tai tarkoitukseeen muutetulla perunannostokoneella.
Hyvässä varastossa, lähellä 0 °C, lanttu säilyy seuraavaan satoon asti. Mukula ei ole kovin herkkä haihdunnalle, mutta jos ilman suhteellista kosteutta ei saada pidettyä lähellä 100 %, kannattaa varastolaatikot vuorata haihdunnalta suojaavalla reikämuovilla. Naatteineen nostetut lantut jäähdytetään nopeasti haihdunnan vähentämiseksi.
Lanttu puhdistetaan myyntiin osittain käsityönä. Konepesun jälkeen lantun kapea juuri ja mahdolliset hyönteisvioitukset leikataan pois. Myymälöihin lähtevät lantut lajitellaan koon mukaan. Lantun laatuongelmia ovat mm. tikkuisuus, halkeilu ja kitkeryys. Syynä voi olla veden puute tai liiallinen typpilannoitus. Kaupassa näkyy usein myös kaalikärpäsen vioittamia ja kovassa käsittelyssä vioittuneita mukuloita, jotka eivät ole kovinkaan houkuttelevan näköisiä.
Myymälöissä on lanttuja irtotavarana sekä kolmen kilon ja viiden kilon pusseissa. Nykyperheen tarpeisiin kolmen kilon pussit ovat liian isoja ja irtotavara usein paloiksi leikattua. Muissa pohjoismaissa kuluttajat ostavat mieluiten kokonaisia, pieniä lanttuja. Ruotsissa myydään yksittäin saumattuun pussiin pakattuja, pienehköjä mukuloita.
Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry
Kuvat: Teppo Johansson/Kotimaiset Kasvikset ry
Aiheeseen liittyvää
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
Nyt on oikea aika säilöä musta- ja punaherukoita joko pakastimeen tai hilloiksi ja mehuiksi
Makuelämyksiä sietokyvyn äärirajoilta
Luetuimmat
Uusimmat