Luonnonmarjojen kaupankäyntiin liittyy tärkeitä huomionarvoisia asioita

Tänä vuonna kolmansista maista saapuvat poimijat ovat työsuhteisia kausityöntekijöitä, ja toimintaa valvoo aluehallintoviraston (avi) työsuojelun vastuualue. Marjalaki on edelleen voimassa ja koskee yrityksiä, jotka jollakin tavoin organisoivat poimintaa, esimerkiksi järjestämällä majoituksen, kuljetuksen, keruuvälineet tai nämä kaikki Suomessa jo jonkin oleskeluluvan turvin oleville ulkomaalaisille.

Marjanpoimintaa organisoivan yrityksen on haettava luotettavuuspäätös ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskukselta (KEHA-keskus), joka koordinoi toimintaa, sekä ilmoitettava poimijoiden tukikohtien sijainti työsuojeluun verkkolomakkeella. Edellä mainittu valvonta ei koske itsenäisesti toimivia myyntipoimijoita.

Marjojen ostopisteisiin tai suoraan kuluttajille esimerkiksi sosiaalisen median kautta marjoja voivat myydä sekä suomalaiset että Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset poimijat, ja kun kerääjä myy marjat sellaisenaan tai puhdistettuna itse, tulo on verovapaata.

Marjojen myynti jalostettuna, esimerkiksi kuivattuina tai pakastettuina, on veronalaista. Myös myyntipaikka vaikuttaa verotukseen: erityiseltä myyntipaikalta, kuten suoramyyntimyymälästä, myynti on arvonlisäverollista, vaikka myyjä olisi kerääjä itse. Tässä tilanteessa tuloveroa ei kuitenkaan peritä. Maantienvarren levähdyspaikka tai kesätapahtumassa oleva tilapäinen myyntipöytä eivät sen sijaan ole erityisiä myyntipaikkoja. Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja on 20 000 euroa, joten se koskee harvoin yksittäisiä marjanmyyjiä.

Marjojen välittäminen tekee marjatulosta verotettavan: jos ostat marjoja muilta poimijoilta ja myyt niitä eteenpäin, tulosta on maksettava vero. Jos ryhmä poimijoita markkinoi yhdessä suuria marjamääriä, on tärkeää pitää selkeät muistiinpanot marjojen ja rahojen liikkeistä. Laajamittainen luonnontuotteiden kerääminen ja myynti voidaan katsoa elinkeinotoiminnaksi, muuksi tulonhankkimistoiminnaksi tai harrastustoiminnaksi. Lisätietoa löytyy Verohallinnon ohjeesta Luonnontuotetulojen verotus.

Jos epäilet, että joku harjoittaa yritysmittaista elinkeinotoimintaa hoitamatta velvollisuuksia, kuten veroja, voit antaa nimettömän vihjeen Verohallinnolle verkkolomakkeella.

Jokaisenoikeuksien merkitys nousee esiin erityisesti muutostilanteissa. Vaikka kaupallinen marjanpoiminta on sallittua jokaisenoikeuksilla, siihen liittyvät lieveilmiöt voivat herättää vastustusta. Suositeltavaa on pysyä riittävän etäällä asutuksesta, vähintään noin 200 metrin päässä, jotta poiminta ei ole näkö- tai kuuloetäisyydellä. Roskaaminen ja tulenteko ovat ehdottomasti kiellettyjä. Tulenteko vaatii aina maanomistajan luvan, ja maastopalovaroituksen aikana avotulta ei saa tehdä edes luvalla.

Ei-toivottua toimintaa havaitessa on hyvä kirjata ylös tarkat tiedot, kuten aika, paikka ja auton rekisterinumero. Havainnot voidaan ilmoittaa osoitteeseen luonnontuotteidenkeruu@keha-keskus.fi. Nuotion pito tulee keskeyttää ja sammuttaa huolellisesti. Jos tilanne muodostaa ilmeisen maastopalon vaaran, tulee välittömästi soittaa hätänumeroon 112.

Oman toiminnan hyväksyttävyyttä voi lisätä asianmukaisella, riittävällä ja ennakoivalla vuoropuhelulla paikallisyhteisöjen kanssa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi perinteisten ja vakiintuneiden sieni- ja marjapaikkojen jättämistä kaupallisen poiminnan ulkopuolelle sekä paikallisesti huomioitavien erityispiirteiden sopimista. Suotuisia poimintapaikkoja löytyy runsaasti näiden alueiden ulkopuolelta.

Jokaisen marjan- ja sientenpoimijan vastuulla on edistää ja vaalia keruun hyväksyttävyyttä omassa toiminnassaan.

Marjat ovat helposti pilaantuvia elintarvikkeita, joten niiden keruussa ja käsittelyssä on kiinnitettävä huomiota laatuun ja hygieniaan. Erityisesti pehmeät marjat, kuten lakka, mustikka ja metsävadelma, rikkoutuvat helposti, ja rikkoutunut marja on alttiimpi pilaantumiselle kuin kovakuoriset marjat, kuten puolukka ja karpalo. Laadun varmistamiseen liittyviä vinkkejä löytyy Arktiset Aromit ry:n verkkosivuilta.

Joissakin tilanteissa marjojen myynti edellyttää elintarviketoiminnan rekisteröintiä. Esimerkiksi, jos myynti sosiaalisen median kautta ylittää 12 kertaa vuodessa, toiminta on rekisteröitävä nykyisen lainsäädännön mukaan. Myös elintarvikkeiden kuljetus voi vaatia rekisteröintiä. Lisätietoa asiasta on saatavilla Ruokaviraston sivuilta.

Viime vuonna kotimaisella työpanoksella tapahtuva keruu ja myynti yritysten ostopisteisiin lisääntyi merkittävästi, lähes kolminkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Tämä kehityssuunta on erinomainen, sillä marjoista saatavat tulot pysyvät kotimaassa ja marjanpoiminnan tuomat terveyshyödyt vaikuttavat myönteisesti kansanterveyteemme. Marjojen keruu myyntiin on myös vastuullinen teko, sillä joillekin kauppa on ainoa mahdollisuus hankkia marjoja tai marjatuotteita. Jalostukseen marjoja tarvitaan ympäri vuoden.

Marjojen myynnin helpottamiseksi Arktiset Aromit ry kokoaa myös tänä vuonna marjojen ostopisteet kartalle. Ostopisteitä päivitetään parhaillaan, ja yritykset voivat ilmoittaa ne sivuilta löytyvällä lomakkeella.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Birgitta Partanen, birgitta.partanen(@)arktisetaromit.fi, p. 040 580 1186

Lähde: Arktiset Aromit ry, tiedote 08.08.2025