Etusivu

Kasvillisuus

Mansikka hurmaa maussa ja muistoissa – näin se on kehittynyt vuosikymmenten varrella

Tiina Painokallio

Päivitetty 12.06.2025

Mansikka on sekä makoisa herkku että kiehtova kasvitieteellinen ilmiö – sen pinnalla olevat siemenet ovat oikeastaan pieniä hedelmiä. (Kuva: Shutterstock)

Mansikka on keskikesän herkku. Sadon kypsyminen on jo hyvässä vauhdissa. Mansikkaa nimitetään yleisessä kielenkäytössä marjaksi, vaikka se itse asiassa on turvonnut kukkapohjus. Varsinaisia hedelmiä ovat mansikan pinnalla olevat siemenen näköiset pähkylät.

Ahomansikka ennen ja nyt – talousmarjasta maisteltavaksi muistoiksi

Mansikka kuuluu laajaan ruusukasvien (Rosaceae) heimoon. Luonnonvaraisia mansikkalajeja on löydetty eri puolilta maailmaa 11 lajia, näillä on kuitenkin runsas joukko alalajeja ja muunnoksia. Suomessa luonnonvaraisena kasvavat ahomansikka (Fragaria vesca), ukkomansikka(Fragaria moschata) ja harvinainen karvamansikka(Fragaria viridis).

Luonnonvaraiset mansikat Suomessa – ahomansikka, ukkomansikka ja karvamansikka

Ahomansikka on ollut merkittävä talousmarja vuosisadan vaihteessa. Sitä kerättiin ja säilöttiin omiksi tarpeiksi ja käytiin myymässä toreillakin. Hyviä kasvupaikkoja ahomansikalle oli syntynyt kaskeamisen seurauksena. Nykyään ahomansikkaa tapaa hakkuuaukeilla, tien ja ojanpientareilla. Satoa saadaan edelleen maisteltavaksi, mutta entisaikojen useiden litrojen satoja ei enää juurikaan löydä.

Ukkomansikkaa tavataan Etelä-Suomessa luonnonvaraisena. Usein se on kuitenkin viljelykarkulainen. Ukkomansikkaa on kasvatettu 1800-luvulla kartanoiden ja pappiloiden puutarhoissa. Ukkomansikka on yksineuvoinen, eli sen hede- ja emikukat ovat eri kukissa.

Karvamansikkaa esiintyy vain lounaisessa saaristossa. Monet kasvupaikat ovat olleet asuttuja ja laidunnettuja, mutta nämä perinnebiotoopit uhkaavat kasvaa umpeen. Myös risteytyminen ahomansikan kanssa yhkaa harvinaistuvaa karvamansikkaa.

Metsien makeat aarteet – kotimaiset luonnonmansikat ja niiden tarina

Puutarhamansikka (Fragaria x ananassa) on syntynyt chilenmansikan (Fragaria chiloënsis) ja virginianmansikan (Fragaria virginiana) risteytyessä 1700-luvun alkupuolella.

Mansikka on ollut ahkeran jalostustyön kohteena ja maailmassa onkin viljelyssä tällä hetkellä yli 2 000 lajiketta. Suomeen puutarhamansikka on tullut tiettävästi 1800-luvulla. Viljeltynä puutarhakasvina se on ollut 1920-luvulta alkaen, ja viljely laajeni vasta 1960-luvulla puutarhan pikkupalstoilta nykyisenlaiseen laajempaan peltoviljelyyn.

Aivan viime vuosina on alkanut mansikan ympärivuotinen viljely, ensimmäisten yrittäjien aloittaessa mansikan viljelyn lämmitettävissä kasvihuoneissa.

Suomessa viljelyssä on noin kolmekymmentä lajiketta. Näistä vain muutamalla on suurempaa merkitystä kaupallisessa viljelyssä. Muualla viljelyssä olevien lajikkeiden yleistymistä Suomessa on haitannut niiden sopeutumattomuus maamme olosuhteisiin: lyhyeen kasvukauteen, kasvukauden aikaiseen pitkään päivään sekä kylmään talveen.

<p data-block-key="n7mfq">Kotimainen mansikka maistuu makealta ja tarjoaa samalla kurkistuksen kasvin kiehtovaan jalostus- ja viljelyhistoriaan. (Kuva: Shutterstock)</p>

Kotimainen mansikka maistuu makealta ja tarjoaa samalla kurkistuksen kasvin kiehtovaan jalostus- ja viljelyhistoriaan. (Kuva: Shutterstock)

Viljelyyn sopivia lajikkeita etsittäessä kiinnitetään edellisten lisäksi huomioita satoisuuteen, sadon aikaisuuteen, taudinkestävyyteen ja marjan kiinteyteen, jolla on merkitystä ammattimaisessa mansikanviljelyssä marjoja myyntipaikoille kuljetettaessa.

Suomessa on koettu tarpeelliseksi jalostaa maamme olosuhteisin soveltuvia lajikkeita. Jalostustyö aloitettiin 1960-luvulla ja 1980-luvulla Maatalouden tutkimuskeskuksen puutarhatuotannon tutkimuslaitos laski myyntiin kaksi lajiketta ’Hikun’ ja ’Marin’, joista ensimmäinen on jäänyt viljelyyn, mutta jälkimmäinen ei lähinnä marjojensa epäsäännöllisen muodon vuoksi saanut sijaa ammattimaisessa viljelyssä. Meillä viljelyssä ja viljelykokeissa olevat lajikkeet ovat peräisin lähinnä Pohjoismaista, Keski-Euroopasta ja Amerikan mantereelta.

Kotimaiset mansikkalajikkeet ja niiden ominaisuudet

Kotimainen jaloste on myös ahomansikan ja kuukausimansikan risteytys tarha-ahomansikka, joka on myynnissä ’Minja’-lajikkeena. Se on tarkoitettu erityisesti kotipuutarhureille. Kuukausimansikka (Fragaria vesca ’Semperflorens’) on kotipuutarhureiden suosiossa sen pitkään kestävän satokauden ansiosta. Kuukausimansikka sopii kasvatettavaksi myös amppeleissa ja parvekelaatikoissa. Meillä on myös viljelyssä niin sanottuja remontoivia eli jatkuvasatoisia puutarhamansikkalajikkeita, esimerkiksi ’Ostara’, jonka taimia näkee joskus myytävän kuukausimansikkanakin.

Puutarhamansikkaa lisätään yleensä rönsytaimista, kuukausimansikkaa useimmiten siemenistä.

Puutarhamansikkaa lisätään yleensä rönsytaimista, kuukausimansikkaa useimmiten siemenistä. (Kuva: Shutterstock)

Mansikasta tehtävät kasvonaamiot virkistävät ihoa ja silottelevat ryppyjä. Teho todennäköisesti perustuu siihen, että mansikka sisältää runsaasti vettä, vesipitoisuus on 90 %. Mansikan lehdistä valmistettu tee auttaa vatsavaivoihin ja jokainen mansikoita runsaasti syönyt on varmasti huomannut mansikoiden vatsantoimintaa vilkastuttavan vaikutuksen.

Lue lisää mansikasta:

Asiantuntija vastaa mansikkaongelmaan

Mansikkamaan syystoimet

Kasvillisuus

hyötykasvit

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kasvillisuus

Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen

Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.

Kasvillisuus

Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista

Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.

Kasvillisuus

Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku

Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.

Kasvillisuus

Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja

Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.

Kasvillisuus

Hyötykasvit – kauneutta ja hyötyä puutarhaasi helposti yhdistettävillä lajeilla

Hyötykasveista, esimerkiksi vihanneksista, juureksista, yrteistä, marjoista ja syötävistä kukista saat itsellesi hyödyllisen ja kauniin puutarhan. Tässä muutama esimerkki lajeista, joita yhdistelemällä saat itsellesi mieluisan puutarhan:

Kasvillisuus

Mikä avokadoa riivaa?

Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"

Kasvillisuus

Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan

Pensasmarjojen satokausi on alkanut. Käsin poimittuja herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita on jo heinäkuun lopulta alkaen saanut toripöydiltä. Herukoiden konepoiminnat ovat alkaneet ja koko sato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikat kerätään pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä.

Kasvillisuus

Huonekasveja hedelmistä

Monien eksoottisten lajien siemenet itävät helposti ja niistä voidaan saada erikoisia huonekasveja. Kypsistä hedelmistä talteen otetut siemenet kylvetään hiekkapitoiseen kylvömultaan (ei voimakkaasti lannoitettuun huonekasvimultaan), peitetään haihduttamisen vähentämiseksi ja asetetaan lämpimään ja valoisaan paikkaan. Kylvös on myös jatkossa pidettävä tasaisen kosteana. Paras kylvöaika näillekin siemenille on kevät ja alkukesä.Taimettamisen jälkeen kasvit tarvitsevat paljon valoa, lämpöä ja monet myös kasvutilaa. Kasteluvettä kannattaa seisottaa vuorokauden ja kasveja pitää myös sumutella. Useimmat taimista ovat alkujaan tropiikin lämmöstä, joten kylmää ja vetoa ne eivät siedä.Minkä hedelmän siemeniä sitten kannattaisi lähteä kokeilemaan ja kuinka tulisi toimia?Ps. Aihetta sivuten saattaisi kiinnostaa myös artikkeli: Matkalta mukaan: kotipuutarhurin kasvituliaiset

Kasvillisuus

Vieläkö kotimaista omenaa saa? – Herkkuja ja terveyttä talvikauteen

Tiesitkö, että kotimaista omenaa on saatavissa myös talvellakin? Entä mikä on suomalaisten suosikkiomena? Omena vaatii kypsyäkseen paljon lämpöä ja siksi pohjoinen sijainti voi rajoittaa omenanviljelyä jonkin verran. Omenat kasvavat kookkaiksi, kun elokuu on sopivan sateinen ja kosteutta on maassa riittävästi. Sadosta saadaan laadukas, jos ei ole kasvitauteja, kuten omenarupea tai pihlajanmarjakoita.

Kasvillisuus

Musta, makea ja aromikas karhunvatukka – vinkit marjasadon makuun

Karhunvatukka (Rubus fruticosus) on monien lajikkeiden ryhmä, joka tuottaa suuria, makeita mustia marjoja. Se viihtyy parhaiten lämpimässä ja ravinteikkaassa maassa, ja sopii sekä aurinkoiseen että osittain varjoiseen paikkaan.

Kasvillisuus

Helppo opas: Ananaksen kasvatus itse kasvatetusta lehtiruusukkeesta

Ananas (Ananas comosus) on makea ja mehukas, käpymäinen epähedelmä, joka muodostuu yhteen kasvaneista, paisuneista marjoista. Kypsä ananas tuntuu painettaessa joustavan pehmeältä ja tuoksuu makealta. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta.

chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla

Piha

Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella

Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.

Hoitotyöt

Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen

Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.

Rakentaminen

Pienten lasten halloween: nappaa vinkit lasten juhlaan

Halloween on Amerikasta Suomeen rantautunut uudenlainen perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämyisiin ja vähän viileneviinkin iltoihin. Isommat lapset perinteisesti saattoivat lähteä pienelle karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta mitäpä nyt, kun sosiaalista kanssakäymistä tulisi tai halutaan välttää?

Hoitotyöt

Aitapensaan valinnassa vaihtoehtoja ja reunaehtoja

Haluatko vapaasti kasvavan ja helppohoitoisen aidanteen vai jaksatko leikata ja muotoilla pensasaitaa säännöllisesti? Haluatko kukkivia lehtipensaita vai onko tärkeämpää, että aita toimii tiiviinä näkö-, melu- ja pölysuojana, myös talvella? Kuinka korkea aidan pitää olla? Tarvitaanko piikkistä pensasaitaa estämään asiatonta läpikulkua?

Hoitotyöt

Asiantuntijan videovastaus: Hunajamarjan lannoittaminen

Hunajamarja on oikein terveyspommi. Se on jopa mustikkaakin terveellisempi. Erittäin lämpimästi suosittelen, että näitä istutetaan omiin pihoihin ja nautitaan sadosta. Marjalannos on hunajamarjalle varmasti hyvä.Ja muuten, se on erittäin vaatimaton kasvi, eikä vaadi kauheasti maaperältä. Toki lämmin ja aurinkoinen paikka aina edistää marjomista. Ihanaa on se, että hunajamarja tuottaa satoa jo heinäkuussa. Eli jopa ennen mansikkaa. Todella suositeltava kasvi.

Kuunliljat löytyvät miltei jokaisesta puutarhasta

Kasvillisuus

Istutusvinkkejä: elävöitä piha pohjoispuolellakin – asiantuntija vastaa

Kerrostalomme edustalla kadun varressa ja pohjoisen puolella kasvaa tällä hetkellä vielä pieni (parivuotinen) vuorimänty ja (kirjo)kuunliljoja. Tilaa olisi kuitenkin lisätä kasveja. Kannattaisiko lisätä vain uusia kuunliljoja vai olisiko jokin parempi vaihtoehto tuomaan iloa ja vaihtelua? Mikä näyttäisi hyvältä?

Sisustus

Viikon sisustusidea: kata pöytä kauniisti

Jouluna päästään nauttimaan hyvästä ruuasta yhdessä rakkaiden kanssa. Hetken voit kruunata kauniilla kattauksella. Toteuta joulupöydästä vielä pykälän verran juhlallisempi helposti ja halutessasi myös todella edullisesti. Kokosimme muutamia vinkkejä kauniiseen kattaukseen, oli se sitten kyseessä joulupöytä, uudenvuoden ruokailu tai vaikka syntymäpäiväjuhlat.Muista olla rohkea, luova ja leikkisä kattauksessa. Käytä hyväksesi koristeita ja esineitä, joita sinulta löytyy jo valmiiksi. Kauniisti katettu pöytä on ruokaa myös silmille.

Luetuimmat

Mansikka hurmaa maussa ja muistoissa – näin se on kehittynyt vuosikymmenten varrella

Ahomansikka ennen ja nyt – talousmarjasta maisteltavaksi muistoiksi

Luonnonvaraiset mansikat Suomessa – ahomansikka, ukkomansikka ja karvamansikka

Metsien makeat aarteet – kotimaiset luonnonmansikat ja niiden tarina

Kotimaiset mansikkalajikkeet ja niiden ominaisuudet

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen

Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista

Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku

Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja

Hyötykasvit – kauneutta ja hyötyä puutarhaasi helposti yhdistettävillä lajeilla

Mikä avokadoa riivaa?

Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan

Huonekasveja hedelmistä

Vieläkö kotimaista omenaa saa? – Herkkuja ja terveyttä talvikauteen

Musta, makea ja aromikas karhunvatukka – vinkit marjasadon makuun

Helppo opas: Ananaksen kasvatus itse kasvatetusta lehtiruusukkeesta

Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella

Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen

Pienten lasten halloween: nappaa vinkit lasten juhlaan

Aitapensaan valinnassa vaihtoehtoja ja reunaehtoja

Asiantuntijan videovastaus: Hunajamarjan lannoittaminen

Istutusvinkkejä: elävöitä piha pohjoispuolellakin – asiantuntija vastaa

Viikon sisustusidea: kata pöytä kauniisti

Luetuimmat

Uusimmat