• Etusivu
  • Kasvillisuus

Perunan kasvatus kotipuutarhassa – Näin onnistut herkullisessa sadossa

Tiina Painokallio
Päivitetty 21.04.2025
a-female-farmer-holds-harvested-potatoes-harvesti

Esi-idätetyt siemenperunat nopeuttavat kasvua ja tuottavat paremman sadon. (Kuva: Envato)

Peruna (Solanum tuberosum) on kasvi, josta on niin arkeen kuin juhlaan. Monipuolinen peruna, josta tehdään niin paistokset, kuin valmistetaan liharuokien oheen sopivat uuniperunat, on myös haaste viljelijälle. Peruna on hallanarka ja sen viljelijältä vaaditaan tietotaitoa ja omaa työpanosta, jotta sadosta tulisi tyydyttävä. Maan peruskunnostus, hoito kasvuaikana, perunan nosto ja sen varastointi ovat taitolajeja.

Peruna (Solanum tuberosum) on yksi kotipuutarhan suosituimmista hyötykasveista – eikä syyttä. Se taipuu niin arkiruuan lisukkeeksi kuin juhlapöydän tähdeksi. Peruna on kuitenkin herkkä hallalle ja vaatii viljelijältään huolellisuutta, oikeanlaisen kasvualustan ja säännöllistä hoitoa, jotta sadosta tulee runsas ja laadukas.

Menestyksekkään viljelyn perusta on hyvä maa ja oikea ajoitus. Peruna viihtyy parhaiten kuohkeassa, lämpimässä hiekkamultamaassa, jonka pH on hieman hapan, noin 5–6. Ennen istutusta siemenperunat esi-idätetään valoisassa ja lämpimässä (12–15 °C) 2–5 viikkoa, mikä nopeuttaa kasvua ja vähentää tautiriskiä.

Peruna on suomalaisen ruokakulttuurin kulmakivi ja helppohoitoinen kasvi oikeilla hoitotoimenpiteillä. Opi esi-idätys, istutus, hoito ja sadonkorjuu vaihe vaiheelta.

Istutus ja hoito kasvukauden aikana

Kun maan lämpötila ylittää 7 astetta, perunat voidaan istuttaa. Aikaväli sijoittuu touko-kesäkuuhun sääoloista riippuen. Siemenperunat asetetaan noin 8 cm syvään vakoon, jonka pohjalla tulee olla kuohkeaa multaa. Istutusväli perunoilla on 30 cm ja riviväli 60 cm. Perunat peitetään noin 5 cm paksuisella multakerroksella.

Taimien noustessa 10–20 cm korkeiksi ne mullataan, eli kasvin juurelle kasataan maata. Multaus toistetaan myöhemmin kesällä, mikä estää valon pääsyn mukuloihin ja ehkäisee viherryneiden, myrkyllisten perunoiden syntymistä. Multaus tukee myös juuriston kasvua ja lisää satoa.

Perunaa kastellaan tarvittaessa, erityisesti kuivina kausina. Kasvuston liiallista märkyyttä tulee kuitenkin välttää, sillä se altistaa mukulat homeelle ja muille taudeille.

Sadonkorjuu, säilytys ja taudit

Sadonkorjuu ajoittuu yleensä syyskuun alkuun, kun perunan varret ovat kuihtuneet ja lämpötila on vielä yli 15 astetta. Kaksi viikkoa ennen nostoa varret kannattaa leikata tai niittää pois, mikä edesauttaa kuoren kehittymistä. Korjuun jälkeen perunoita säilytetään noin kaksi viikkoa 15 asteessa, jolloin niiden kuori paksuuntuu.

Pitkäaikainen säilytys edellyttää viileää (3–4 °C) ja kosteaa (85 % ilmankosteus) varastotilaa. Oikeissa olosuhteissa perunat säilyvät käyttökelpoisina jopa 8–9 kuukautta. Hyvä ilmanvaihto ja pimeys estävät versojen kasvun ja homeen syntymisen.

Perunaa vaivaavat monenlaiset taudit ja tuholaiset, kuten perunarutto, nematodit ja koloradonkuoriainen. Hyvä ennaltaehkäisy on viljelykierto eli ettei perunaa kasvateta samalla paikalla peräkkäisinä vuosina. Terve siemen, kuohkea maa ja maltillinen kastelu vähentävät riskiä merkittävästi.

<p data-block-key="y2tfo">Perunan multaus parantaa satoa ja ehkäisee vihertyneiden mukuloiden syntymistä. (Kuva: Envato)</p>
Perunan multaus parantaa satoa ja ehkäisee vihertyneiden mukuloiden syntymistä. (Kuva: Envato)

Perunan viljely astioissa

Peruna sopii erinomaisesti myös astiaviljelyyn, jolloin sen kasvua voidaan hallita helpommin ja sadonkorjuu käy siististi. Iso ämpäri, viljelylaatikko tai kasvusäkki toimii hyvänä kasvualustana, kunhan siinä on salaojitus ja kuohkea, ravinteikas multa. Astiaviljely sopii erityisesti pieniin pihoihin ja parvekkeille.

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20218_72211.jpg
Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
Pannari on varmasti jokaisessa perheessä yksi suurimmista herkuista. Mutta kyllästyttääkö perussetti; pannari ja hillo? Mitäpä jos maustaisimme pannarin esimerkiksi kauden hedelmillä? Omenapannukakku on hauska tapa tuunata tavallista pannarireseptiä. Pannari sopii nälästä riippuen korvaamaan ruokaa illalla, tai nälkäiselle nuorisolle välipalaksi sekä tietysti kaikille jälkiruoaksi.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20065_91.jpg
Perennojen talvisuojaus
Perennojen elämäkään ei ole ongelmatonta: Lämmin, märkä syksy ja alkutalvi edistävät homeen kasvua. Lumeton keskitalvi tai kovat pakkaset voivat palelluttaa perennat. Aurinko ja kuivaava tuuli saattavat kuivattaa perennat kuoliaaksi.Tavallisimmat perennat eivät talvisuojausta tarvitse. Talvisuojaus on tärkeä esim. kivikkokasveille ja nuorille taimille. Lumi on paras talvisuoja. Lumen kertymistä voi auttaa havuilla. Myös ilmavan turpeen lisääminen kasvin tyvelle antaa hyvän suojan. Ainakin syysleimut, punatähkä, keijunkukka ja kevätakaihonkukka saavat helposti talvivaurioita. Kevätkylmiltä suojaa voivat tarvita mm. särkynytsydän, marskinlilja, kuningaslilja ja valeangervo.Kasveista saat lisätietoa Puutarha.netin Kasvikortistosta!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton