Narsissi – keväinen ilopilleri

Narsissit (Narcissus) ovat helppohoitoisia sipulikukkia, joiden kasvusto laajenee sivusipuleista. Tuoksuvat kukat ovat valkoisia, keltaisia tai keltavalkoisia ja niissä on torvimainen lisäteriö. Vanhojen lajikkeiden ja kerrannaiskukkaisten muotojen tuoksu on voimakkain. Kapeat lehdet ovat tylpähköt ja tasasoukat. Narsissi sipuleineen on myrkyllinen.

Kukkivat ruukkunarsissit ovat kevään airueita, joita myydään kaupoissa kevättalvella. Esikäsiteltyjen sipuleiden hyötäminen kukkaan onnistuu helposti kotioloissakin, muut on tarkoitettu ulos avomaalle. Tarjolla on sekä luonnonlajeja että jalostettuja lajikkeita.

Yleisimmät narsissilajit ja -lajikkeet ovat valkonarsissi (N. poëticus), tähtinarsissi (N. x incomparabilis), keltanarsissi eli pääsiäislilja (N. pseudonarcissus) ja tasetti eli sarjanarsissi (N. tazetta).

Istuta 3–5 narsissin sipulia samaan ruukkuun syksyllä hiekansekaiseen multaan. Jätä sipulin kärki multapinnan yläpuolelle ja riittävästi tilaa kasteluvedelle ruukun reunoille. Kukkiakseen narsissi tarvitsee kylmäkäsittelyn; siirrä ruukku 6–10-asteiseen tilaan juurtumaan ja pidä multa niukasti kosteana.

Varhaisimmat erät voi ottaa hyötöön tammikuussa. Viileä ja hidas hyötö saa aikaan kestävimmän kukinnan. Neljästä kuuteen viikkoa kestävän hyödön aikana narsissi tarvitsee runsaasti valoa. Kun lehdet alkavat näkyä, lisää kastelua hiukan. Sipuli sisältää kukinnan vaatimat ravinteet, joten narsissia ei tarvitse lannoittaa.

Tasetit ovat erityisen helppo hyötää kukkaan normaalissa huoneenlämmössä, sillä se ei tarvitse pimeää ja viileää juurrutuskautta. Versoista tulee kuitenkin tanakammat hieman viileämmässä.

Kukinnan jälkeen ruukkunarsissit voi istuttaa keväällä puutarhaan. Aluksi niihin kehittyy hitaasti lehtiä ja juuria, mutta vahvistuttuaan muutaman kasvukauden ajan ne kukkivat ulkona.

Narsissit kannattaa istuttaa pensaiden tai puiden alle tai nurmikon reunamille. Ne viihtyvät valossa ja puolivarjossa, vettä läpäisevässä multamaassa. Narsissit istutetaan alkusyksystä noin 10 cm syvyyteen ja 5–10 cm välein.

Kukinnan jälkeen lehtien annetaan kellastua rauhassa, jotta sipulit saavat kerättyä voimaa seuraavaa kukintoa varten.

Liian tiheä kasvusto kaivetaan ylös lehtien lakastumisen jälkeen, sipulit lajitellaan koon mukaan ja istutetaan uusiksi ryhmiksi. Ulkoa sipuleita ei juurikaan kannata ottaa hyötöön, sillä yleensä kesän kuiviltaan säilytetyt sipulit nahistuvat melko varmasti ja ovat pilalla ennen syksyn istutusaikaa.